Forester Diesel ajettu

Mitä sä linkität tuota joka paikkaan? Ilmi selvä trolli! Ja minä en kyllä puhuisi Kiasta ja Subarusta edes samana päivänä.

Helv! kirjoitti:

Mitä sä linkität tuota joka paikkaan? Ilmi selvä trolli! Ja minä en kyllä puhuisi Kiasta ja Subarusta edes samana päivänä.

tuo linkittäjä, ja sen kertomuksen päähenkilö taitaa olla pahasti häir******yt henkilö josta ei kannata välittää, jos jotakin tietää autoista, tietää myös subarun ja kian eron, no joo, ei meidän tartte muita merkkejä (kiaa)haukkua.

Helv! kirjoitti:

Mitä sä linkität tuota joka paikkaan? Ilmi selvä trolli! Ja minä en kyllä puhuisi Kiasta ja Subarusta edes samana päivänä.

ja se on kyllä parasta tietoa kun haukkuu itse omistaja auton. Olihan siellä yhteystiedotkin.
Huonoa on laatu.

omistajalta kirjoitti:

ja se on kyllä parasta tietoa kun haukkuu itse omistaja auton. Olihan siellä yhteystiedotkin.
Huonoa on laatu.

Kerrotko, mikä auto sinulla muuten on?

"Foresterin neliveto on ehkä maantiellä parempi mutta Kian toteutus taas on vakuuttavampi maastossa (diesel-Foresterissa ei ole sitä alennusvaihdettakaan)..."

Tuo lause kalahti. Oli sitten Kiassa minkälainen vetotapa hyvänsä, niin Foresterissa on yksi parhaista ja yksinkertaisimmista nimenomaan MAASTOSSA toimivista nelivedoista. Googlella löytyy jos epäilyttää...

Ammattilainen kirjoitti:

"Foresterin neliveto on ehkä maantiellä parempi mutta Kian toteutus taas on vakuuttavampi maastossa (diesel-Foresterissa ei ole sitä alennusvaihdettakaan)..."

Tuo lause kalahti. Oli sitten Kiassa minkälainen vetotapa hyvänsä, niin Foresterissa on yksi parhaista ja yksinkertaisimmista nimenomaan MAASTOSSA toimivista nelivedoista. Googlella löytyy jos epäilyttää...

Lue lisää

Lainaus TM:stä:

"Sportagen nelivetoversiokin on normaalitilanteissa etuvetoinen. Takavedon kytkentä tapahtuu takavetopyörästön yhteyteen sijoitetulla sähköisesti ohjatulla monilevykytkimellä. Käytännössä nelivedon kytkentä ei toimi aivan ajatuksen lailla, sillä varsinkin talviliukkailla etupyörät ehtivät selvästi sutaista tyhjää ennen kuin auto loikkaa takavedon auttamana eteenpäin. Kuljettajalla on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa nelivedon toimintaan ja varmistaa pitävät lähdöt lukitsemalla neliveto kiinteäksi. Tällöin voiman jakosuhde on perinteinen 50/50, mutta lukitus avautuu noin 40 km/h nopeudessa."

ja Ajovalosta:
"Ajettavuudessa selkeä puute on tunnoton ohjaus. Sportage onkin parhaiten kotonaan kaupungissa ja pikkuteillä, mutta sinänsä vakaasti Sportage etenee maantielläkin. Tucsonin tavoin nelivedon voi kytkeä jatkuvaksi alle 35 km/h nopeudessa, josta se automaattisesti muuttuu tarvittaessa kytkeytyväksi nopeutta nostettaessa. Lukkoja Sportagessa ei ole."

Subarusta (Hesari):
"

Jatkuva neliveto ja ajovakaudenhallintajärjestelmä (Subarulla VDC) lyövät kättä taitavasti. Nelivedon voimanjako, moottorin voima ja jokaisen pyörän jarrut säätyvät hienostuneesti erikseen.

Subarun vakiovarusteinen symmetrinen nelivetorakenne takaa autolle matalan painopisteen, sillä vaihteisto, kardaaniakseli ja takatasauspyörästö ovat suorassa linjassa moottorin takana.

VDC:n voi kytkeä osittain pois päältä, jolloin renkaat saa rouskuttamaan. Muutoin järjestelmä valvoo edelleen ajolinjoja ja hyvä niin. "

Foresterissa on ainakin keskitasauspyörästössä viskolukko (LSD) joka ei tarvitse elektroniikkaa yms toimiakseen. Testit on yksiseliteisesti näyttäneet mikä on hyvä toteutustapa.

Ammattilainen kirjoitti:

Lainaus TM:stä:

"Sportagen nelivetoversiokin on normaalitilanteissa etuvetoinen. Takavedon kytkentä tapahtuu takavetopyörästön yhteyteen sijoitetulla sähköisesti ohjatulla monilevykytkimellä. Käytännössä nelivedon kytkentä ei toimi aivan ajatuksen lailla, sillä varsinkin talviliukkailla etupyörät ehtivät selvästi sutaista tyhjää ennen kuin auto loikkaa takavedon auttamana eteenpäin. Kuljettajalla on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa nelivedon toimintaan ja varmistaa pitävät lähdöt lukitsemalla neliveto kiinteäksi. Tällöin voiman jakosuhde on perinteinen 50/50, mutta lukitus avautuu noin 40 km/h nopeudessa."

ja Ajovalosta:
"Ajettavuudessa selkeä puute on tunnoton ohjaus. Sportage onkin parhaiten kotonaan kaupungissa ja pikkuteillä, mutta sinänsä vakaasti Sportage etenee maantielläkin. Tucsonin tavoin nelivedon voi kytkeä jatkuvaksi alle 35 km/h nopeudessa, josta se automaattisesti muuttuu tarvittaessa kytkeytyväksi nopeutta nostettaessa. Lukkoja Sportagessa ei ole."

Subarusta (Hesari):
"

Jatkuva neliveto ja ajovakaudenhallintajärjestelmä (Subarulla VDC) lyövät kättä taitavasti. Nelivedon voimanjako, moottorin voima ja jokaisen pyörän jarrut säätyvät hienostuneesti erikseen.

Subarun vakiovarusteinen symmetrinen nelivetorakenne takaa autolle matalan painopisteen, sillä vaihteisto, kardaaniakseli ja takatasauspyörästö ovat suorassa linjassa moottorin takana.

VDC:n voi kytkeä osittain pois päältä, jolloin renkaat saa rouskuttamaan. Muutoin järjestelmä valvoo edelleen ajolinjoja ja hyvä niin. "

Foresterissa on ainakin keskitasauspyörästössä viskolukko (LSD) joka ei tarvitse elektroniikkaa yms toimiakseen. Testit on yksiseliteisesti näyttäneet mikä on hyvä toteutustapa.

Lue lisää

Älkääs nyt viitsikö riehua tyhjästä. Palle kertoo tarinaa. Pallella on ollut monta Subarua venehommissa ja kaikilla on jääty kiinni. SYY! maavara.Pallella on ollut myös automaattisubaru joka jäi saveen niin kiinni että pyörät eivät luistaneet vaan automaatin turbiini luisti. Se on kuulkaas kokemus se! Ajatelkaas nyt. Kone huutaa ja kuski huutaa mutta muuta ei tapahdu kuin paistetun automaattiöljyn haju.

palle ramstetti kirjoitti:

Älkääs nyt viitsikö riehua tyhjästä. Palle kertoo tarinaa. Pallella on ollut monta Subarua venehommissa ja kaikilla on jääty kiinni. SYY! maavara.Pallella on ollut myös automaattisubaru joka jäi saveen niin kiinni että pyörät eivät luistaneet vaan automaatin turbiini luisti. Se on kuulkaas kokemus se! Ajatelkaas nyt. Kone huutaa ja kuski huutaa mutta muuta ei tapahdu kuin paistetun automaattiöljyn haju.

Lue lisää

215 mm pitäisi kyllä riittää luokkansa parhaimmistona, koska eipä se ole juuri parempikaan edes vakiomaastureissa(kun puhutaan maavarasta matalammassa kohdassaan). Kuljettajan pitäisi valita paremmat ajolinjat ja käyttää päätään ettei jää kiinni.

palle ramstetti kirjoitti:

Älkääs nyt viitsikö riehua tyhjästä. Palle kertoo tarinaa. Pallella on ollut monta Subarua venehommissa ja kaikilla on jääty kiinni. SYY! maavara.Pallella on ollut myös automaattisubaru joka jäi saveen niin kiinni että pyörät eivät luistaneet vaan automaatin turbiini luisti. Se on kuulkaas kokemus se! Ajatelkaas nyt. Kone huutaa ja kuski huutaa mutta muuta ei tapahdu kuin paistetun automaattiöljyn haju.

Lue lisää

Älä Palle hiilly. Keskusteltiin DIESEL foresterista, jossa on 215mm maavara EIKÄ automaattia tarjolla.
Vertailussa KIA SPORTAGEEN maavaraa on enemmän.

Aika hyvä läppä muuten:
"Pallella on ollut monta Subarua venehommissa ja kaikilla on jääty kiinni. "

Hehhheehheeeeheehe...

Ammattilainen kirjoitti:

Älä Palle hiilly. Keskusteltiin DIESEL foresterista, jossa on 215mm maavara EIKÄ automaattia tarjolla.
Vertailussa KIA SPORTAGEEN maavaraa on enemmän.

Aika hyvä läppä muuten:
"Pallella on ollut monta Subarua venehommissa ja kaikilla on jääty kiinni. "

Hehhheehheeeeheehe...

Lue lisää

Noo, on Pallella ollut Nissan King-Cappikin ja silläkin on jääty kiinni. Nelivedot tykkää että niillä ajetaan muuhunkin kuin eukon kukkapurkkiin. Mitä muuten varten niitä ostetaan? Nyt en ole jäänyt kiinni mihinkään vähään aikaan. Veneellekkin tulee taas noutaja(ostaja) loppuviikosta. Autokauppias. (näitä Veljekset Laapposia;) tuossa jo tänään valitteli että ei ne ihmiset osta. Ajavat kyllä. Ei mene kaupat maaliin asti. Rahat loppu?

Ammattilainen kirjoitti:

Lainaus TM:stä:

"Sportagen nelivetoversiokin on normaalitilanteissa etuvetoinen. Takavedon kytkentä tapahtuu takavetopyörästön yhteyteen sijoitetulla sähköisesti ohjatulla monilevykytkimellä. Käytännössä nelivedon kytkentä ei toimi aivan ajatuksen lailla, sillä varsinkin talviliukkailla etupyörät ehtivät selvästi sutaista tyhjää ennen kuin auto loikkaa takavedon auttamana eteenpäin. Kuljettajalla on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa nelivedon toimintaan ja varmistaa pitävät lähdöt lukitsemalla neliveto kiinteäksi. Tällöin voiman jakosuhde on perinteinen 50/50, mutta lukitus avautuu noin 40 km/h nopeudessa."

ja Ajovalosta:
"Ajettavuudessa selkeä puute on tunnoton ohjaus. Sportage onkin parhaiten kotonaan kaupungissa ja pikkuteillä, mutta sinänsä vakaasti Sportage etenee maantielläkin. Tucsonin tavoin nelivedon voi kytkeä jatkuvaksi alle 35 km/h nopeudessa, josta se automaattisesti muuttuu tarvittaessa kytkeytyväksi nopeutta nostettaessa. Lukkoja Sportagessa ei ole."

Subarusta (Hesari):
"

Jatkuva neliveto ja ajovakaudenhallintajärjestelmä (Subarulla VDC) lyövät kättä taitavasti. Nelivedon voimanjako, moottorin voima ja jokaisen pyörän jarrut säätyvät hienostuneesti erikseen.

Subarun vakiovarusteinen symmetrinen nelivetorakenne takaa autolle matalan painopisteen, sillä vaihteisto, kardaaniakseli ja takatasauspyörästö ovat suorassa linjassa moottorin takana.

VDC:n voi kytkeä osittain pois päältä, jolloin renkaat saa rouskuttamaan. Muutoin järjestelmä valvoo edelleen ajolinjoja ja hyvä niin. "

Foresterissa on ainakin keskitasauspyörästössä viskolukko (LSD) joka ei tarvitse elektroniikkaa yms toimiakseen. Testit on yksiseliteisesti näyttäneet mikä on hyvä toteutustapa.

Lue lisää

Niin, miksi väitän Sportagen nelivetoratkaisua paremmaksi maastossa? Siksi, että siinä on 100% keskilukko (joka siis toimii maastoajonopeuksissa, maastossahan ajetaan hitaasti) siinä missä Foresterissa on keskitasauspyörästössä vain luistonrajoitin. Vrt. esim. Suzuki Grand Vitaraan, jossa on keskitasauspyörästössä luistonrajoittimen lisäksi 100% lukko maastoajoa varten. Käytännössä ero tulee varmasti harvoin vastaan.

Maavarassa Forester vie pidemmän korren ja Foresterin bensaversiossa on myös se alennusvaihde. Taka-akselin viskolukosta on Foresterissa ilmeisesti luovuttu?

nelivedosta kirjoitti:

Niin, miksi väitän Sportagen nelivetoratkaisua paremmaksi maastossa? Siksi, että siinä on 100% keskilukko (joka siis toimii maastoajonopeuksissa, maastossahan ajetaan hitaasti) siinä missä Foresterissa on keskitasauspyörästössä vain luistonrajoitin. Vrt. esim. Suzuki Grand Vitaraan, jossa on keskitasauspyörästössä luistonrajoittimen lisäksi 100% lukko maastoajoa varten. Käytännössä ero tulee varmasti harvoin vastaan.

Maavarassa Forester vie pidemmän korren ja Foresterin bensaversiossa on myös se alennusvaihde. Taka-akselin viskolukosta on Foresterissa ilmeisesti luovuttu?

Lue lisää

Viskolukko on lukko, ei luistonrajoitin. Tietenkin se luistaa
hetken, mutta sitten menee kyllä lukkoon...

4x4 kirjoitti:

Viskolukko on lukko, ei luistonrajoitin. Tietenkin se luistaa
hetken, mutta sitten menee kyllä lukkoon...

Arkikielessä käytetään usein termiä "viskolukko", mutta viskokytkimellä ei koskaan voi toteuttaa aitoa, siis 100% lukkoa, vaan se on vain luistonrajoitin. Toki se saa aikaan lukitusvaikutusta, mutta sillä on rajansa. Tähän viittaa myös termi LSD = Limited Slip Differential. Kuten mainitsin, myös Suzuki Grand Vitarassa on keskitasauspyörästössä luistonrajoitin (sitä ei tosin ole toteutettu viskokytkimellä), mutta vaativampaa maastoajoa varten keskitasauspyörästö on tämän lisäksi varustettu aidolla, kuljettajan aktivoimalla lukolla.

Myös Sportagessa keskellä oleva monilevykytkin voidaan ohjata nappia painamalla lukittumaan täysin - alle 35 km/h nopeuksissa siis. Tilanne vastaa 100% lukittua keskitasauspyörästöä.

Sivuhuomautus: aiemmissa sitaateissa mainittiin Foresterin yhteydessä VSC tms. ajonvakautusjärjestelmä. Ajonvakautus on Sportagessakin vakiona, nimellä ESP.

Jos puhutaan pelkästä voimansiirrosta (unohtaen maavaran, ylitykset, alustan suojauksen jne. tekijät), arvioisin näin:

- bensa-Forester on alennusvaihteensa ansiosta maastokelpoisempi kuin bensa-Sportage.
- diesel-Sportage on 100% keskilukkonsa ansiosta maastokelpoisempi kuin diesel-Forester.

vaan luistonrajoitin kirjoitti:

Arkikielessä käytetään usein termiä "viskolukko", mutta viskokytkimellä ei koskaan voi toteuttaa aitoa, siis 100% lukkoa, vaan se on vain luistonrajoitin. Toki se saa aikaan lukitusvaikutusta, mutta sillä on rajansa. Tähän viittaa myös termi LSD = Limited Slip Differential. Kuten mainitsin, myös Suzuki Grand Vitarassa on keskitasauspyörästössä luistonrajoitin (sitä ei tosin ole toteutettu viskokytkimellä), mutta vaativampaa maastoajoa varten keskitasauspyörästö on tämän lisäksi varustettu aidolla, kuljettajan aktivoimalla lukolla.

Myös Sportagessa keskellä oleva monilevykytkin voidaan ohjata nappia painamalla lukittumaan täysin - alle 35 km/h nopeuksissa siis. Tilanne vastaa 100% lukittua keskitasauspyörästöä.

Sivuhuomautus: aiemmissa sitaateissa mainittiin Foresterin yhteydessä VSC tms. ajonvakautusjärjestelmä. Ajonvakautus on Sportagessakin vakiona, nimellä ESP.

Jos puhutaan pelkästä voimansiirrosta (unohtaen maavaran, ylitykset, alustan suojauksen jne. tekijät), arvioisin näin:

- bensa-Forester on alennusvaihteensa ansiosta maastokelpoisempi kuin bensa-Sportage.
- diesel-Sportage on 100% keskilukkonsa ansiosta maastokelpoisempi kuin diesel-Forester.

Lue lisää

Viskolukko on lukko - ei luistonrajoitin. LSD on aivan eri asia.
Otetaan toiseksi esimerkiksi vaikka (vanha) Freelander, jolla hyrräsin 170000km. Siinä on neliveto toteutettu viskolla, ja se todellakin vetää viskon kytkeydyttyä tasan samalla lailla edestä ja takaa...

4x4 kirjoitti:

Viskolukko on lukko - ei luistonrajoitin. LSD on aivan eri asia.
Otetaan toiseksi esimerkiksi vaikka (vanha) Freelander, jolla hyrräsin 170000km. Siinä on neliveto toteutettu viskolla, ja se todellakin vetää viskon kytkeydyttyä tasan samalla lailla edestä ja takaa...

Lue lisää

"Viskolukko on lukko - ei luistonrajoitin. LSD on aivan eri asia."

Olet yksinkertaisesti väärässä tässä asiassa. "Viskolukko" on aina nimenomaan luistonrajoitin eikä oikea lukko. LSD eli limited slip differential viittaa tarkkaan ottaen "viskolukolla" tai vastaavalla luistonrajoittimella varustettuun tasauspyörästöön (visko ei ole ainoa tekniikka, jolla luistonrajoitus voidaan toteuttaa. Esim. Torsen-tasauspyörästö on myös sellainen).

Vanhassa Freelanderissa viskokytkin ei toimi luistonrajoittimena vaan nelivedon kytkimenä samaan tapaan kuin vaikkapa Sportagen monilevykytkin - sillä erotuksella, että Sportagen monilevykytkin on sähköisesti ohjattu ja lukittavissa. Kummassakaan näistä autoista ei ole perinteistä keskitasauspyörästöä, toisin kuin vaikkapa Foresterissa.

4x4 kirjoitti:

Viskolukko on lukko - ei luistonrajoitin. LSD on aivan eri asia.
Otetaan toiseksi esimerkiksi vaikka (vanha) Freelander, jolla hyrräsin 170000km. Siinä on neliveto toteutettu viskolla, ja se todellakin vetää viskon kytkeydyttyä tasan samalla lailla edestä ja takaa...

Lue lisää

Nämä linkit ehkä selventävät, vaikka eivät olekaan aivan suoraan puheena olevien toteutusten mukaisia.

Lukittava tasauspyörästö
http://auto.howstuffworks.com/differential6.htm
(Huom. älä sekoita Torseniin, josta juttua samalla sivulla alempana)

"The locking differential is useful for serious off-road vehicles. ... This mechanism is usually activated manually by switch, and when activated, both wheels will spin at the same speed. If one wheel ends up off the ground, the other wheel won't know or care. Both wheels will continue to spin at the same speed as if nothing had changed."

Luistonrajoittimella varustettu tasauspyörästö (tässä esimerkissä ei tosin toteutettu viskolla)

http://auto.howstuffworks.com/differential4.htm
"Getting back to the situation in which one drive wheel is on the ice and the other one has good traction: With this limited slip differential, even though the wheel on the ice is not able to transmit much torque to the ground, the other wheel will still get the torque it needs to move. The torque supplied to the wheel not on the ice is equal to the amount of torque it takes to overpower the clutches. The result is that you can move forward, although still not with the full power of your car."

Oletetaan, että tasauspyörästön toisella puolella rengas on pitävällä pinnalla ja toisella puolella ilmassa. Ero on periaatteessa siinä, että jos meillä on lukittu tasauspyörästö, ei toinen puoli välitä siitä, mitä tapahtuu tasauspyörästön toisella puolella, vaan tuolle pitävälle pyörälle saadaan täysi veto koko ajan. Jos taas meillä on lukon sijaan luistonrajoitin, käy niin että jos tilanteen vaatima (auton liikuttamiseen tarvittava) vääntö pitävällä pyörällä kasvaa liian suureksi, karkaa tehoa liiaksi tasayspyörästön kautta sille ilmassa olevalle, hyödyttömälle pyörälle. Tässä näkyy se, että LSD ei täysin lukitse tasauspyörästöä, vaan pystyy siihen vain osittain. Siksi maastoautoissa on aina suosittu kiinteää lukkoa vähintään keskellä.

jos selventää kirjoitti:

Nämä linkit ehkä selventävät, vaikka eivät olekaan aivan suoraan puheena olevien toteutusten mukaisia.

Lukittava tasauspyörästö
http://auto.howstuffworks.com/differential6.htm
(Huom. älä sekoita Torseniin, josta juttua samalla sivulla alempana)

"The locking differential is useful for serious off-road vehicles. ... This mechanism is usually activated manually by switch, and when activated, both wheels will spin at the same speed. If one wheel ends up off the ground, the other wheel won't know or care. Both wheels will continue to spin at the same speed as if nothing had changed."

Luistonrajoittimella varustettu tasauspyörästö (tässä esimerkissä ei tosin toteutettu viskolla)

http://auto.howstuffworks.com/differential4.htm
"Getting back to the situation in which one drive wheel is on the ice and the other one has good traction: With this limited slip differential, even though the wheel on the ice is not able to transmit much torque to the ground, the other wheel will still get the torque it needs to move. The torque supplied to the wheel not on the ice is equal to the amount of torque it takes to overpower the clutches. The result is that you can move forward, although still not with the full power of your car."

Oletetaan, että tasauspyörästön toisella puolella rengas on pitävällä pinnalla ja toisella puolella ilmassa. Ero on periaatteessa siinä, että jos meillä on lukittu tasauspyörästö, ei toinen puoli välitä siitä, mitä tapahtuu tasauspyörästön toisella puolella, vaan tuolle pitävälle pyörälle saadaan täysi veto koko ajan. Jos taas meillä on lukon sijaan luistonrajoitin, käy niin että jos tilanteen vaatima (auton liikuttamiseen tarvittava) vääntö pitävällä pyörällä kasvaa liian suureksi, karkaa tehoa liiaksi tasayspyörästön kautta sille ilmassa olevalle, hyödyttömälle pyörälle. Tässä näkyy se, että LSD ei täysin lukitse tasauspyörästöä, vaan pystyy siihen vain osittain. Siksi maastoautoissa on aina suosittu kiinteää lukkoa vähintään keskellä.

Lue lisää

Ainoa oikea maastolukitustapa on kiinteäksi lukittava keskitasauspyörästön lukitus etu ja taka-akselin välissä, Viskotyyppinen lukitus keskitasauspyörästössä ei pysty 100% lukitukseen. Se voi sitä lähennellä hetken muttä lämpiää armottomasti ja heittää punaisen varoitusvalon kojetauluun. kitkalukot/pronsenttilukot/levylukot etu(harvoin) ja taka tasuspyörästössä vain takaavat sen että enemmän kuin kaksi pyörää vetää. Mutta kuten Palle (minäminä) toteaa. Mikään puheena olevista autoista ei ole täysverinen MAASTOauto. Grand Vitara on lähellä.
Sitä en sitten tiedä onko siinä automaattinavat etupyörissä? jos on niin sitten sekään ei ole maastoauto pakilla. Automaattinavat heittävät etupyörät vapaaksi ja paukahtavat taas kiinni eteenpäin ajaessa. Siitä vasta harmia piisaa. Palle on ollut sellaisella kiinni lumessa.

palle ramstetti kirjoitti:

Ainoa oikea maastolukitustapa on kiinteäksi lukittava keskitasauspyörästön lukitus etu ja taka-akselin välissä, Viskotyyppinen lukitus keskitasauspyörästössä ei pysty 100% lukitukseen. Se voi sitä lähennellä hetken muttä lämpiää armottomasti ja heittää punaisen varoitusvalon kojetauluun. kitkalukot/pronsenttilukot/levylukot etu(harvoin) ja taka tasuspyörästössä vain takaavat sen että enemmän kuin kaksi pyörää vetää. Mutta kuten Palle (minäminä) toteaa. Mikään puheena olevista autoista ei ole täysverinen MAASTOauto. Grand Vitara on lähellä.
Sitä en sitten tiedä onko siinä automaattinavat etupyörissä? jos on niin sitten sekään ei ole maastoauto pakilla. Automaattinavat heittävät etupyörät vapaaksi ja paukahtavat taas kiinni eteenpäin ajaessa. Siitä vasta harmia piisaa. Palle on ollut sellaisella kiinni lumessa.

Lue lisää

Eiköhän se Grand Vitara ole samalla tavalla neliveto myös pakilla. Autossa on jatkuva neliveto keskitasauspyörästöllä, eikä siinä minusta ole mitään tarvetta irroittaa pyörän napoja voimansiirrosta missään tilanteessa.

Grand Vitara on näistä tosiaan lähimpänä maastoautoa. Minusta on kyllä lähinnä määrittelykysymys, laskeeko sen täysiveriseksi maasturiksi vai ei.

se Kiamies kirjoitti:

Eiköhän se Grand Vitara ole samalla tavalla neliveto myös pakilla. Autossa on jatkuva neliveto keskitasauspyörästöllä, eikä siinä minusta ole mitään tarvetta irroittaa pyörän napoja voimansiirrosta missään tilanteessa.

Grand Vitara on näistä tosiaan lähimpänä maastoautoa. Minusta on kyllä lähinnä määrittelykysymys, laskeeko sen täysiveriseksi maasturiksi vai ei.

Lue lisää

Subarut ovat aidosti ja oikeasti nelivetoisia joka tilanteessa eli veto välittyy tasan etu ja takapyörien suhteen keskitasauspyörästön ansiosta. Jos esim eturenkat alkaa lipsumaan eli pyörimään eri tahtiin kuin takapyörät niin visko lukitsee tosi nopeasti myös takarenkaat pyörimään. Taka-akselilla oleva viskolukko tasaa takpyörien pyörimissnopeuseroja.

Subaru on kaikilla nopeuksella neljästä nurkasta raapiva auto ja käyttäytyy aina samalla tavalla niin tiellä kuin maastossakin. Subarut myös olivat joskus aikoja sitten kytkettäviä nelivetoja mutta siitä onkin aikaa jo 20- vuotta.

Luistonestolla varustettua subarua parempaa nelivetotekniikkaa ei ole vielä markkinoilla.

sube kirjoitti:

Subarut ovat aidosti ja oikeasti nelivetoisia joka tilanteessa eli veto välittyy tasan etu ja takapyörien suhteen keskitasauspyörästön ansiosta. Jos esim eturenkat alkaa lipsumaan eli pyörimään eri tahtiin kuin takapyörät niin visko lukitsee tosi nopeasti myös takarenkaat pyörimään. Taka-akselilla oleva viskolukko tasaa takpyörien pyörimissnopeuseroja.

Subaru on kaikilla nopeuksella neljästä nurkasta raapiva auto ja käyttäytyy aina samalla tavalla niin tiellä kuin maastossakin. Subarut myös olivat joskus aikoja sitten kytkettäviä nelivetoja mutta siitä onkin aikaa jo 20- vuotta.

Luistonestolla varustettua subarua parempaa nelivetotekniikkaa ei ole vielä markkinoilla.

Lue lisää

esimerkiksi mersun G, jossa napsautat keskikonsolista KAIKKI lukot päälle ja painat kaasua!

koeajaja kirjoitti:

esimerkiksi mersun G, jossa napsautat keskikonsolista KAIKKI lukot päälle ja painat kaasua!

liikaa kaasua kuvailemassasi tilanteessa, koska auto tuskin kääntynee yhtään mihinkään !

painaa kirjoitti:

liikaa kaasua kuvailemassasi tilanteessa, koska auto tuskin kääntynee yhtään mihinkään !

Mutta harva uskoo kuinka pahaan paikkaan voi Subarulla jäädä kiinni!.

sube kirjoitti:

Subarut ovat aidosti ja oikeasti nelivetoisia joka tilanteessa eli veto välittyy tasan etu ja takapyörien suhteen keskitasauspyörästön ansiosta. Jos esim eturenkat alkaa lipsumaan eli pyörimään eri tahtiin kuin takapyörät niin visko lukitsee tosi nopeasti myös takarenkaat pyörimään. Taka-akselilla oleva viskolukko tasaa takpyörien pyörimissnopeuseroja.

Subaru on kaikilla nopeuksella neljästä nurkasta raapiva auto ja käyttäytyy aina samalla tavalla niin tiellä kuin maastossakin. Subarut myös olivat joskus aikoja sitten kytkettäviä nelivetoja mutta siitä onkin aikaa jo 20- vuotta.

Luistonestolla varustettua subarua parempaa nelivetotekniikkaa ei ole vielä markkinoilla.

Lue lisää

Viisi vuotta Vitaralla ja nyt 10 Foresterilla
ajaneena on helppo yhtyä käsitykseesi Subarusta.

Vitara on se lähes maasturi niin hyvine kuin
huonoine puolineen. Vitaraa ei betonilattioilla
halleissa voinut ajaa ruutuun kytkemättä sitä
takavedolle. Paljaalla asfaltilla ajettaessa
nelivedolla rikkoutui vaihteisto. Kivikossa ja
jokia ylitettäessä lukitus nelivedolle toimi
tietenkin hyvin, kun kahluusyvyyskin oli 800 mm.

Subarun neliveto taas on automaattinen kaikissa
tilanteissa ilman mitään lisätoimia, tavallaan
täysin huomaamaton ja tavallisessa maastokäytössä
lyömätön, eli sillä ajetaan paikoista, joista me-
no autolla yleensäkin on järkevää.

Täpinä kirjoitti:

Viisi vuotta Vitaralla ja nyt 10 Foresterilla
ajaneena on helppo yhtyä käsitykseesi Subarusta.

Vitara on se lähes maasturi niin hyvine kuin
huonoine puolineen. Vitaraa ei betonilattioilla
halleissa voinut ajaa ruutuun kytkemättä sitä
takavedolle. Paljaalla asfaltilla ajettaessa
nelivedolla rikkoutui vaihteisto. Kivikossa ja
jokia ylitettäessä lukitus nelivedolle toimi
tietenkin hyvin, kun kahluusyvyyskin oli 800 mm.

Subarun neliveto taas on automaattinen kaikissa
tilanteissa ilman mitään lisätoimia, tavallaan
täysin huomaamaton ja tavallisessa maastokäytössä
lyömätön, eli sillä ajetaan paikoista, joista me-
no autolla yleensäkin on järkevää.

Lue lisää

Niinpä, mutta uuden Grand Vitaran nelivetoratkaisu on erilainen. Siinä on keskitasauspyörästö luistonrajoittimella kuten Foresterissa, mutta lisäksi 100% keskilukko, joka Foresterista puuttuu.

Uudessa Foresterissa ei taida enää olla sitä taka-akselin viskolukkoa?

sube kirjoitti:

Subarut ovat aidosti ja oikeasti nelivetoisia joka tilanteessa eli veto välittyy tasan etu ja takapyörien suhteen keskitasauspyörästön ansiosta. Jos esim eturenkat alkaa lipsumaan eli pyörimään eri tahtiin kuin takapyörät niin visko lukitsee tosi nopeasti myös takarenkaat pyörimään. Taka-akselilla oleva viskolukko tasaa takpyörien pyörimissnopeuseroja.

Subaru on kaikilla nopeuksella neljästä nurkasta raapiva auto ja käyttäytyy aina samalla tavalla niin tiellä kuin maastossakin. Subarut myös olivat joskus aikoja sitten kytkettäviä nelivetoja mutta siitä onkin aikaa jo 20- vuotta.

Luistonestolla varustettua subarua parempaa nelivetotekniikkaa ei ole vielä markkinoilla.

Lue lisää

"Subarut ovat aidosti ja oikeasti nelivetoisia joka tilanteessa"

"Subaru on kaikilla nopeuksella neljästä nurkasta raapiva auto"

Tuo on vähän liioitellusti sanottu. Tai sitten Subarun luistoneston pitää toimia todella hyvin akselilukkojen korvikkeena esimerkiksi ristiriipunnassa.

Viskolukkoa ei taida taka-akselilla enää nykymallissa olla, kun siinä on jarruihin perustuva luistonestojärjestelmä.

Joka tapauksessa etenkin alennusvaihteella varustetut uudet Forester-mallit ovat citymaasturien kärkipäässä kiinnostavuudeltaan.

on toista maata kirjoitti:

Niinpä, mutta uuden Grand Vitaran nelivetoratkaisu on erilainen. Siinä on keskitasauspyörästö luistonrajoittimella kuten Foresterissa, mutta lisäksi 100% keskilukko, joka Foresterista puuttuu.

Uudessa Foresterissa ei taida enää olla sitä taka-akselin viskolukkoa?

Lue lisää

Ihme olisi, jos Vitaran vetotapa ei olisi
muuttunut patempaan suuntaan "normaaliajossa"
10 vuodessa. Nyt sen saa käännettyä muuallakin
kuin torilla.

Alkuun Foresterissa vain turbossa oli visko-
lukko takana. Nyt se on kaikissa manuaali-
vaihteisissa. 2006 mallin automaatissa
keskellä on sähköisesti ohjattu monilevy-
kytkin ja momentin muunnin.

Olen monasti yrittänyt vertailla vanhaa turboa
käsivälitteisenä ja nykyistä 2006 automaattia
enkä pysty sanomaan, kumpi etenee paremmin
hankalissa paikoissa. Muutenhan automaatti on
vallan verraton peli vetohommisssa traileria
peruutellessa.

se Kiamies kirjoitti:

"Subarut ovat aidosti ja oikeasti nelivetoisia joka tilanteessa"

"Subaru on kaikilla nopeuksella neljästä nurkasta raapiva auto"

Tuo on vähän liioitellusti sanottu. Tai sitten Subarun luistoneston pitää toimia todella hyvin akselilukkojen korvikkeena esimerkiksi ristiriipunnassa.

Viskolukkoa ei taida taka-akselilla enää nykymallissa olla, kun siinä on jarruihin perustuva luistonestojärjestelmä.

Joka tapauksessa etenkin alennusvaihteella varustetut uudet Forester-mallit ovat citymaasturien kärkipäässä kiinnostavuudeltaan.

Lue lisää

http://www.youtube.com/watch?v=foZI5lfvX80&feature=related

Ei ristiriipunnasta tietoakaa. Tosin en
ole tuota yritäänyt omallani. Uudesta
2009 mallista löytyy samanaiheisia videoita
tuosta samasta linkistä.

se Kiamies kirjoitti:

"Subarut ovat aidosti ja oikeasti nelivetoisia joka tilanteessa"

"Subaru on kaikilla nopeuksella neljästä nurkasta raapiva auto"

Tuo on vähän liioitellusti sanottu. Tai sitten Subarun luistoneston pitää toimia todella hyvin akselilukkojen korvikkeena esimerkiksi ristiriipunnassa.

Viskolukkoa ei taida taka-akselilla enää nykymallissa olla, kun siinä on jarruihin perustuva luistonestojärjestelmä.

Joka tapauksessa etenkin alennusvaihteella varustetut uudet Forester-mallit ovat citymaasturien kärkipäässä kiinnostavuudeltaan.

Lue lisää

Vuoden 2009 malli näyttää selviävän vielä
paremmin, mutta olikin ajettuna pitällä
alustalla jossain kalliolla.

http://www.youtube.com/watch?v=n2b-fMQ4tdk&NR=1

Täpinä kirjoitti:

Vuoden 2009 malli näyttää selviävän vielä
paremmin, mutta olikin ajettuna pitällä
alustalla jossain kalliolla.

http://www.youtube.com/watch?v=n2b-fMQ4tdk&NR=1

Lue lisää

Hyvältä näyttää, ainakin tuollaisessa tilanteessa kun etenemisvastus ei ole suuri (ei ota hanki kiinni pohjasta tms.). Vanha malli meni videossa tässä suhteessa vaikeammistakin paikoista.

Edelleen olettaisin, ettei tuossa uudessa mallissa ole sitä viskoa taka-akselilla, vaan se on korvattu elektronisella luistonestolla. Korjaa, jos olen väärässä.

Olisi kiva kokeilla omaakin autoa (Sportage) tuollaisella testiradalla. Mielestäni luistonesto ja näin saatava akselilukitusvaikutus toimii siinä vain etuakselilla, miten lie Foresterissa? Kuitenkin TM tai Tuulilasi väitti joskus kokeilleensa Sportagen selviävän jonkinasteisesta ristiriipunnasta. Toinen noihin luistonestoihin liittyvä seikka on se, että olisi hyvä saada ne myös maastoajotilaan, joka sallisi enemmän luistoa eikä rajoittaisi moottoritehoa. Näinhän on joissain tämän luokan autoissa tehtykin. Esimerkiksi Sportagessa järjestelmä on kuitenkin joko päällä tai poissa. Miten lie uudessa Foresterissa?

Näiden nyanssien merkitys itse kunkin käytännön tilanteissa onkin sitten jo toinen tarina...

Forester pitää kuitenkin käydä koeajamassa mielenkiinnosta.

se Kiamies kirjoitti:

Hyvältä näyttää, ainakin tuollaisessa tilanteessa kun etenemisvastus ei ole suuri (ei ota hanki kiinni pohjasta tms.). Vanha malli meni videossa tässä suhteessa vaikeammistakin paikoista.

Edelleen olettaisin, ettei tuossa uudessa mallissa ole sitä viskoa taka-akselilla, vaan se on korvattu elektronisella luistonestolla. Korjaa, jos olen väärässä.

Olisi kiva kokeilla omaakin autoa (Sportage) tuollaisella testiradalla. Mielestäni luistonesto ja näin saatava akselilukitusvaikutus toimii siinä vain etuakselilla, miten lie Foresterissa? Kuitenkin TM tai Tuulilasi väitti joskus kokeilleensa Sportagen selviävän jonkinasteisesta ristiriipunnasta. Toinen noihin luistonestoihin liittyvä seikka on se, että olisi hyvä saada ne myös maastoajotilaan, joka sallisi enemmän luistoa eikä rajoittaisi moottoritehoa. Näinhän on joissain tämän luokan autoissa tehtykin. Esimerkiksi Sportagessa järjestelmä on kuitenkin joko päällä tai poissa. Miten lie uudessa Foresterissa?

Näiden nyanssien merkitys itse kunkin käytännön tilanteissa onkin sitten jo toinen tarina...

Forester pitää kuitenkin käydä koeajamassa mielenkiinnosta.

Lue lisää

perustuu pariin koeajoon katuolosuhteissa.
En pysty vahvistamaan enkä korjaamaan väit-
tämiäsi, sillä nuo mahdolliset muutokset
nykyiseen autooni verrattuna ovat selvittä-
mättä. Auton vaihto kun ei ole ajankohtainen,
ei ennen kuin Foresterista on diesel auto-
maatilla varustettuna saatavana.

se Kiamies kirjoitti:

Hyvältä näyttää, ainakin tuollaisessa tilanteessa kun etenemisvastus ei ole suuri (ei ota hanki kiinni pohjasta tms.). Vanha malli meni videossa tässä suhteessa vaikeammistakin paikoista.

Edelleen olettaisin, ettei tuossa uudessa mallissa ole sitä viskoa taka-akselilla, vaan se on korvattu elektronisella luistonestolla. Korjaa, jos olen väärässä.

Olisi kiva kokeilla omaakin autoa (Sportage) tuollaisella testiradalla. Mielestäni luistonesto ja näin saatava akselilukitusvaikutus toimii siinä vain etuakselilla, miten lie Foresterissa? Kuitenkin TM tai Tuulilasi väitti joskus kokeilleensa Sportagen selviävän jonkinasteisesta ristiriipunnasta. Toinen noihin luistonestoihin liittyvä seikka on se, että olisi hyvä saada ne myös maastoajotilaan, joka sallisi enemmän luistoa eikä rajoittaisi moottoritehoa. Näinhän on joissain tämän luokan autoissa tehtykin. Esimerkiksi Sportagessa järjestelmä on kuitenkin joko päällä tai poissa. Miten lie uudessa Foresterissa?

Näiden nyanssien merkitys itse kunkin käytännön tilanteissa onkin sitten jo toinen tarina...

Forester pitää kuitenkin käydä koeajamassa mielenkiinnosta.

Lue lisää

Taitaa olla niin, ettei manuaalin yhteyteen saa LSD:tä taka-akselille
vai oonko väärässä? Omassa kärryssä (outback 3.0 Aut.) on sen verran "moninkertainen" tuo lukitussysteemi, että on vaikee sanoo
mistä milloinkin vetää: Normaaliajossa 45% eteen / 55% taakse,
tuon lisäksi VTD, joka on keskitasauspyörästöä säätävä sähköinen
monilevykytkin joka voi jakaa 0-100% pitävämmälle akselille, sitten
takana on tasauspyörästössä LSD ja kaiken päälle joka pyörässä
ABS:ään perustuva luistonesto....

Tyhmä kun olen kirjoitti:

Mutta harva uskoo kuinka pahaan paikkaan voi Subarulla jäädä kiinni!.

Uuden Outbackin omistajana minua kiinnostaa, minkälaisesta paikasta pääsen tarvittaessa pois. Kyllähän useimmat autot saa pahaan paikkaan, kun ottaa riittävästi vauhtia...

pois? kirjoitti:

Uuden Outbackin omistajana minua kiinnostaa, minkälaisesta paikasta pääsen tarvittaessa pois. Kyllähän useimmat autot saa pahaan paikkaan, kun ottaa riittävästi vauhtia...

Lue lisää

kirjoituserhe edellä

pois? kirjoitti:

kirjoituserhe edellä

Eihän tuohon ole yksiselitteistä vastausta. Se riippuu niin monesta tekijästä. Renkaat, maaston kaltevuus, maa-aines, sää/kosteus/pakkanen, urat, kuljettaja...yms yms.
Mutta sanottakoon että Subaru vienee muita Halde-kippoja mennen tullen maastokokeessa. Kts. Youtubesta nelivetovertailuja.

outback kuski kirjoitti:

Taitaa olla niin, ettei manuaalin yhteyteen saa LSD:tä taka-akselille
vai oonko väärässä? Omassa kärryssä (outback 3.0 Aut.) on sen verran "moninkertainen" tuo lukitussysteemi, että on vaikee sanoo
mistä milloinkin vetää: Normaaliajossa 45% eteen / 55% taakse,
tuon lisäksi VTD, joka on keskitasauspyörästöä säätävä sähköinen
monilevykytkin joka voi jakaa 0-100% pitävämmälle akselille, sitten
takana on tasauspyörästössä LSD ja kaiken päälle joka pyörässä
ABS:ään perustuva luistonesto....

Lue lisää

Että vuokraamon autolla pääsee pahimpaan paikkaan

maavara kirjoitti:

215 mm pitäisi kyllä riittää luokkansa parhaimmistona, koska eipä se ole juuri parempikaan edes vakiomaastureissa(kun puhutaan maavarasta matalammassa kohdassaan). Kuljettajan pitäisi valita paremmat ajolinjat ja käyttää päätään ettei jää kiinni.

Lue lisää

Olen jäänyt kiinni myös traktorilla jossa on neliveto myös ja paikka on semmoine että sinne ei pääsee mikään auto ihan mikä merkki vaan ja siinä autossa ei ole semmoista tukkikuormaa ikinä kiinni ja ongelma oli maanvara ja sitä on aika paljon ....