Outo otsikko ? vai onko ? en tiedä mitä se on . minulle se on arkipäivää , enkä kuitenkaan koe olevani tunnevammainen .elän mielestäni vain yhteiskunnassa rakennetussa valmispaketissa . olen avioliitossa elävä kahden tyttölapsen isä . huomioin tietenkin vaimoani ja lapsiani kaikin tavoin , niin kuin normaalisti isä perheessään toimii , mutta en vain osaa tuntea/tunnistaa rakkautta varsinkaan vaimoani kohtaan . hän tuntuu vain pitkäaikaiselta ystävältä ,jonka kanssa myös toteutan seksuaaliset tarpeeni .rakkaudesta on tehty minusta "markkinointikeino" ja minä en tunnista sitä todellisuudesta .olen tietenkin kokenut sen ensi-ihastuksen tunteen useampaankin ihmiseen ,kunnes se on kadonnut jossain vaiheessa .oliko se rakkautta ? se tuntui jotenkin suurenmoiselta ... mallin hakua elämällemme etsimme monistakin paikoista . esimerkiksi : vanhempiemme opeista , kirkon / koulun opeista , satukirjoista lapsena ,mediasta yms. mistä löydät oikean tiedon elämällesi ?? jossain vaiheessa olet hyvin sekaisin ympäristösi paineista .näin minulle ainakin kävi .enkä pystynyt peilaamaan itseäni oikein mihinkään näihin perinteisiin " muotteihin " mitä meille on maailmassa eri tavoin rakennettu .minulla vaan ei ole sitä "susimaista" luontaista lauma käyttäytymis tarvetta .ihmettelen itsekseni usein , että tuntevatko ihmiset todellakin jotain "turvaa" toisistaan erilaisissa yhteisöissä ja liitoissa ? jossain vaiheessa se alkaa tuntumaankin pelottavalta , jos et ole samaa mieltä , vaikkapa kirkkosi kanssa .eikö se turvallisuuden tunne lähde oman itsensä tuntemisesta ? eikä kopioimalla valmiita "muotteja" ympäristöstä ? leikitään reality life prinsessa leikkejä elämän varrella ja jossain vaiheessa huomataan arkitodellisuuden olevankin jotain aivan muuta kuin on opetettu . niin.. sanoppa se ..mitä se rakkaus on ?
RAKKAUS ?
mitä se on ....?
4545
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei sitä pysty sinulle selittämään.
Mistä tuo käsitys "muoteista" ja ympäristön paineista? Kyllä jokainen joutuu itse elämänsä ja arvonsa valitsemaan.
Miten onnistuit liittämään kirkon tähän aiheeseen?
P.S. Tekstin jako kappaleisiin ja isot kirjaimet auttaisi paljon...
Rakkaus on tahtoa ja tunnetta.
Esim. vihkikaavassa kysytään ´tahdotko rakastaa?´, ei siis ´rakastatko?´
Rakkaudessa on käsittääkseni kyse siitä, että haluaa jakaa elämänsä toisen kanssa. Sen on vahva ja ehdoton tunne, ja samalla myös konkreettinen tahdon ja sitoutumisen ilmaisu. Tämä toinen on se tärkein ja ilman häntä elämä ei olisi hyvää.
ja ryhtyä ateistiksi niin ei tarvitse pelätä kirkkoa ja satuhahmoja.
Olen vasta kovin nuori nainen, mutta yksi pitkä suhde on jo takana. Tunsin syvää rakkautta poikaystävääni kohtaan. Se ei ollut sitä alun ihastumisen tunnetta. Rakkaus on mielestäni se tunne, kun kokee ettei enää pysty elämään ilman rakastaan. Hän on rakastajasi, mutta samalla hän on paras ystäväsi, se jonka kanssa haluat jakaa koko elämäsi. Hän tekee sinut maailman onnellisimmaksi ihmiseksi, mutta samalla hän on ihnminen, joka pystyy tuottamaan sinulle suurinta tuskaa. Tekisit kaikkesi hänen puolestaan ja kestät kaiken vääryyden ja pahat sanat, koska rakastat häntä ja annat kaiken anteeksi. Rakkaus on sokeaa. Kaiken se kestää, kaiken se kärsii. Se elää niiden hyvien hetkien voimalla ja unohtaa kaikki ne huonot päivät.
Sitten kun se loppuu tunnet ettet ole enää elossa. Millään ei ole enää mitään merkitystä, kun et voi jakaa sitä hänen kanssaan. Elämästä tulee pelkkää suorittamista vailla todellista onnea. Menetät luottamuksen ihmissuhteisiin ja siihen, että jossakin on joku, jota voit vielä oikeesti rakastaa.
Kunpa siitä joskus toipuisi ja kokisi vielä saman tunteen uudestaan jonkun toisen miehen kanssa. En jaksa uskoa että minusta löytyy enää yhtä voimakkaita tunteita. Ensirakkaus on aidointa ja intensiisivintä. Sen jälkeen olen vain ihastunut, mutta tuntenut en ole mitään yhtä vavisuttavaa ja järjen vievää.