Harkittu juttu, tekee asiasta vielä pahemman...
Ainut ajatus on se, että kukaan ei saa koskaan tietää. Joo, niin sen täytyy olla, kukaan ei koskaan kuule. Kuuluisia viimeisiä sanoja?
Asia oikeastaan vain odottaa tapahtumistaan aina kun olemme miespuolisen ystäväni kanssa kahden. Sen ei tarvitsisi olla kuin ihan pieni fyysinen ele, kosketus tiettyyn paikkaan, yksi pitkä ja kaikenkertova katse, pari valikoitua sanaa... Olemme TODELLA heikoilla jäillä jo. Eilen melkein tapahtui jo jotain, mutta puhelin (onneksi?) soi ja keskeytti touhun.
Ja minä haluan sitä ihan yhtä paljon kuin hänkin. Pelkkää seksiä. Tiedämme olevamme todella "räjähdysaltis" yhdistelmä, mutta silti tapaamme lähes joka päivä. Mitä se kertoo? Nii-in....
Hän on sinkku, minä olen varattu, kolmen vuoden suhteessa. Rakastan miestäni oikeasti, meillä menee tällä hetkellä hyvin. Kukaan ei saisi koskaan tietää tapahtuneesta, siitä olen varma. Se tapahtuisi luultavasti hänen huoneistossaan, jossa kukaan ei pääse yllättämään, ja me molemmat osaamme pitää turpamme kiinni. Asiasta on sivumennen jo puhuttukin...
Olisiko se kamalan väärin? Pystyykö omantuntonsa vaientamaan vai kiusaako se loppuelämän? Minulla on kokemuksia vain yhdestä miehestä ja suoraan sanottuna, haluaisin saada edes toisen kokemuksen loppuelämäni aikana, olemme aikeissa sitoutua vakavammin...
ASIALLISIA vastauksia olis sitten kiva saada, tiedän olevani tyhmä kun edes harkitsen mutta näin asia nyt vain on ja tahtoisin kuulla mitä mieltä petetyt/pettäjät/ tästä ajattelevat...
Ainut ajatus on se, että kukaan ei saa koskaan tietää. Joo, niin sen täytyy olla, kukaan ei koskaan kuule. Kuuluisia viimeisiä sanoja?
Asia oikeastaan vain odottaa tapahtumistaan aina kun olemme miespuolisen ystäväni kanssa kahden. Sen ei tarvitsisi olla kuin ihan pieni fyysinen ele, kosketus tiettyyn paikkaan, yksi pitkä ja kaikenkertova katse, pari valikoitua sanaa... Olemme TODELLA heikoilla jäillä jo. Eilen melkein tapahtui jo jotain, mutta puhelin (onneksi?) soi ja keskeytti touhun.
Ja minä haluan sitä ihan yhtä paljon kuin hänkin. Pelkkää seksiä. Tiedämme olevamme todella "räjähdysaltis" yhdistelmä, mutta silti tapaamme lähes joka päivä. Mitä se kertoo? Nii-in....
Hän on sinkku, minä olen varattu, kolmen vuoden suhteessa. Rakastan miestäni oikeasti, meillä menee tällä hetkellä hyvin. Kukaan ei saisi koskaan tietää tapahtuneesta, siitä olen varma. Se tapahtuisi luultavasti hänen huoneistossaan, jossa kukaan ei pääse yllättämään, ja me molemmat osaamme pitää turpamme kiinni. Asiasta on sivumennen jo puhuttukin...
Olisiko se kamalan väärin? Pystyykö omantuntonsa vaientamaan vai kiusaako se loppuelämän? Minulla on kokemuksia vain yhdestä miehestä ja suoraan sanottuna, haluaisin saada edes toisen kokemuksen loppuelämäni aikana, olemme aikeissa sitoutua vakavammin...
ASIALLISIA vastauksia olis sitten kiva saada, tiedän olevani tyhmä kun edes harkitsen mutta näin asia nyt vain on ja tahtoisin kuulla mitä mieltä petetyt/pettäjät/ tästä ajattelevat...
Vastaukset 63
Vanhimmat
Miten sinusta tuntuisi jos se jonka kanssa olet suhteessa pettäisi sinua? Minua on petetty kolme kertaa ja en ole vieläkään saanut varmuuden tunnetta täysin takaisin. Pettämiksi tulemine on pahinta mitä sinulle voi tapahtua suhteessa.
Neuvoisin että miettisit miksi olisit tämän toisen henkilön kanssa jos sinulla onkin kiinnostus jostain ihan muusta henkilöstä. Onko sinun mielestä järkevää toisen seläntakana olla kiinnostunut muista ihmisistä ja vain teeskennellä että hän olisi ainut jota rakastat/johon olet ihastunut/josta pidät...?
Häntä ei satu ellei hän saa tietää. Hän ei saa tietää ellen minä kerro. En kerro ellei omatuntoni pakota minua siihen. Sitä en tiedä miten pääni kestäisi moisen salaisuuden. Ja tämä mies-ystäväni on ehdottoman luotettava, hän ei kertoisi.
"Onko sinun mielestä järkevää toisen seläntakana olla kiinnostunut muista ihmisistä ja vain teeskennellä että hän olisi ainut jota rakastat/johon olet ihastunut/josta pidät...?"
Sille en voi mitään että kiinnostun monista ihmisistä suhteen ulkopuolella. Olen sen sanonut miehelleni että jos miehet katselevat naisia sillä silmällä niin minäkin otan oikeuteni katsella, ehkä punastua ja ihastuakin joskus...
Tämä mies-ystäväni on vain AINUT miestuttava jonka kanssa meillä niin synkkaa totaalisesti ja jonka kanssa olen ajatellut seksiä. Meillä synkkaa ajatusten ja kaiken muunkin kanssa täydellisesti melkeinpä. Tiedän, että parisuhdetta siitä ei koskaan tulisi, mutta sängyssä voisi olla jumalaista, enkä saa ajatusta pois päästäni enää kun se on kerran sinne istutettu...
Aina kun näen hänet ja ajattelen jotain seksiin viittaavaa, punastun ja alan hengittää raskaammin...
En aio luopua hänestä ihmisenä ja ystävänä, sitäkin joku ehdotti että emme enää koskaan tapaisi. Hän on mahtava kuuntelija ja ymmärtää minua oikeastaan paremmin kuin kukaan muu. Hänelle voi kertoa oikeastaan kaikesta, myös silloin jos parisuhteessa vaivaa joku.
En tiedä onko järkevää, mutta tahtoisinl uottaa lauseeseen: Tieto Lisää Tuskaa
Mitä järkee on olla ihmisen kanssa jossei mikään muu kuin yhdessäolo kiinnosta ja taas jonkun toisen kanssa seksi ja muutenkin siinä on hyviä muita puolia.. sanoisin näin että luovuta nykyisestä suhteesta ja jos ett halua sen miehen kanssa aloittaa suhdetta ni sitten vaikka pelkkä seksi suhde.. mutta jos aiot salaa naida jotain toista ihmistä ni se nyt aika törkeetä.. tai sitten sopisitte vaikka ett olette suhteessa mutta semmoises avoimessa missä kummatkin saa harrastaa seksiä muiden ihmisten kanssa myös.
teille ei sitten voisi tulla muka parisuhdetta, jos kerran synkkaa yhteen niin pirun hyvän ja oletettu seksikin tulee olemaan sangen jumalaista.
Haloo! Sähän oot nyt sitten löytänyt itelles uuden täydellisen kumppanin...eli ei muuta kuin vanhalle kenkää ja uusi uljas kehiin.
Me ollaan liian samanlaiset parisuhteeseen ajatellen. Ja siinä on ominaisuuksia mitä en omassa parisuhteessani tulisi hyväksymään, samoin asioita on minussa joita hän ei hyväksyisi pitemmän päälle. Kyse olisi siis pelkästä seksistä... Ja rakastan omaa miestäni mutta... välillä sänkykamarissa on vähän tylsää kieltämättä.. Tämä saattaisi piristää tai sitten päin vastoin...
Mitäs jos kokeilist jotain uuttaa nykyisen miehesi kanssa.. ja miten voi olla että sinä alat esim hengittämään ns kiihkeämmin tämän toisen miehen seurassa muttet tunne YHTÄÄN rakkautta sitä kohtaan mutta omaa miestä rakstat mutta se ei kummiskaan kiihota sinua..? luulisin että sinun miestäsi kohtaan tunnet kyllä rakkautta.. mutta siitä on tullut ajan myötä kaveri rakkautta ja taas tämä toinen mies on taas nostattanu sinua korkeammalle ja siihen voisit ihastua/rakastua..
Älä petä. syyllisyys vaivaisi pahasti jos kerran rakastat miestäsi. Ainakin jos sulla on omatunto (puhun kokemuksesta).Kamaripuolelle vaan jytinää.Kokeilkaa sellaista mitä ette ennen ole.
Kamaan, oikeesti! Jos hengitys kiihtyy toisen ihmisen seurassa niin onko siitä pakko olla rakkautta? Eikö se voi olla pelkkää himoa, halua, uteliaisuutta? Ihmiset aina yhdistää seksin ja rakkauden, miksei niitäkin voi edes joissain tapauksissa pitää erillään...
Ja toistan, tai kolmastan tai jotaki: mun ja sen jätkän suhteesta ei tulisi oikeesti mitää ja me tiedetään se, ajatellaan niin ja ollaan todettu se sama yhteen ääneen. Liian samalaiset ja liian erilaiset vaatimukset kumppanilta. Siksi sitä tajuaa olla rakastumatta. Mä osaan näköjään pitää itseni kurissa sen suhteen. Ainaki toistaiseksi..=)
"ASIALLISIA vastauksia olis sitten kiva saada, tiedän olevani tyhmä kun edes harkitsen mutta näin asia nyt vain on ja tahtoisin kuulla mitä mieltä petetyt/pettäjät/ tästä ajattelevat..."
Ts. haluat selkääntaputtelua etkä lainkaan kritiikkiä. Tarvitseeko tällaisista asioista edes kysellä muilta? Etkö osaa itse tehdä omaa elämääsi koskevia päätöksiä? Aika noloa.
Kuuleppas, jos täällä kaikki kirjoittaisivat sillä perusteella, että osaamme tehdä omaa elämäämme koskevat päätökset itse, niin olisi vaan aika ankeaa luettavaa... Totta kai päätös on aina omasta itsestä kiinni, mutta mielipiteillä ja kokemuksilla siihen voi vaikuttaa.
Haluaisin saada tietoa ja kokemuksia että miten tälläisessä tilanteessa ihmisille on käynyt.
Enka halua selkään taputtelua vaan perusteltua palautetta, en sellaista "vitun lehmä huora saatana tapa ittes kusipää"-palautetta. Niinkin saa sanoa kyllä jos perustelee väitteensä..=)
ota sit se kritiikki vastaan asiallisesti, äläkä vänkää vastaan.
omatunto soimaa jälkeenpäin ajoittain. Välillä sen kanssa on ihan sujut ja toisinaan sitten taas ei. Väliaikaista rauhaa tuo sitten uudelleen pettäminen, mutta lopullisesti puhtaan omantunnon saat vasta jätettyäsi nykyisen kumppanisi ja alettuasi alusta puhtaalta pöydältä. Näin se meni ainakin mulla.
Jos et rakasta nykyistä kumppaniasi, niin pystyt ehkä hyvinkin salaamaan syrjähyppysi, parempi että päätät ensin vanhan suhteesi ja sitten vasta haikailet muiden perään.
Jos rakastat nykyistä miestäsi, saat luultavasti pahemman puoleisen morkkiksen, koska petät rakkainpasi luottamuksen.
En luottaisi siihen että miesystävisi pitää asian salassa. Ehkä hän haluaa sinut omakseen ja rikkoo välinne paljastamalla suhteenne. Tai ehkä hän myöhemmin kertoo jollekkin, josta juttu leviää.
Kertoisitko vielä miksi et usko suhteeseen tämän toisen miehen kanssa?
Niin kuten jo jotain kirjoitinkin... Olemme liian samanlaiset parisuhteeseen ajatellen, ja meissä molemmissa on ominaisuuksia joita toinen ei sietäisi suhteessa ollessa. Minä haluan mennä koko lailla vapaasti, ja minulla on paljon miespuolisia PELKKIÄ ystäviä, eli miehen ei saa olla hirveän mustasukkainen.
Kyllä tämä ystävä pitää asian salassa jos jotain tapahtuu, siitä voisin surutta laittaa pääni pantiksi vaikka heti. Ei hän välejämme rikkoisi tahallaan ainakaan, tiedän.
Nii-in, omatuntoa tässä oikeastaan eniten pelkään... Mieheni ei kärsi ellei hän tiedä. Minusta tämä on kiinni ja voi hyvinkin olla etten pysty sulattamaan valheita kovin kauaa vaan "paljastan" itseni... Kyllä minä häntä rakastan, ja niin pitkämielistä kumppania saa hakea. Osaisiko sitä ajatella niin kierosti että on hänen omaksi parhaakseen jos petän enkä kerro... Meidän suhteemme parhaaksi...
Tulipain mieleen että onko niin että nykyisellä miehellä on omaisuutta tai hyvät tulot, toisin kuin tällä miesystävälläsi? Eli järkisyistä et halua menettää nykyistä mistäsi? Uusi mies olisi sinulle muuten mieleisempit, mutta ei persaukisena voi tarjota sinulle samaa elintasoa, johon olet tottunut? Näitä tapauksia on yllättävän paljon, mutta usein ne verhotaan esim. lasten eduksi yms.
Asian harkitseminen ei tee siitä sen pahempaa, kun se muutenkaan on. Ehkäpä se viestii siitä, että sun vakisuhde ei ole sulle mikään läpihuutojuttu.
Olen itse saman läpi käynyt; olin ennen hyvin kriittinen ja tuomitsin kaikki pettäjät, mutta nyt itsekin sille tielle lähteneenä voin sanoa, että ei se tämäkään asia ole niin yksinkertainen, kun sen voisi olettaa. Ei elämä ole pelkkää mustavalkoista kuvaa, joko tai...
Kyllä se kirpaisee, jos joutuu petetyksi, mutta toisaalta ehkä mä jonkinlaisen lipsahduksen sallisinkin omalle puolisolleni.
Pitänee tässäkin muistaa, että mielipiteitä on juuri niin monia, kuin on meitä ihmisiäkin, tässä minun ylimalkainen mielipiteeni tähän asiaan.
Elämme vuotta 2003, emmekä suinkaan pimeää keskiaikaa, mutta yhä edelleenkin löytyy näemmä pilvin pimein naisia, joiden mielestä miehen on tehtävä aina aloite niin seurustelun kuin seksinkin suhteen. Ja sängyssä miehen on ilmeisesti tehtävä myös kaikki työt naisen vain maatessa kuin kuollut lahna. Eihän sitä tietenkään voi ottaa oman miehen kanssa puheeksi, jos on seksielämä käynyt tylsäksi, puhumattakaan siitä, että ottaisi itse ohjat siellä sängyssä. Kyllähän tuolla logiikalla ainut vaihtoehto piristysruiskeeksi on vieras mies, harva mies kun kuitenkaan on ajatustenlukutaitoinen.
Toisekseen täytyy ihmetellä, onko olemassa naisia, joille lupaukset ovat pyhiä (taitavat olla aika harvinaisia nykyään, samoin kuin tällaiset miehetkin). Minun mielestäni reilu peli on se, että jos on kerran luvattu, ettei muiden kanssa puuhastella, niin silloin tosiaan ei puuhastella muiden kanssa. Jos se seksi nyt niin älyttömän tylsältä tuntuu siellä kotona, niin kai siitä voi puhua. Jos ei tilanne parane, niin yrittää sitten sopia toisen kanssa uusista säännöistä, esim. tuon vieraissa käynnin suhteen. Jos ei toiselle tämä sovi, niin sitten on kyllä joko otettava siellä kammarissakin ohjat käsiin (harva mies naisen aktiivisuutta pistää pahakseen), tai tyydyttävä tylsään seksiin, tai lopetettava koko suhde (silloinhan voi omatunnon soimaamatta naida ihan ketä huvittaa).
Mitä tulee siihen, että voit luottaa miesystäväsi pitävän mölyt mahassaan, niin minä en kyllä siihen luottaisi. Aika monilla miehillä kun on tapana viimeistään kännipäissään kavereilleen hieman kehuskella, että ”tulipahan sitäkin vähän polkastua”. Sitä paitsi ystävyyskään ei välttämättä miesystäväsi kanssa palaa ennalleen tuon suunnittelemasi seksituokion jälkeen. Pahimmassa tapauksessa menetät sekä oman miehesi, että tämän miespuoleisen ystäväsi. Tosin jutuistasi päätellen se voisi kyllä tehdä sinulle vain hyvää. Oppisit ehkä arvostamaan ihmissuhteitasi aivan uudella tavalla.
Älä missään tapauksessa luota siihen, että asia pysyy salassa! Mikään ei ole keskivertomiehille tärkeämpää, kuin laskea ja tilastoida monenko kaverin tyttöystäviä ja vaimoja on tullut "hoideltua."
Oma salasuhteeni (piti olla "varma nakki")selvisi miehelleni joukkueen saunaillassa...
Klassinen esimerkki!
Vaikka minua on petetty ja se sattui ihan sikana enkä ole siitä kai koskaan toipunut ja olen jo siitä avioliitosta eronnut, niin siitä huolimatta olen sitä mieltä, että tee se. Älä koskaan kerro siitä puolisollesi, minulle kerrottiin Mitä ei tiedä, se ei satuta.
Voit ehkä katua, että petit, mutta todennäköisesti kadut enemmän sitä mitä et koskaan tehnyt.
Nyt olen tilanteessa, jossa itse olen vapaa ja toinen on varattu. Vielä mitään ei ole tapahtunut. Ei ole ollut aikaa eikä paikkaa....
Minä en koskaan kuvitellut että voisin pettää miestäni ja olin tyytyväinen avioliittoomme. Kunnes kerran törmäsin niin ihanaan mieheen että en voinut vastustaa kiusasusta tosin alkohollilla
oli osuutta tapahtumaan, tapailtiin jonkun aikaa ja kaikki oli aivan ihanaa. Sitten jäin kiinni vaikka mieheni antoi anteeksi, minulla on vain outo olo, en tiedä itsekkään haluanko jatkaa mieheni kanssa vaan haluanko erota. Jos en olisi pettänyt miestäni olisin varmasti tyytväinen elämaan, toisaalta jos en olisi kokenut tätä olisin jäänyt siitä ihanasta tunteesta paitsi. Vaikea tilanne sulla on.
Se on vaan koettava. Totta, ettei satuta jos ei tiedä. Sun on vaan sitten kärsittävä se omissa nahoissasi (huono omatunto siis).Et saa kaataa sitä vakituisesi niskaan. Se olkoon näiden juttujen hintana. (Voi toki tulla kalliimmaksikin.)Harkitse vielä; paluuta entiseen ei ole, mutta onhan jotain lisää mitä mummona muistelee. Välillä ihmettelen, etteikö kaikilla ihmisillä ole hormonitoimintaa. Teillä tämän mielenkiinnon kohteen kanssa ainakin on. Nauti niistä "kipinöivistä" hetkistä. Niitä osuu niin harvoin (tai harvojen kanssa) kohdalle.
että joku vastaa realistiselta pohjalta. Siis kokemuksien pohjalta..=) Toki negatiivisiakin kokemuksia on, ja kuten totesit niin tässäkin voi käydä köppöisesti.. Ei ainakaan toistaiseksi käynyt huonosti... =) Ja totta, ei se satu ellei tiedä.. Enivei, asia on nyt jo ratkennut ja nyt pitää vain seurata omia tunteita. Tässä vaiheessa hyvältä näyttää..=)
ps. Kyllä muuten kipinöi ja lujaa, en oo ikinä kokenu moista...=) Kannatti, like i said, päivääkää, sekuntiakaan en vaihtaisi pois...
sama tunne joskus itsellä sain pidäteltyä olen onnellinen koska minun sisälläni on unelma älä riko omaasi
Jos kerran edes harkitset pettämistä niin se jo kertoo, että miehesi ei ole sinulle se oikea. Jatka etsimistä. Pane ja pety ja joskus sitten löydä sellainen ihminen, jota et halua pettää. Elämää tämä vaan on.
Mitään moraalista korkeampaa valvojaa ei ole, joka olisi kiinnostunut tekemisistäsi. Asia koskettaa vain sinua ja miestäsi. Niin kauan kun miehesi ei tiedä mitään, kaikki on hänen kannaltaan kunnossa. Jos sinä itse podet huonoa omaatuntoa, niin olet ajautunut sisäisesti ristiriitaiseen tilanteeseen. Toisaalta haluat pysytellä miehesi kanssa turvallisissa säännöissä, mutta toisaalta haluat myös kokea asioita jotka vaatisivat toisenlaisia sääntöjä (sellaisia joissa ehkä joutuisi asettamaan itsensäkin enemmän alttiiksi). Kertominen ei kannata, sillä se voisi johtaa huonoon lopputulokseen (hän voisi jättää sinut) ja sitä paitsi et sinä tilanteessasi petetyn miehen hyväksyntää tarvitsisi (etkä sitä ehkä saisikaan), vaan ajatuksen selkeyttä omista teoistasi ja valinnoistasi.
Monet kirjoittajat ovat tuoneet esille näkökulmaa, että jos petät miestäsi, et todella rakasta häntä. Minä en ymmärrä tuollaista ajattelua. Minusta todellinen rakkaus sallii kyllä koetella itseään. Meihin istutetaan elämämme alusta alkaen sitä mallia, että ihmisen pitää olla uskollinen (milloin vanhemmille, milloin Jumalalle, milloin aviopuolisolle tms), mutta miksei yhtä paljon opeteta siihen, että eri ihmisiä voi rakastaa eri tavoin eikä ole oikein verrata ihmisiä toisiinsa ja laittaa paremmuusjärjestykseen. Jos nyt rakastat miestäsi, niin totta kai rakastat petoksen jälkeenkin (jos se nyt sitten olisi petos - riippuu siitä mitä olet tähän asti antanut miehesi ymmärtää ja mitä ET). Suhteenne jatkumisen kannalta pahinta mitä voisi käydä, poislukien kiinnijäämisen mahdollisuuden, olisi että tajuaisit käytyäsi toisen miehen sylissä, että suhteessasi mieheesi on vakavia puutteita joiden korjaamiseen et ole tähän asti halunnut syystä tai toisesta puuttua ja joiden esille tuominen johtaisi teidän ajautumiseenne erilleen koska huomaisitte ettette pystykään tyydyttämään toistenne tarpeita. Joten valintasi ydin saattaakin olla, että haluatko jatkaa elämääsi turvallisesti, mutta epätyydyttävästi, vai haluatko päästä eteenpäin ja ottaa sen riskin, että edessä voi olla myös kärsimystä ja tuhoa.
Tekstisi perusteella minulle tuli sellainen käsitys, että henkinen kasvusi on vielä pahasti kesken. Elät parisuhteessa turvallisen ja erittäin pitkämielisen miehen kanssa, jonka kanssa seksi on hieman tylsää. Sanoit myös rakastavasi miestäsi paljon, mutta siitäkin huolimatta mielesi tekee kovasti kokeilla vierasta!!! Olet vielä pahasti kasvuvaiheessa etkä todellisuudessa tiedä ollenkaan, mitä elämältä oikein haluat.
Yksi asia on kuitenkin varmaa, et rakasta miestäsi oikealla tavalla. Rakkautesi turvalliseen mieheesi on samanlaista kuin tyttären rakkaus turvalliseen isään, mutta miehen ja naisen välistä oikeaa rakkautta se ei ole. Saat suurta tyydytystä siitä, että pitkämielinen miehesi sallii Sinulle useat miesystävät ilman mustasukkaisuutta, mutta samanaikaisesti haluaisit seksisuhteeseen mustasukkaisen miehen kanssa!!! Joistakin kirjoituksistasi sain nimittäin sen käsityksen, että tämä Sinun toinen mies saattaisi olla hieman mustasukkainen, ja siitä syystä et voi ajatella parisuhdetta hänen kanssaan. Herää jo lapsukainen!!!
Sanoit, että voit täydellisesti luottaa mahdollisen seksikumppanisi luotettavuuteen ja vaitioloon. Täysin lapsellinen uskomus. Tällaiset hieman mustasukkaisuuteen taipuvat toisten naisia vokottelevat miehet ovat pahimpia "juoruakkoja" (loukkaus rehellisiä naisia kohtaan) tässä yhteiskunnassa. Taipumus mustasukkaisuudesta kertoo miehen huonosta itsetunnosta, jolloin jokainen saatu "päänahka" pitää ehdottomasti julkistaa toisille miehille mahdollisimman näyttävästi. Seksisuhde tämän miehen kanssa tulee olemaan julkinen salaisuus ja se tulee varmasti avomiehesi korviin.
Sinä olet nyt ratkaisun edessä. Pidät nykyistä turvallista avomiestäsi isän korvikkeena ja siinä sivussa Sinun tekee mieli hieman katsella naapurin poikaa sillä silmällä. Vain Sinä itse voit tehdä oikean ratkaisun. Ratkaisua tehdessäsi Sinun täytyy kuitenkin tunnustaa itsellesi se, että oikealla tavalla et nykyistä miestäsi rakasta, vaan jotkut muut seikat pitävät Sinut yhdessä hänen kanssaan.
Asiat menivät eilen sille tasolle että tilannetta ei voinut enää välttää.
Rakastan miestäni, ja silti seksi tämän toisen miehen kanssa oli jumalaista. Enemmän kuin jumalaista. Taivaallista
Mitään en kadu, morkkista ei ole, eikä tämä tähän lopu.
Joillekin pettäminen on todella vakava ja paha asia, minulle ja suhteelleni se teki vain hyvää.
Kiitos oikeasti kaikille jotka ovat kommentoineet...!!! Hyvää talvea!
Mimosa
Teki hyvää suhteelle?? Mistä tiedät, pystytkö pidemmän päälle nauttimaan seksistä oman miehesi kanssa kuten ennen, kun kerran olet päässyt kokemaan jotain taivaallista? Sitten hän huomaa, ettet ole enää täysillä mukana ja lopulta vetäydyt tekosyiden taakse, ettei tarvitse hänen kanssaan enää rakastella. Mitäs sitten??
Ja mitä ihmettä miehesi ajattelee, kun noin usein vietät aikaasi tämän ystävä-miehesi kanssa?? Oletko varma, ettei hän epäile mitään?
Jos se kerran ei jää tähän, niin pulassa tulet olemaan tunteidesi kanssa, se on aivan varma.
Äsken sen todistin itsellenikin, harrastamalla seksiä mieheni kanssa.. Ei siinä tietenkään ole samanlaista kiihkoa, mutta kelpaa. Siinä on rakkautta. Miksi ihmisten on vaikea uskoa että rakkaus ja seksi voivat olla kaksi eri asiaa, eikä niitä ole pakko sekoittaa toisiinsa millään tavalla. Saattaa olla että jossain vaiheessa kyllästynkin mieheeni, mutta päivääkään tuon toisen miehen seurasta en vaihtaisi pois. Ne on sellaisia "once in a lifetime"-kokemuksia.
Ja mikse se voisi tehdä parisuhteelle hyvää jos pystyy pitämään itsensä, ajatuksensa, omantuntonsa kurissa? Mieheni tietää että oleilemme paljon yhdessä, mutta en ole valehdellut sanoessani syyksi että "meillä on niin syvä ystävyys, että ymmärrämme toisiamme ja voimme puhua ihan mistä vain".
Esimerkiksi jos parisuhteessa mättää joku, niin totta kai siitä keskustellaan kumppanin kanssa mutta on aivan eri asia keskustella siitä jonkun ulkopuolisenkin kanssa.
Joskus vain tuntuu, että kommentoijat ovat ihmisiä jotka elävät vielä alkuhuumaa.. Tämä ei luultavasti pidä paikkaansa mutta silti.
Jossain vaiheessa, ainakin minulla, suhde tarvitsee piristystä.
Sinulla on nyt menossa sivusuhteen paras vaihe, se nousuhumalavaihe. Viinaa ryypätessäkin ensimmäinen kihahdus saa aikaan sen, että maailma on mahdollisuuksia täynnä ja kaikki velat ovat saatavia. Lisäryyppyjen myötä tämä tunne edelleen vahvistuu, mutta sitten päädytään jo sammallusvaiheeseen, jossa millään ei ole enää mitään väliä. Tämän jälkeen seuraava sivusuhteen krapulavaihe on ihmisen kannalta kaikkein opettavaisin, ja ainoastaan siinä vaiheessa voi ihmisessä tapahtua henkistä kasvua.
Tunsit seksin tämän toisen miehen kanssa aivan jumalaiseksi!!! Tämä vahvistaa aiempaa väitettäni siitä, että et todellakaan rakasta miestäsi oikealla tavalla, vaan kiinnostuksesi häneen johtuu ehkä hänen tarjoamasta turvallisuudesta ja hyvästä taloudellisesta asemasta. Miehesi on tosiaan sinulle kiltti isähahmo, joka sallii tyttärensä hieman leikkiä tulella. Juuri tästä syystä et tunne pienintäkään morkkista ulkopuolisen seksisuhteen vuoksi. Tämä miestäsi kohtaan tuntema rakkaus on tietoista rakkautta joidenkin asioiden vuoksi, joten se ei mielessäsi ole ristiriidassa uutta seksikumppaniasi kohtaan tunteman intohimon / oikean tiedostamattoman rakkautta kanssa. Koska et aiemmin ole tuntenut oikeaa rakkautta miestäsi kohtaan, niin nyt tunnet niin, että miestäsi kohtaan tuntemasi tahtorakkaus on oikeaa rakkautta ja uutta ystävääsi kohtaan tuntemasi oikea rakkaus pelkkää intohimoa. Elämäsi tuntuu nyt entistä paremmalta ja täydellisemmältä, koska yksi tärkeä elementti, se oikea rakkaus, on vasta nyt löytynyt. Tyypillinen tuntemus nousuhumalassa.
Jos seksi uuden kumppanin kanssa on taivaallista jatkossakin, niin pakostakin tähän suhteeseen tulee myös tunnetta mukaan. Ihmissuhde ei kehity kunnolla, jos fyysinen ja henkinen kanssakäyminen eivät kehity samassa tahdissa. Vähitellen alat tulla riippuvaiseksi tästä uudesta ystävästäsi, ja ystäväsikin saattaa takertua liikaa sinuun. Koska ystäväsi on vielä mustasukkainen luonnoltaan, niin oma miehesi saattaa alkaa häntä suuresti ärsyttämään, ja silloin oletkin jo ongelmissa ( kusessa). Sinun on tehtävä ratkaisu miellyttävän ja turvallisen miehesi ja intohimoisen mustasukkaisen rakastajasi välillä (ehkä uuden miesystäväsi vaatimuksesta). Tässä vaiheessa saatat itsekin vapaaehtoisesti kertoa sivusuhteestasi miehellesi, koska tunnet sisälläsi vastustamatonta tarvetta kertoa miehellesi todellisesta ja oikeasta rakkaudesta. Tästä alkaa sivusuhteen krapulavaihe.
Tämä krapulavaihe tulee olemaan Sinulle henkisesti kaikkein kasvattavin, ja vasta sen jälkeen alat olla aikuinen tunteva ihminen. Joudut selvittämään jutun sekä miehesi että rakastajasi kanssa, ja suurella todennäköisyydellä molemmat miehet antavat Sinulle kenkää. Kunnollinen miehesi ei halua ottaa vaimokseen noin "löysäperäistä" naista ja rakastajasi mielenkiinto loppuu siihen, että hänen pitäisi alkaa tiivistämään suhdettaan entiseen luvattomaan rakastajattareen. Hän ei halua sitoutua Sinuun, vaan etsii itselleen uuden varatun naisen, jolle voi järjestää säkenöiviä seksihetkiä ilman mitään sitoumuksia. Sinulle jää sitten sinkkuna hyvää aikaa tehdä surutyötäsi ja kasvaa sen seurauksena aikuiseksi tuntevaksi naiseksi.
Olen laatinut Sinulle hyvin seikkaperäisen käsikirjoituksen tulevaisuuttasi varten ihan vaan auttaakseni Sinua tässä mielenkiintoisessa tilanteessa. Olen avoimin silmin seurannut tätä maailmaa jo pitkään ja olen siinä sivussa elänyt yli 30 vuotta kestäneen myrskyisän avioliiton ja jatkan saman kumppanin kanssa edelleen. Tietyt seikkailut ovat minunkin ajatuksiani selkiinnyttäneet matkan varrella, joten nyt on oikein helppoa toimia konsulttina. Lue viisas tekstini oikein ajatuksen kanssa ja mieti sitten oikeita jatkotoimenpiteitä sen uuden ihanan ja säkenöivää seksiä tarjoavan mustasukkaisen miesystäväsi suhteen!!!
Oli jutun editointivaiheen aikana jäänyt yhteen kappaleeseen pieni painovirhe, joka hieman haittaa ymmärrettävyyttä. Laitan sen kappaleen kokonaan uusintana:
Tunsit seksin tämän toisen miehen kanssa aivan jumalaiseksi!!! Tämä vahvistaa aiempaa väitettäni siitä, että et todellakaan rakasta miestäsi oikealla tavalla, vaan kiinnostuksesi häneen johtuu ehkä hänen tarjoamasta turvallisuudesta ja hyvästä taloudellisesta asemasta. Miehesi on tosiaan sinulle kiltti isähahmo, joka sallii tyttärensä hieman leikkiä tulella. Juuri tästä syystä et tunne pienintäkään morkkista ulkopuolisen seksisuhteen vuoksi. Tämä miestäsi kohtaan tuntema rakkaus on tietoista rakkautta joidenkin asioiden vuoksi, joten se ei mielessäsi ole ristiriidassa uutta seksikumppaniasi kohtaan tunteman intohimon / oikean tiedostamattoman rakkauden kanssa. Koska et aiemmin ole tuntenut oikeaa rakkautta miestäsi kohtaan, niin nyt tunnet niin, että miestäsi kohtaan tuntemasi tahtorakkaus on oikeaa rakkautta ja uutta ystävääsi kohtaan tuntemasi oikea rakkaus pelkkää intohimoa. Elämäsi tuntuu nyt entistä paremmalta ja täydellisemmältä, koska yksi tärkeä elementti, se oikea rakkaus, on vasta nyt löytynyt. Tyypillinen tuntemus nousuhumalassa.
en ehdi nyt kirjoittaa, mutta olet varmasti oikeassa.
Olen itse seurustellut kolme vuotta mieheni kanssa, eikä kyse siis ole mistään alkuhuumasta. Tämän lisäksi hän on minulle ainut ja ensimmäinen, kuten sinunkin miehesi oli sinulle, ennenkuin petit häntä. Pettäminen ei ole itselläni käynyt mielessä kuin pelkkänä hypoteettisena rakennelmana, joka ei koskaan voisi toteutua, sillä rakastan ja kunnioitan miestäni aivan liikaa. Jotenkin tuntuu, ettet ole etsinyt tarpeeksi keinoja piristää suhdetta. Tämä syrjähyppäily kenties piristää omaa elämääsi, mutten ymmärrä, mitä tekemistä sillä on suhteenne kanssa? Miten se muka voi piristää sitä? Piristystä voi todella hakea myös keinoilla, jotka eivät loukkaa kumpaakaan ja joista kummatkin voivat hyötyä. Uusia seksileluja, -vaatteita ja -leikkejä on aina mahdollista kokeilla, eikä siihen vaadita edes kovin suurta mielikuvitusta, kun voi vain marssia seksivälinekauppaan ja valita mieleisensä. Teillä kummallakin on varmasti fantasioita, toteuttakaa niitä. Tosin, turhaa näitä enää on luetella. Sinä olet suhteesi jo tuhonnut. Toivon, että miehesi saa jotakin kautta tietää, varsinkin kun sanoit vielä jatkavasi toimiasi.
Mikset jätä miestäsi vaan petät häntä? Sinä et ole hänen arvoisensa.
En aio moralisoida valintaasi, jonka oletkin jo tehnyt, vaan haluan kommentoida tuota luottamustasi salarakastajasi vaitioloon. Kuten täällä muutkin ovat jo maininneet, myös minä epäilen vahvasti sitä, että rakastajasi pitäisi suunsa supussa.
Ensinnäkin, hän on sinkku, hänellä ei siis ole mitään menetettävää, jos suhteenne paljastuu. Ja vieläpä kun hän kerran on mustasukkaisuuteen taipuvainen, niin aivan samalla tavalla hän tuntee mustasukkaisuutta sinusta, vaikka teillä on vain salasuhde. Hän ehkä elää toivossa, että sinä loppujen lopuksi jätät miehesi ja otat hänet.
Voit olla vielä vaikeuksissa tämän tyypin kanssa. Minä ainakin haistan vaaran merkkejä tuosta jutusta. Kokemusta nimittäin on. Tuo tarinasi kuulostaa aivan omaltani, kun olin vielä edellisessä liitossa, joka sittemmin hajosi tämän "luotettavan" rakastajani mustasukkaisuuksissaan tekemien tunnustusten seurauksena. Eikä hän jättänyt asiaa vain mieheni tietoon, vaan koko pikkukaupunkimme sai kuulla seikkailuistani. Ehkä joku on sitä mieltä, että ansaitsinkin tuon, ja ehkä näin on. Mutta toivoisin, että itse et tekisi samaa virhettä ja jatkaisi pidempään tuota suhdetta, ellet sitten aio jättää miestäsi ja aloittaa seurustelun tämän rakastajasi kanssa.
että vaara on olemassa. Mutta luotan, että hän pitää päänsä kiinni. Hän ei tunne ketään minun kavereistani, lähipiristäni, tai no yhden, mutta hänellä ei ole yhteystietojakaan ja he ovat nähneet vain ohimennen.
Hänellä ei ole syytä kertoa, selvitimme eilen mitä tunnemme ja olimme yhtä mieltä siitä että se ei ole rakkautta, ja sitä se ei tule olemaankaan. Kysyin suoraan onko hän mustasukkainen, hän totesi että on tämä outo tilanne mutta että hän ei ole, ja hyvä niin.
...tämä mielenkiintoinen tarina (luin nuo kaikki edelliset viestit).
Hmmmm... ensinnäkin, tuota miestäsi käy hieman sääliksi, toivottavasti ei saa ikinä tietää syrjähypystäs sillä itse ainakin ottaisin mieluummin vaikka puukosta palleaan kuin haluaisin kuulla sellasta...
Toiseksi, jos sä luotat sun panopuuhusi yhtä paljon kuin sun miehesi luottaa suhun, niin sun pikku seikkailus tulee todennäköisesti ilmi...
Kolmanneksi, naisetkin näemmä pystyy ajattelemaan pelkästään alapäällään... :)
Neljänneksi, tuommoinen "toista pannaan ja toista rakastetaan"-suhde ei yleisen moraalisen käsityksen mukaan voi toimia ei ainakaan pidemmällä tähtäimellä...
Viidenneksi, vaikka miten yrittäisit saada tekos tuntumaan oikeutetulta, ei se tässä yhteiskunnassa ole todellisuudessa mahdollista...
Kuudenneksi, toivottavasti miehes ei ole äkkipikainen, sillä tässä on liian hyvät ainekset väkivaltaiseenkin loppuun... :/
Seitsemänneksi, muista kertoa tänne meillekin miten käy, kun miehesi saa tietää... sillä näinhän tulee todennäköisesti tapahtumaan ja sä tiedät sen itsekkin...
miestä, siis Mimosan parisuhdemiestä, pitäisi sääliä? Mimosahan rakastaa häntä, tosin kuin tuota toista miestä. Sitten yhtälö olisikin huomattavasti vaikeampi jos Mimosa rakastaisi kumpaakin miestä ja seksi heidän kummankin kanssa olisi hyvää.
Mimosalle vastaus: Tiedät, että seksistä toisen kanssa tulee huono omatunto. Voit siis harrastaa seksiä, ainakin kerran vain kokeilumielessä, jos pystyt vaimentamaan omantuntosi, käyttäytymään miehesi läsnäollessa täysin samalla tavalla kuin ennen ja olemalla varma siitä, että väärintekeminen on oikein. Kun sinusta tuntuu siltä,. että elämäsi aikana haluaisit seksiä jonkun toisenkin kuin miehesi kanssa niin luulenpa ettei ajatus hellitä, ennenkuin kokeilet.
Toisaalta on kyllä riski, ettei seksi toisen kanssa olekaan niin ihanaa kuin kuvittelit, petyt, morkkiksesi kasvaa ja miehesi kanssa tulee ero. Toisaalta ero saattaa tulla muutenkin jostain muusta syystä... Sori mutta pallo on sinulla.
...pitäiskin sitten sääliä tuota panopuuta vai? Eli parisuhdemiehen pitäisi olla ihan tyytyväinen tilanteeseensa, parisuhteeseensa ja tuohon mimosaan koska se rakastaa häntä...
Mä en tule koskaan ymmärtämään naisia...
Oma mielipiteeni: Rakkaus ei merkitse PASKAAKAAN jos toinen pettää...
Ekaks, mieheni EI saa tietää tästä, en todellakana halua että saa...
Toiseksi, luotan ystävääni joka toimii myös panopupuna, (asiat ovat muuttuneet) todella paljon ja... noh, sitä on hankala selittää mutta TIEDÄN että hän ei ainakaan päästä asiaa eteenpäin. Moni ajattelee että niinpä niin mutta näin on... Pää pantiksi.
Kyllä kun mahtavaa seksiä on tarjolla ja vatsanpohjaa kouraisee toisen läheisyydessä, niin minä tässä tapauksessa ajattelin MYÖS alapäälläni, alapää 90% - yläpää 10%
En oletakaan että toimii, mutta mikä sitten on se pidempi tähtäin? Viikko? Kuukausi? Vuosi? Kymmenen?
Ei se oikeutettua ole, väärinhän tämä on, mutta haittaa ei ole tähän mennessä ollut, eikä varmaan tule olemaankaan ennekuin mieheni saa tietää -> Vain minun kuolleen ruumiini yli.
Mieheni ei ole äkkipikainen eikä myöskään väkivaltainen. Olen itsekin miettinyt että jos mokaan jotain ja juttu käy ilmi, niin hän luultavasti vain on, aivan hiljaa. Se on minusta paljon pahempaa kuin se että astiat lentelisi...
Ja edelleen, mieheni ei saa tietää ellen minä mokaa, luotan tähän "seksipartneriini" täysillä, enkä syyttä. Sitten se on oma moka ja voi voi.
pidä sääliä!
Tuli vaan mieleen, että toki mielestäni on parempi, että joku jonkun kanssa asun rakastaa minua kuin että "vain"asuu kanssani! Siinä parisuhdesuhdemiehen pitäisi mennä itseensä miksi seksi hänen kanssaan on niin tylsää.
Minä kun luulin, että seksin hyvyydestä tai huonoudesta olisivat vastuussa molemmat, eikä pelkästään mies? Eli siis jos mies ei osaa lukea naisen ajatuksia, ja parantaa suoritustaan sen perusteella, niin naisella on oikeus paneskella muiden miesten kanssa?
Tuommonen ihmistyyppi, niinkuin miehesi, jonka pinna venyy pitkälle, saattaa pistää todella tuulemaan sitte ku vieteri katkeaa. Ei oo todellakaan liioiteltua puhua tässä yhteydessä termein 'vain kuolleen ruumiini yli'. Jätä miehesi äkkiä, koska pettäminen tulee aina ilmi, tavalla tai toisella, saatat vielä selvitä ehjin nahoin.
Miehesi ei ehkä koskaan saa tietää- Toisaalta, niinhän kaikki toivovat ja ajattelevat, Tuskin kukaan suunnittelee pettävänsä siten, etä toinen saa sen tietää.
Petin miestäni 1 X.
Se muutti itsearvostukseni. Minulla ei ollut ollut selkärankaa. Rakastin oman mielihyvän tavoittelua enemmän kuin omaa miestäni. Samoin kuin sinä nyt.
Kenenkään ei tarvinnut sanoa minulle, että se mitä tein oli oikein tai väärin. Jotkut ihmiset olivat tällöinkin sitä mieltä, ettei se nyt niin kamalaa ollut. Aina löytyy pahuuden puolesta puhujia. Tiesin jo ytriitäessäni puolustella väärää tekoani, että vaikka ihmiset sanoivat, mitä sanoivat, oloni ei helpottunut. "Sydän tuntee oman syntinsä " -sanotaan.
Väärä ei muutu oikeaksi vaikka kaikki sitä tekesivät. Tiedät sen kyllä itsekin.
Kirjoituksesi perusteella saan kuvan sitä, että olet tekemässä jutun joka tapauksessa. Tässä ei auta saarna, vaikka toivoisin, että miettisit tarkaan, koska kysymyksessä on ennen kaikkea sinun elämäsi, mutta myös monen muun elämä. Koska elämme vain kerran, meidän pitäsi miettiä tarkaan, koska tehtyä ei saa tekemättömäksi....
Itsearvostuksesi laskee, ja tulokset voi olla nähtävissä vasta vuosien saatossa.
Elämä on muutakin kuin mielihyvän tavoittelua,Hetkellinen mielihyvä, ei tee kenestäkään pitkällä tähtäimellä onnelisempaa.
En minäkään ollut äkkipikainen enkä väkivaltainen aikaisemmin, mutta kun avovaimon pettäminen kävi ilmi, mulla kiehahti yli ja avo sai suoraan suomeksi sanottuna turpaan ja selkään ja niska-perseotteella lennon ovesta ulos, kirjaimellisesti. Ylpeä en siitä ole, mutta itsehillintä ei vain pitänyt kun oma tuska oli niin suurta. Yhteinen asunto myytiin kahden viikon päästä, sen jälkeen ei olla edes nähty ja erosta on nyt vuosi.
Niin ja tämäkin oli sellainen tapaus että avo pettämisestä huolimatta kuulemma rakasti "vain ja ainoastaan" minua... Jännä tapa osoittaa se, ei voi muuta sanoa.
Kyllä olet niin tavallinen suomalainen perusnainen että oikein huonoa tekee :/
Miehes SAA tietää ennemmin tai myöhemmin ja sitä sä taidat halutakin. Sä yrität selvästi hakea kaikella tällä touhulla jotain muuta, kuin pelkästään sitä "mahtavaa" seksiä. KAIKKI naiset haluaa että omassa elämässään olisi niitä suuria tunne-elämyksiä ja sydäntä riipaisevaa draamaa. Ei se pettäminen ole se pääjuttu vaan se miten toinen reagoi kun saa tietää (astioiden heittely tai hiljaa oleminen). Ja mä uskallan väittää, että jos sun miehes olisi pettänyt sua, niin sulle se kävis ihan yhtä lailla!
Tekeekö tämä kokemus sitten susta jotenkin kokeneemman ja itsevarmemman ihmisen? Tuleeko teidän parisuhde-elämä jotenkin vahvemmaks tämän teon ansiosta? Onko sun loppuelämäs tästä eteenpäin jotenkin parempi?
Äsh... en jaksa enää saarnata, koska mä olen kaiken tämän jo kirjottanut kertaalleen...
Lueppas tuolta niin tiedät mikä olet:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=1000000000000005&conference=500000000000010&posting=22000000001419243
Myönnän että tämä kirjoituksesi on osittain totta. Minä ainakin haen niitä kokemuksia ihan tietoisesti, koska itseäni tunnen sen verran että haluan kokea mahdollisimman paljon.
Ongelmana tässäkin on nyt se että kokemuksia ei paljoakaan ole, ja silti olen löytänyt ns. elämäni miehen, usko tai älä. Pitkämielisempää, kärsivällisempää ja tunteellisempaa miestä saa hakea, eikä ole edes hassumman näköinen. Tieto edelleen lisää tuskaa, enkä aio ainakaan toistaiseksi hänelle kertoa. En mene vannomaan etteikö omatunto JOSKUS tulisi pintaan, mutta ei ainakaan nyt.
Tasan kolme ihmistä tietää; minä, petikaverini sekä eräs ystäväni. Kaksi ensin mainittua pitävät turpansa kiinni, omista syistämme kumpikin, ja ystäväni on vähän samassa veneessä, joten jos hän kertoo eteenpäin, niin minä pystyn tuhoamaan hänen elämänsä, ja hän sen myös tietää.
Sinä taidat itse olla kokenut kovia elämässäsi? Naiset ottaneet, jättäneet ja pettäneet? Jos kerran tunnet kyseisen ihmistyypin niin hyvin, niin varmasti osaat olla sekaantumatta "meikäläisiin". Puhut osittain asiaa, mutta hieman turhan kärjistäen ja yleistäen, kuitenkin. Ehkä niin olikin tarkoitus, ehkä ei.
Ja, olet väärässä: en todellakaan hae skandaalia ja kaaosta siitä että mieheni saisi tietää, vaan haen vaihtelua ja virkistystä vieraasta miehestä, ilman tarkoitusta ja haavetta jäädä kiinni. Jos niin tapahtuu niin sitten tapahtuu, tehty mikä tehty, mutta kaikkeni teen ettei näin kävisi.
Se päivä tulee... Oletko valmis??
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=94&conference=559&posting=22000000001442099
Ei vittu että oot säälittävä! "Rakastan miestäni..." Siltä vittu näyttää... jätä se miehes ensin ja tee sitten mitä lystää, mutta älä petä!
samalla ku sitä kikkeliä otat vieraalta vastaan ni mieti miltä siltä sun "rakkaaltasi" tuntuis jos se olis vieressä kattomassa??!!
Niin olen itse pettänyt monasti, mutta jokaisen kerran jälkeen omatuntoni on kolkuttanut pahasti ja olen luvannut itselleni tekemättä sitä enää uudestaan. Edellisestä kerrastani on aikaa ja nyt oman kultani luona tuntuu oikealta. Kesäaikaan vaan ikävä kyllä vapaat, kauniit ja vähäpukeiset naiset kääntävät katseeni. Joka kerta luulen oppineeni jotain, mutta kuitenkin palaan syntien tielle. Toivottavasti viime kerrasta opin lopullisesti ja olen yhden naisen eli oman kultani mies...
Suosittelen ehdottomasti! Kerran täällä vain ollaan ja elämä on nauttimista varten.
Olen pettänyt kaikkia kumppaneitani ja yksikään suhde ei siihen ole kariutunut. Päinvastoin, joskus on tuntunut jopa siltä, että omat tunteeni ovat saaneet piristystä haukattuani vähän "kiellettyä hedelmää". Pettäminen on sitä paitsi jännittävää ja jopa hieman kiihottavaa.
Missään nimessä ei pettämisestä ei kannata jäädä kiinni, sillä jälkipyykki on tylsää. Mutta jos kuitenkin jäät kiinni, muista että kaikki on selitettävissä parhain päin! Vilpitön ilme ja vakuuttavat sanat auttavat pitkälle...
Anna mennä vaan jos siltä tuntuu!
taidat olla aikamoinen dille :)) Lycka till vaan.
Minä ainakin ymmärrän/hyväksyn rakkaudentunteen ja seksinhimon mahdollisen erillisyyden.
Mutta siis: oletetaanpa, että himojenne mukaisesti ryhdytte seksiin ja se myös aktin aikana ja loppuhuipussa tuntuisi taivaalliselta. Siinä siis plussa. MUTTA: uskallan olettaa, että erittäin todennäköisesti homman toteuttamisen jälkeen omatuntosi ei jätä Sinua rauhaan - jos siis tosiaan rakastat miestäsi. Niinpä vaihtoehtoja harkittaessa Sinun on punnittava, olisiko seksi tämän miehen kanssa TODELLA niin mahtavaa, että olisit valmis maksamaan siitä em. "hinnan". Jos näin on, niin sänkyyn vaan!
-Vode
Tervehdys Mimosa,
Tässä mun tarinani:
Olen aina ollut patologinen pettäjä ja yhdessäkään suhteessa en ole ollut uskollinen - moralisoinnin jätän muiden huolenaiheeksi, ja en taida niihin kommentoida.
Vaimoni tapasin kymmenen vuotta sitten, ja ajattelin, että nyt se pettäminen loppuu. Olinkin uskollinen useamman vuoden, kunnes talvella 2002 muhun iski joku vimma, josta en päässyt eroon muuten kuin käymällä vieraissa. Harrastin muutaman kerran yhdenyönsuhteita ja yllättävää kyllä, en silloin kokenut asiasta suurempia morkkiksia. Seikkailuihini ei liittynyt ihastumisen/rakastumisen tunnetta, ainoastaan himoa.
Päätin samalla, että mikäli se on musta kiinni, vaimoni ei ikinä saa tietää seikkailuistani ja näin onkin ollut.
Morkkikset ovat tulleet vasta nyt jälkeenpäin ja en ole viime talven jälkeen käynytkään vieraissa. Nyt seksi jonkun muun kanssa tuntuu aika vaikealta ajatukselta ja olen siihen tunteeseen erittäin tyytyväinen. Eli tällä hetkellä en pysty seksiin kenenkään muun kuin vaimoni kanssa, ja toivon tilanteen jatkuvan myös niin, koska kuitenkin haluan avioliittomme jatkuvan edelleen.
Jos olet rakastunut/ihastunut tähän kakkosmieheesi, voi tilanteesi olla vaikea, saattaa olla, että joudut tekemään vaikeitakin päätöksiä. Mutta mikäli kyseessä on ainoastaan lihanhimo, se kyllä mennee ohi ajan kanssa.
Mikäli rakastat miestäsi ja haluat pitää suhteesi hengissä, niin älä ikinä kerro seikkailustasi hänelle. Pettäminen ja siitä kiinni jääminen kun kuitenkin on se varmin tapa saada suhde päättymään ennemmin tai myöhemmin.
Tämä siis mun mielipiteeni, haistattelijat ja vittuilijat, hankkikaa elämä.
K.
Kun oma ämmä lakkasi antamasta hellyyttä ja seksiä ilman hyvää syytä niin sitten petin.
eli siis puhutaan kuukausista ilman piparia ja läheisyyttä. en siis voi häntä koskettaa ilman helvetinmoista huutoa. Nykyään yritän koko ajan vain keksiä pettämiskeinoja.
Kyl siinä tulee se syyllisyydentunto mutta mulla se karisi heti kun ämmä tiuskasi kun viereen istuin. mutta jos puolisosi on sulle hyvä niin älä tee sitä.
olisi viisainta antaa mennä vaan. Ethän oikeasti rakasta miestäsi jos tuollaista mietit. Eroa, hanki kokemuksia, ja rupea vasta sitten vakiintumaan. Ei tarvitse moisilla asioilla sitten vanhempana murehtia.
ei muuta kun toosa jakoon
Tilane on tämä: Sängyssä on oltu jo toiseen otteeseen. Ei ainakaan huonompaan suuntaan ole mennyt seksi tämän herran kanssa.
Omaatuntoa ei ole, ei ainakaan tunnu siltä. Kun halaan miestäni, tunnen silti sellaista tunnetta, hyvää oloa, jota minä kutsuisin välittämiseksi ja kaipuuksi. Meillä on yhteinen tulevaisuus edessämme, paljon asioita suunniteltuna ja puoliksi toteutettunakin jo.
En/emme tiedä, mihin tämä johtaa ja mihin tämä aikanaan tulee loppumaan. Ehkä minulle ei tule sellaista omantunnontuskaa mitä muille? Päivät kuluvat nopeammin ja on itsekin paljon positiivisempi kun on se "joku muukin" olemassa... Eikä se ole pelkkää seksiä, olemme myös erittäin hyviä ystäviä. Sitä en tiedä että voiko ystävyys ja seksi pysyä erossa toisistaan, että voisimmeko olla ystäviä niin ettemme tekisi emmekä ajattelisi mitään muuta? En usko.
Tilanne on omituinen, ainakin se tuntuu siltä... Viimeistään tämä kaatuu sitten siihen jos tämä syrjähyppyni löytää itselleen naisen. Siinä tulee se stoppi sitten varmaankin.. Aika näyttää... Nyt tämä tuntuu mahtavalta kun saa rakastaa (tai sanokaa sitä miksi sanotte) ja silti elämässä on jännitystäkin... Ehkä en edes tiedä mitä rakkaus onkaan, mutta mielestäni minulla on mies jonka kanssa haluan viettää loppuelämäni yhdessä.
Ja otan tämän kaiken kokemuksenakin, kuten jos kukaan huomasi, niin mainitsin aluksi että en ollut ollut sängyssä kuin yhden ja saman kanssa.. Nyt löysin jo toisen, ja helvetin hyvän sellaisen....
No kiva että olet onnellinen.
Miehestäsi sitten viis....Pääasia, että sinä saat kaiken ilon ilon irti.
Minäkin harrastan seksiä hyvän ystäväni ja aviossa olevan miehen kanssa (olemme molemmat 26-v). Hengitys kieltämättä salpautuu tämän suhteeni kanssa, tuntuu hyvältä olla hänen vierellään, hivellä vatsaa, ihoa, suudella. Suudelmat ovat omassa virallisessa suhteessani kuihtuneet pusuiksi, niinkuin kai useimmissa pitkän juoksun suhteissa käy. Tämän suhteeni kanssa suutelen taas himosta, pitkiä, ihania ja kylmiä väristyksiä aiheuttavia suudelmia.. Isolla ässällä. Olemme hyvissä väleissä ja välitämme paljon toisistamme, mutta kumpikaan ei eroa omasta puoliskostaan - miksi pitäisikään?? Tilannehan on hyvä näin. Tsemppiä sinulle! Itse aion jatkaa samaa rataa!!
Sinuakin....ja se koulu on kova...
niminerkki, suorittanut ja jotain oppinut
Kerran olen pettänyt...
Kiinni en jäänyt...
Syvästi olen katunut...
Jotain olen oppinut...
Itselleni anteeks en o antanut...
Koskaan en mitään ole niin paljon katunut!!!
Siinä on mun omat kokemukseni pettämisestä ja ikinä en enää petä.
Aivan... Siperia opettaa... sinuakin...