Heti alkuun kerron, etten tiedä musiikin teorioista oikeastaan mitään. Ettei kenenkään tarvitse siitä nähdä vaivaa.
Asiaan. Olen saanut semmoisen käsityksen, että rock bändeissä kappaleet tehdään useimmiten niin, että kappaleen "säveltäjä" rakentaa kappaleelle jonkinlaisen sointupohjan etc., esim. C Am F G jne.. Melodian löytäminen on sitten paljolti laulajan vastuulla. Kysymykseni on: miten melodia eroaa edellisestä tapauksesta, jos soinnut ovatkin vaikkapa 7-sointuja?
Asiaan. Olen saanut semmoisen käsityksen, että rock bändeissä kappaleet tehdään useimmiten niin, että kappaleen "säveltäjä" rakentaa kappaleelle jonkinlaisen sointupohjan etc., esim. C Am F G jne.. Melodian löytäminen on sitten paljolti laulajan vastuulla. Kysymykseni on: miten melodia eroaa edellisestä tapauksesta, jos soinnut ovatkin vaikkapa 7-sointuja?
Vastaukset 10
Vanhimmat
"miten melodia eroaa edellisestä tapauksesta, jos soinnut ovatkin vaikkapa 7-sointuja?"
Periaatteessa ei mitenkään. Se selviää oikeastaan vaan kuuntelemalla ja kokeilemalla.
Poikkeuksia on esim. molli-7 soinnut.
Jotkut sävelet ei niin sanotusti "soi" molli-7 kanssa, mutta kuten sanottu, niistä ei kannata välittää. Tarkoitan siis, että kokeilemalla se selviää..
Minustakun nimenomaan kannattaa välittää niistä äänistä, jotka ei soi soinnun päällä;D
En ihan ymmärtänyt kysymystä. Tarkoitatko, jos korvataan kolmisoinnut(C,Am,F,G), nelisoinnuilla(Cmaj7,Am7,Fmaj7,G7), sävellajin mukaan?
Niin siis kyllä samalla tavalla perus sävellajin mukainen melodia käy noittenkin päälle, mutta eihän siinäkään tapauksessa tarvitse käyttää vain tätä yhtä asteikkoa?
Että, jos sointukulun ensimmäinen sointu on esim. Cm7, niin (Ab) ei oikeen "soi" sen kanssa.
Mutta kuten sanoin,(tai ainakin tarkoitin) niin poikkeus vahvistaa säännön. Eli riitasointukin voi joissakin tapauksissa olla paikallaan.
Ettei vaan kangistuttais kaavoihin.. (=
Kyllähän korva sitten kertoo..
Eihän se Ab kovin hyvin soi C,Am,F tai G..kään kanssa?
Oikein sellaista yleistapaa on vaikea antaa. Tietysti varmin tapa on käyttää soinnun säveliä. Silloin ei ainakaan voi mennä metsään:D Pelkällä sävellajin melodialla/skaalalla pärjää melko usein, jos nyt ei jotain jazzia sitt soita. Esim. duuriseiskan päälle voi usein soitella miksolyydistä moodia. "Bluesnuottiakin on kiva viljellä" tai muutenki jotain kromaattisia...skaalan ulkopuolisia "heittoja".
Olen perjaatteessa samalla linjalla ja oma teoriatietämys ei ole mitään huippuluokkaa, mutta silti kannattaa jonkuverran perehtyä siihe. Ei se sitä tarkoita, että senjälkeen kangistuis kaavoihin, vaan se luo jopa uusia mahdollisuuksia, kun näkemys laajenee. Voi sitä korvaansa käyttää vaikka osaiskin jonkunverran teoriaa:D
Sitä lähinnä "ajoin takaa" että vaikka se Ab periaatteessa kuuluu Cm-skaalaan niin se ei välttämättä toimi aina esim. Cm7 pohjasissa sointukuluissa..
"Olen perjaatteessa samalla linjalla ja oma teoriatietämys ei ole mitään huippuluokkaa, mutta silti kannattaa jonkuverran perehtyä siihe. Ei se sitä tarkoita, että senjälkeen kangistuis kaavoihin, vaan se luo jopa uusia mahdollisuuksia, kun näkemys laajenee. Voi sitä korvaansa käyttää vaikka osaiskin jonkunverran teoriaa:D"
Juuri näin.(=
Kuuluuhan H;kin C duuri-skaalaan, eikä sekään oikeen toimi C7;n pohjalta.
Eli puhuit kyllä täyttä asiaa.(=
"ulkopuolinen" sointu. Oikea nelossointumuoto ois Cmaj7. Ei tietenkään C7 käy, koska se sisältää Bb:n, eikä B:n
Sitä yritin aiemmin kysyä, että tarkoitetaanko tässä astekon nelisointumuotoja?
Asia selvisi. Täytyy nostaa hattua, vastaukset olivat varsin kovatasoisia. (pitää tutustua musiikin teoriaan itsenikin)
Tuo minkä näköistä skaalaa käytetään minkä soinnun "päälle" riippuu aikas pitkälle sen soinnun sisältämistä sävelistä. Voi tehdä kumminn päin tahansa mutta yleensä niin päin, että melodia soinnutetaan sen tyyppisillä soinnuilla joita kyseinen melodian osa sisältää, nimenomaan tahdin vahvoilla osilla. Toki poikkeuksia on maailma täynnään ja mm. näistä jutuista se väri näihin monesti tulee. Tämä sama periaate vaikuttaa suunnilleen musiikista riippumatta samalla tavalla. Molliskaalan päälle mosllisointuja, duurinskaalan päälle duureja. Usein perussointu on on se johon sävellaiin biisi on merkitty ja seiskasointu on lähinnä vitosasteella ( nämä asteet kannattaa opetella jossain vaiheessa, helpottaa soinnuttelua ). Muuten, aikoinaan kun minä noita juttuja opettelin, helpotti kun aloin jossain vaiheessa ajatella noita juttuja modaalisesti eli ns. kirkkosävellajeina. Tää juttu on alussa ihan vaikeen kuuloinen, mutta kun noi loksahtaa paikoilleen, tajuaa että itse asiassa noissa ihan tavallisissa iskelmäsovituksissa, lattarirockissa ja missä tahansa missä vähänkin sointuja ja melodioita pyöritetään, on koko ajan kyse modaalisuudesta, sitä ei vain tule ajatelleeksi. Aina nuo jutut menevät jossain moodissa. Sointua kun vaihtaa niin moodikin usein vaihtuu..;-)
-Pena
Moodeista tiedetään yllättävän vähän...tai sitten tiedetään mitä moodeja on, mutta niiden "käyttötarkoitusta" ei ymmärretä. Kuitenkin sitt ymmärretään duurin ja sen rinnakkaismolli välinen suhde. Moodeissahan on ihan samasta asiasta kyse.
En väitä hirveesti vielä tietävän moodien käytöstä, mutta modaalisuus on hieno juttu! On kiva aina välillä huomata jonkun biisin yhteydessä..."Hahaa! Tää meneekin modaalisesti!". Yleensä vaa suurin osa, mitä telkkarista/radiosta tulee, menee joko duurissa tai mollissa.