Haluutteko nyt naiset romanttiset miehen vai ette?
Joskus oon ekoilla treffeillä puhunu oikein kauniita. Kertonu kuinka ihanaa olisi kävellä käsikkäin pitkin meren rantaa katsellen auringonlaskua ym. Naiselta sitten tullut kommentti, että olen tosi kiva ja mukava, mutta ehkä vähän liian kiltti.
Naiset siis toivoo romanttista miestä, mutta pitävät silti hänenlaistaan liian kilttinä. Pitäisikö itsestään luoda sitten jokin sopiva sekotelma. Joka toisen lauseen puhuu romanttisia ja joka toisen lauseen kännirenttu sekoiluja? En vaan suostu esittämään muuta kuin olen.
Mitä siis naiset oikeesti haluutte? Riittääkö mies jonka kanssa jutella syvällisiä kynttilänvalossa vai pitääkö hänessä olla myös sitä renttuutta? Minusta ei ainakaan löydy molempia samassa paketissa.
Joskus oon ekoilla treffeillä puhunu oikein kauniita. Kertonu kuinka ihanaa olisi kävellä käsikkäin pitkin meren rantaa katsellen auringonlaskua ym. Naiselta sitten tullut kommentti, että olen tosi kiva ja mukava, mutta ehkä vähän liian kiltti.
Naiset siis toivoo romanttista miestä, mutta pitävät silti hänenlaistaan liian kilttinä. Pitäisikö itsestään luoda sitten jokin sopiva sekotelma. Joka toisen lauseen puhuu romanttisia ja joka toisen lauseen kännirenttu sekoiluja? En vaan suostu esittämään muuta kuin olen.
Mitä siis naiset oikeesti haluutte? Riittääkö mies jonka kanssa jutella syvällisiä kynttilänvalossa vai pitääkö hänessä olla myös sitä renttuutta? Minusta ei ainakaan löydy molempia samassa paketissa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Naisista kyllä löytyy kaikkea luettelemaasi ja hyvin sekoitettuna.
Juuri se tuntuu aina sotkevan jahermostuttavan miehiä.
Olen aina saanut kuulla,kuinka mies ei tiedä
miten suhtautua juuri tästä syystä.Menen tilanteen mukaan.
Miesten pitäisi olla vaan oma itsensä.
Siihen nainen ihastuu,jos ihastuakseen on kyseiseen ihmiseen.
Jos mies puhuu vain käsi kädessä kävelystä ja kynttilöistä, niin ei hän ole kykenevä puolustamaan perhettä ulkoisilta uhkilta.
Miehen pitääkin antaa naiselle se kuva, että hän on tarvittaessa valmis hyvinkin alkukantaiseen ja agressiiviseen käyttäytymiseen. Ts. miehen pitää antaa naiselle vaikutelma "vaarallisuudesta".
Naisen turvallisuudenkaipuu saattaa joskus saada jopa paradoksaalisen omituisia ilmenemismuotoja. Moni nainen valitsee enemmin miehekkään väkivaltarikollisen kuin hempeän runoilijan. Järjen tasolla nainen kyllä tietää väkivaltarikolliseen liittyvät riskit, mutta biologisella tasolla tuo aikaansaava väkivaltarikollinen on kuitenkin varmempi valinta kuin saamaton runoilija.
Darwinin "Lajien synty" on kaikkien aikojen paras iskuvinkkien lähde. Ihminen on eläin. Muistakaa se.
Olen ollut huomaavinani,että romanttisistakin miehistä löytyy se"vahvan " miehen tyyli,jos tilanne vaatii(vaara uhkaa tms)
Ei sen agressiivisuuden tavitse olla näkyvissä kaiken aikaa.
Minä en ainakaan ole koskaan valinnut miestä
vaarallisen imagon takia.
Ymmärrystä löytyy enemmän juuri"nörtteinä"pidetyistä ja onhan heillä se miehisyys tallella itsessään.Tulee esille kun tarvitaan.
Naiset haluaa ensi sijaisesti AITOA ihmistä. Ei mitään tilanteen mukaan romanttinen/agressiivinen miestä, josta ei ota selvää, onko se lintu vai kala. Esittäminen ja vastapuolen mukaan säädelty käytös on kauhistus. Miehen tulee olla aito oma itsensä. Vain tällä tavalla voi nainen tietää onko mies sopiva. Vain näin nainen voi tietää kenen kanssa on edes tekemisissä. Tässä vasta voi astua luonnollinen valinta kehiin, kun aidot valintakriteerit on nähtävillä.
Heittäkää nyt pönttöön ne tekoromantiikat. Kuka hemmetti semmoset on keksinyt? Mihin niillä pyritään? Kaikki romantiikka mikä on hyväksyttävää on se, mikä muodostuu parin välille Täysin luonnollisesti, ilman mitään vääntämistä ja etukäteis miettimistä. Mikäli sitä ei ole, niin suhde on sitten varmaan toverillinen suhde ja romanttiikkaa ei tarvita.
Älkää miehet kehuko itsellänne ja omaisuudellanne, se oksettaa. Olkaa omia itsejänne ja tietäkää mitä myös haluatte elämältä ja naisilta ja parisuhteilta. Ja tehkää se selväksi vastapuolelle. Epärehellisyys, missään muodossa, ei ole sallittua.
Selvittäkää itsellenne suhde yleensä naisiin, omaan äitiinne, jne. Mikä nainen on miehelle, alempiarvoinen, seksiä varten, ystävä, mikä? Tasa-arvoisesti naisiin/yleensä ihmisiin suhtautuva mies saa varmasti pointsit kotiin. Ja se tulee olla aitoa. Jos pitää naista alempiarvoisena se varmasti paistaa rivien välistä ja sen jälkeen mies saa juuri sitä mitä tilaa. Ystävä-suhde olisi itselleni mieleen. Yhteiset arvot on tärkeät. Olisi mahtavaa löytää mies, jonka kanssa voisi käydä vaatekaupassa, mutta myös yhdessä korjata perheen auton.
Yhdessä ja toinen huomioonottaen, aitona ihmisenä, jne. niin varmasti oikeat ihmiset löytävät toisensa ja turhilta eroilta vältytään.
On väärin kysyä, että mitä me naiset oikein halutaan. Miehen tulee ensin kysyä itseltään, että mitä minä oikein haluan?
Kiitos, tosi hyvä vastaus. Pitää lukea vielä uusiksi koska tossa oli niin hyviä ajatuksia ja vinkkejä. Vaikkakin juuri noinhan sen pitää mennä, sitä vaan ei aina tuu ajatelleeksi.
Johtuu kai siitä, että toisinaan sitä ajattelee ettei heti kannata tuoda esille täysin omaa itseään, siis ihan vahingossa vähän tulee kehuttua itseään, liioteltua, puhuttua kauniita ihan vain kauneuden vuoksi.
> "Olkaa omia itsejänne ja tietäkää mitä myös haluatte elämältä ja naisilta ja parisuhteilta. Ja tehkää se selväksi vastapuolelle."
Epävarmuus siis karkottaa naiset. Mutta mitä jos on luonteeltaan epävarma? Mitä jos ei pysty sanomaan "haluan asiat A, B ja C"? Mitä jos haluaakin sanoa "haluan nyt hieman A:ta, ehkä B:tä, eikä C:kään ehkä ole huono idea".
Saako tällainen epävarma yksilö teeskennellä itsevarmaa? Vai pitääkö viettää koko elämä yksin?
Teeskennellä ei saa. Ei missään tapauksessa. Jos olet epävarma niin sano olevasi epävarma. Pääasia, että olet aidosti oma itsesi.
Ja heti sitten muutokseen asenne, "pitääkö olla koko elämä yksin". Noin ei saa edes alkaa ajattelemaan. Se paistaa varmasti negatiivisuutena ulospäin, eli rinta rottingille ja miettimään elämän syntyjä syviä ja miettimään vaihtoehtoja ja omaa suhtautumista kaikenlaisiin asioihin. Kyllä se epävarmuus siitä karisee.
Minä olen lähinnä ajatellut sellaista asennemuutosta, että tästä eteenpäin ajattelisin näistä asioista "olen yksin, pysyn yksin". Parempi sopeutua vammaansa kuin hakata päätään koko elämänsä ajan seinään.
Romanttisuudessa on oltava sydän mukana, ei mitään ennalta arvattavaa ja opeteltua litanniaa jos ihminen ei aidosti ole sitä mieltä. Jos ei tunnu sisäistetyltä ja omalta niin miksi esittää jotain?
Itse olen huomannut että romanttisuuteni muodot ovat eri ihmisten kanssa olleet erilaisia, riippuen ihan siitä ihmisestä miten hän on sytyttänyt minua. Erilaiset ihmiset saavat eri puolia esiin, mutta kyse ei ole ollut säädellystä käytöksestä vaan luonnollisuudesta.
Kun itse on avoimesti mukana, toista kunnioittaen ja olettamatta liikoja ja pitämättä mitään itsestäänselvyytenä voi rehellisesti antautua suhteeseen ja tutustua oikeasti toiseen ihmiseen.
...asenne :). Pääasia kuitenkin ettei kovin negatiivinen ole, "mieluummin yksin tyytyväisenä itseensä kuin yrittää olla jotain muuta kuin on"-asenne voisi kyllä olla vielä parempi...
Mulle on ainakin tätä nykyä yks hailee, mitä naiset haluaa!
mutta kuitenkin...
Et sinä, mies hyvä, voi koko maailman naiskuntaa miellyttääkään. Eiköhän se riitä, että miellyttää yhtä naista (ainakin kerrallaan).
Jos tarkoituksena on kerätä naisia kuin puolukoita metsästä, niin vaikeaksi menee. Päätä, millaista naista haluat rakastaa, ja sitten vain valmiuteen. Kyllä hän sieltä löytyy.
Mistä sä semmosen käsityksen sait, että mä jotain ettisin?
E heiii... Ei sinne päinkään.
..huomisesta. Todellisuus on tarua ihmeempää yleisestikin.
Naiset loppujen lopuksi eivät tiedä mitä mieheltä haluavat. Yleisesti ottaen kaikki sanovat, että haluavat hellän, romanttisen ja mukavan miehen.
Todellisuudessa nuo ovat vain niitä nopalla heitettyjä toiveita ja keksittyjä ominaisuuksia mitä miehestä haluttaisiin, mutta kuitenkin asia on mutkikkaampi. Lisää värikkyyttä asiaan tuo se, että miehen pitäisi loppujen lopuksi olla superman ja ei välttämättä auta asiaan jos yllättääkin ja onkin Tommy Tabermann.
Välttämättä tuollaisien asioiden selittäminen ekoilla treffeillä, että haluat kädellä käsi kädessä pitkin meren rantaa antaa naiselle kuvan liiallisesta yrittämisestä ja ehkä ei luo turvallista oloa. Tuon sijaan taas kannattaisi keskustella ihan muuten päivittäisistä asioista ja myöskin kuunnella naisen asioita ja osoittaa kiinnostusta häneen ja hänen tekemisiinsä terveessä määrin.
Olemalla oma itsensä ja rento olemus maustettuna hymyllä ja naurulla auttaa neitoakin rentoutumaan ja nauttimaan seurasta.
Sen sijaan, että puhuisit rannalla kävelemisestä voisit puhumisen sijaan pyytää neitoa vaikka toisille treffeille kahville ja sen jälkeen vaikka kävelylle käsi kädessä.
"Sen sijaan, että puhuisit rannalla kävelemisestä voisit puhumisen sijaan pyytää neitoa vaikka toisille treffeille kahville ja sen jälkeen vaikka kävelylle käsi kädessä. "
Teot puhuvat enemmän kuin sanat. Piste.
ei tykkää liian romanttisista miehistä eli tunnelmalliset kynttiläillalliset ja rauhallinen musiikki ja hempeily ei sytytä. Toisaalta aggressiivisen oloista miestäkään en katselis. Itseäni miellyttää mies, joka kyllä osaa sanoa, että "rakastan sinua" ja joka on minulle kiltti, jolla hauskat jutut. Mieheltä on kivaa saada lahjoja ja kivaa on, että hän vie joskus syömään. Sellaiset miehet, jotka joka viikko tuo jonkun kukkakimpun minulle, eivät tosiaan sytytä. Mies saa itkeä ja näyttää tunteensa. Sellaiset miehet, jotka ovat rentoja, elämänmyönteisiä, avoimia ja luotettavia ovat mieleeni. Ja sanompa vielä, että ulkonäön on oltava minua miellyttävä,ulkonäkö merkitsee aika paljon, väittäkööt kuka mitä tahansa. Tumma tai vaalea, hyvät vaatteet ja muutama tatuointi, ei liian pitkä eikä isokokoinen, no siinä ihanteeni tärkeitä ulkoisia ominaisuuksia..rocktyylisiä yleensä katselen.Pinnalliselta ehkä vaikutan, mutta en häpeä sanoa sitä, että ulkonäkö merkitsee, vaikka luonne on myös erittäin tärkeä. Kyllähän minä itsekin katson mitä päälleni laitan ja pidän kropan kuosissa, joten kait mulla on oikeus vaatia samaa tasoa mieheltä? PÄÄASIA, ETTÄ ON OMA ITSENSÄ!
Muuten ihan asiallista tekstiä,mutta en voi käsittää noita tatska ihannointia,kuvista on tullut aivan naurettava muoti-ilmiö.
Oikeen pistää hymyilyttämään kun kaiken maailman teinit painaa menemään 20asteen pakkasella jossain t-paidassa vain ja ainoastaan sen takia että "tää mun sika magee tatska näkyy."
No tämä oli vain mun mielipide,ei siitä sen enempään.
tatuoinneista voi olla eri mieltä, mutta minun mielestäni ne ovat ihan kivoja, jos niitä ei ole liikaa ja jos ovat hienoja. Eikä miehellä ole pakko olla tatuointeja, emmä nyt pelkkiä tatskoja katsele. Tietyntyyliset miehet kiinnostaa mua ja eri ihmisiä miellyttää erilaiset asiat. Ja lopuks on sanottava, että en ole teini vaan aikuinen nainen.
nimimerkissä, huolimatonta touhua minulta. Sama ihminen kyseessä.
En tarkottanut että sinä olisit teini.Teinit mainitsin juuri tämän muoti-ilmiön takia,koska harvemmin me"aikuiset"niin hirveästi niiden mukana juoksemme.
Mulle tuli vaan mieleen tuollainen tosiasia kun luin sinun tekstiä,mainitsin myöskin että kyseessä oli vain minun mielipide/omakohtainen havainto.Tarkoitus ei ollut pahoittaa mieltäsi.
Ps.Nenä,huuli,kieli ym.näkyvät lävistykset miellän myöskin jonkinlaisiksi muoti villityksiksi.
No suoraan sanottuna: älä nyt ensimmäisillä treffeillä tollasia suustasi päästele..mua ainakin alkaisi henkilökohtaisesti ällöttää..vaikka romanttiset jutut ovatkin jees, mutta vasta siinä vaiheessa kun jo tuntee toista jonkin verran, on tunteita pelissä jne..ei todellakaan eka treffeillä!!
älä puhu romanttisia, vaan tee romanttisia tekoja. eikä niitten tartte silti olla mitenkään siirappimaista ällöä kynttilöitä jne..riittää oven avaus, kohteliaisuus, kukkanen treffeille tms :)
jotain pientä, jotain odottamatonta, jotain ei-kliseistä..siitä se lähtee!
.eka treffeillä pitää saada munaa, jotta tietää kannattaako tuhlata aikaa johonkin vätykseen.
sit voi keskustella ummet ja lammet kun laatu taattu...muuten ei ainakaan mun kohdalla tulis sen miehen kaa kun maksimissa KAVERI