Olen seurustellut hieman yli neljä kuukautta miesystäväni kanssa. Meillä on ollut pitkään skismaa uskottomuudesta. Kyseinen herra tietää paljon asioita "villistä sinkku elämästäni" ja se on rikkonut hänen luottamuksensa minuun ihan kokonaan.
ja kerran kun olin ilman häntä omien kavereitteni kanssa viettämässä iltaa ja seuraavana päivänä hänen penistään alkoi kuttimanaan seksin jälkeen, hän kävi sitten näyttämässä sitä lääkärille, joka sanoi, että se johtuu luultavasti siitä että minun sisälläni olisi jonkun toisen miehen suoloja tai sitten jostain vahvasta saippuasta. Koitin vakuuttaa kultaani, etten ole pettänyt häntä, mutta hän ei uskonut
Nyt siis miesystäväni luulee minun pettäneen häntä, ja muutenkin mustasukkaisuus on muodostumassa ongelmaksi...
Tarvitsisin vähän apua miten luottamuksen saa molemminpuoliseksi ja mistä tuo kumma kutina voisi johtua? voiko siihen jotenkin liittyä alapään PH-arvot?
ja kerran kun olin ilman häntä omien kavereitteni kanssa viettämässä iltaa ja seuraavana päivänä hänen penistään alkoi kuttimanaan seksin jälkeen, hän kävi sitten näyttämässä sitä lääkärille, joka sanoi, että se johtuu luultavasti siitä että minun sisälläni olisi jonkun toisen miehen suoloja tai sitten jostain vahvasta saippuasta. Koitin vakuuttaa kultaani, etten ole pettänyt häntä, mutta hän ei uskonut
Nyt siis miesystäväni luulee minun pettäneen häntä, ja muutenkin mustasukkaisuus on muodostumassa ongelmaksi...
Tarvitsisin vähän apua miten luottamuksen saa molemminpuoliseksi ja mistä tuo kumma kutina voisi johtua? voiko siihen jotenkin liittyä alapään PH-arvot?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Se kutina voi olla ihan henkistä laatua, kun hän on niin mustasukkainen ja alkaa kuvitella vaikka mitä. Kutina on aika yleisiä psykosomaattisia oireita. Lääkäri varmaan on vain myönnellyt miehesi itse tekemiin arvailuihin, kun ei selvää syytä ole löytynyt. Aika pahalta tuntuu tuo tilanne, mustasukkaisuus kun ei noin vain mene ohi. Tiedätkin varmaan, että kysymyksessä on psyykkinen sairaus, jonka takana itsetunto-ongelmia.
Elämä mustasukkaisen kumppanin kanssa tulee olemaan hirmuista piinaa ja luultavasti pahenee vaan. Lopulta olet kuin vanki joka ei uskalla tehdä mitään itsenäistä ettei siitä kuviteltaisi jotain. Terapia saattaa auttaa, mutta ei helposti sekään, epäluuloisuus on niin syvällä persoonallisuudessa. Valmistaudu jakuvaan kamppailuun, jos aiot jatkaa hänen kanssaan.
Oletko osoittanut miehellesi miten tärkeä hän sinulle on?
Mikä saa hänet ajattelemaan että olisit pettänyt, onko hänet petetty joskus?
Mistä epäluottamus on saanut alkunsa???
Yleensä löytyy tunnepohjainen syy miksi kokee että toinen voisi pettää.
Jossain syvemmällä on syyt miksi ei luottamus pelaa teidän välillä. Ei kannata ruveta selittelemään menemisiään, vaan selvittää se miten olet mukana suhteessa ettet halua ketään muita.
Kannattaa puhua suoraan ja selväks asiat.
"Tiedätkin varmaan, että kysymyksessä on psyykkinen sairaus, jonka takana itsetunto-ongelmia."
Psyykkinen sairaus on kova ilmaus normaaliille perustunteelle kuin mustasukkaisuus, jota on jo sisarusten välisissä suhteissa. Mustasukkaisuus ei välttämättä ole itsetunto-ongelmakaan.
Mustasukkaisuuden syy löytyy ihan siitä keskinäisestä suhteesta ja siitä miten välittämistä osoitetaan toinen toisille. Sen tarve on erilaista määrältään ja laadultaan eri ihmisten välillä.
Mustasukkaisuutta voi kokea jos oma suhde ei ole riittävän intiimi ja läheinen. Samaa läheisyyttä haetaan parisuhteessa aikuisena kuin on kokenut varhaislapsuudessa hoivasuhteessa.
Mustasukkaisuuteen löytyy syy tunnepuolelta eikä kyse ole vainoharhaisuudesta jos kokee jäävänsä jotain emotionaalista tarvetta vajaaksi omassa suhteessaan, monesti asia vaan tulee esiin jonkun konkreettisemman asian yhteydessä, koska ihmiset eivät tunnista mistä on kyse.
Ei varmaan auta jos suhteessa vaan puolustautuu tai vastaa sodalla toisen tunteisiin, yleensä se keskustelu auttaa..
On syytä tehdä ero aiheellisen ja aiheettoman mustasukkaisuuden välillä. Jos siihen todella on aihetta, jos kumppani on todella okeasti kiinnostunut vieraista ja suhteessa ei osoiteta välittämistä, on epävarmuus ja mustasukkaisuus luonnollista.
Mutta mustasukkaisuus joka tule mitättömistä aiheista ja pelkistä kuvitelmista ja on jatkuvaa toisen kyttäämistä, on sairautta ja sairaan mielen tuotetta. Toisen jatkuva epäily, vakoilu ja kysely kuin myös normaalien sosiaalisten suhteiden ja harrastusten rajoittaminen kertoo pahasta luottamuspulasta ainakin.
Ap:n kertomasta päätellen hänen kumppaninsa kehittelee mustasukkaisuuskuvitelmia omasta mielikuvituksestaan ja kohtuutoman pienistä asioista, sellaista kohtelua ja epäluottamusta ei kukaan kestä pitemmän päälle. Onhan tunnettua että mustasukkainen ajaa itse kumppaninsa suhteesta. Sairaan mustasukkaisen kanssa voi olla myös mahdotonta keskustella, koska hän myös vääristää kaikki asiat omia harhakuvitelmiaan vastaaviksi.
Uskon, että kaikkeen on pohjimmiltaan syy, miksi tuntee mustasukkaisuutta, mustasukkaisuus itsessään ei ole ongelma vaan se mikä siihen johtaa. Siinä on suuri ero. Ja se mikä syy siihen on voi myös poistaa kohtuuttoman mustasukkaisuuden suhteesta.
Ihminen ei yksin ole mustasukkainen vaan ne tunteeet kumpuaa kuitenkin siitä parisuhteesta ja siitä, että jotain puuttuu siitä.
"Jos siihen todella on aihetta, jos kumppani on todella okeasti kiinnostunut vieraista ja suhteessa ei osoiteta välittämistä, on epävarmuus ja mustasukkaisuus luonnollista."
Mielestäni sitä suhdetta ei ole edes olemassa jos toinen ei osoita välittämistä ja on kiinnostunut muista, silloin on turha enää kokea mustasukkaisuutta, vaan kannattaa nostaa kytkintä ja ottaa parempi kumppani.
Luottamus on kaiken perusta suhteessa ja se syntyy välittämisestä, fyysisestä ja henkisestä läsnäolosta toisen kanssa sekä avoimesta keskustelusta. Myös oma suhtautuminen mustasukkaisuutta kokevaan kumppaniin on ratkaisevaa. Ruokkiiko toisen oloa vai auttaako pois turhista tunteista..
Parisuhde on kaksinpeliä.
Ei se aina ole ihan näinkään:
"Ihminen ei yksin ole mustasukkainen vaan ne tunteeet kumpuaa kuitenkin siitä parisuhteesta ja siitä, että jotain puuttuu siitä."
Entäs kun jotkut ovat mustasukkaisia ja epäilevät jokaista pariaan, joka kerta seurustellessaan? Kyllä se mustasukkaisuus on ihmisen henk. koht. ominaisuus, eikä kumppanilla välttämättä ole siihen mitään osuutta eikä syytä. Sittenkin kytätään ja kuulustellaan, vaikka toinen ei yhtään ruokkisi mustasukkaisuutta.
Toisaalta on niitä, jotka ei ole mustasukkaisia ollenkaan, koska luottavat olevansa riittäviä ja ettei kumppania kiinnosta muut. Parasta kaksinpeliä on se että luottaa ja on luottamuksen arvoinen, ilman että tarvitsisi selitellä tai kertoa kaikkia asioitaan.
No sulla on 2 vaihtoehtoa, ei mustasukkainen ja sairaalloisen mustasukkainen. Missä sulla menee normaalin mustasukkaisuuden raja?
Eli susta mustasukkaisuus ei johdu itse suhteesta tai millainen se on?
Ihminen itsessään on mustasukkainen? Totta se on jokaisessa perustunteena.
Onko ihminen sitten mielestäsi aina surullinen, iloinen, epävarma tai itsevarma?
Mustasukkaisuus ja luottamus on tunne. Jos luottamus rakoilee siihen on syy, jos on mustasukkainen siihen on syy. Eikä se selity itse mustasukkaisuus ominaisuudella. Tää menee jo osastoon hauki on kala. Mustasukkaisuus on seuraus jostain mitä puuttuu suhteesta.
En usko hetkeäkään, että lääkäri olisi sanonut, että kutina johtuu jostain toisen miehen suoloista. Hei, oikeesti, miehesi keksii ja koittaa sillä saada sinut tunnustamaan jotain mitä et ole tehnyt.
varma... Muutamiin täysin pimeisiin, ihme juttuja suustaan päästeleviin lääkäreihin on itsekin tullut törmättyä! Ihan oikeesti.
kirjoituksen pohjalta, onko miehesi mustasukkaisuus aiheetonta. Ethän kerro ollenkaan, miten käyttäydyt häntä kohtaan, etkä myöskään millaisia tunteesi miestä kohtaan on.
Joskus mustasukkaisuuteen voi olla syynä se, että kumppani ei huomioi tai osoita rakkautta (tai, millä tasolla tunteet nyt oikeastaan voi ollakaan neljän kuukauden jälkeen???) tarpeeksi. Ei kirjoituksestasi voi tietää flirttailetko muiden kanssa miehesi nähden, osoitatko tarpeeksi huomiota miestäsi kohtaan jne.
En olisi valmis noin pienillä tiedoilla tuomitsemaan ketään sairaalloisen mustasukkaiseksi!
Jäi vielä mietityttämään, että miksi olet kertonut miehelle "villistä sinkkuelämästäsi"? (Vai onko hän saanut tietonsa muuta kautta?) Jos olet itse kertonut, et kyllä ole tehnyt palvelusta teille kummallekaan. Liika tieto toisen menneisyydestä voi ruokkia ja jopa aikaansaada mustasukkaisuutta. Varsinkin, jos olet aiemmin pettänyt tai tapaillut useaa miestä samaan aikaan.
Millaisen kuvan, siis, olet itsestäsi antanut?
HUOM! Enkä nyt syytä sinua miehesi mustasukkaisuudesta. Itse vaan tiedän kokemuksesta, että on parempi vaieta tietyistä menneistä jutuista, ja myös sen, etten tosiaankaan ihan kaikkea haluaisi mieheni menneisyydestä tietää.
tuttua tarinaa ---suhteesssa ollessani kaverini tiesi aina mitä ajattelin ja mitä olin seuraavaksi tekemässä ja hän oli aina oikeassa -siis täysin sairasta --heikkoa itsetuntoa ja kun keskustella piti pakeni aina pois tilanteesta ja niin edelleen --onneksi tuli mitta täyteen ja poistin hänet elämästäni--
... että homma menee jo liian pitkälle?
Olen reilun vuoden ollut nyt tässä suhteessa. Asumme yhdessä ja olemme suunnitelleet tulevaisuutta hyvinkin pitkälle.
Miehellekin tuli selville se, että olen "pettänyt" entistä miestäni. Hänelle se selvisi lukemalla entistä päiväkirjaani sieltä täältä. Homman juju oli siinä, että hän ei lukenut päiväkirjaa KOKONAAN vaan kokosi niistä pienistä jutuista omassa päässään sekavan ja häntä ahdistavan jutun. Yritin selittää, että en pettänyt entistä poikaystävääni koska suhde oli vapaa, kaukosuhde ja olimme erossa sillä aikaa, kun harrastin seksiä toisen miehen kanssa. Hän ei tätä usko eikä suostu lukemaan pvkirjaa kokonaan ja ajatuksen kanssa, vaan mieluummin pitää nuo pienet kohdat ja muodostaa niistä oman kokonaisuutensa.
Tämä oli viime joulun aikoihin ja siitä asti elämä on ollut päivittäin yhtä hermojen raastamista. Päivittäistä kyselyä:
- miks sulla on toi paita päällä?
- kenen takia meikkaat?
- haluutsä näyttää kaikille miehille hyvältä? HALUATPAS!
- miks sä et välillä käytä pikkushousuja?
- miten sä istut töissä, kun sulla hame päällä? esitteletsä ittees?
- tykkäätsä siitä, että miehet kattoo sua?
etc.
Listaa voisi jatkaa tolkuttomiin!
Mistä tietää, mikä on se-viimeinen-pisara?
Asiaa ei tietenkään auttanut yhtään se, että halusin mieheni saada kiinni pvkirjan lukemisesta. Sepitin sinne tarinan pettämisestä, josta hänen olisi pakko mulle tulla jotain sanomaan. Siinä vaiheessa kun sain sen kiinni mun pvkirjan lukemisesta oli mulle aivan sama uskoiko se koko tarinan vai ei. Ei oikein jaksais enää välittää... Sitä vaan alkaa korostamaan omaa olemassa oloa itselleen ja korostamaan omaa naisellisuuttaan pitämällä ulkonäöstään huolta silloinkin kun ei tarvitsisi. Koko ajan tiuskitaan toisillemme, kun toinen tenttaa ja ei jaksaisi siihen vastata. En ole kuulema koskaan normaali, että aina pitäisi joka sekunti sille raportoida, että mitä ajattelen. Itse en hänen menneisyydestään paljon mitään tiedä, koska hänen vastauksensa: "en mä muista"
Missä menee raja?
Kun itse olen ajatellut lähteväni, mutta koskaan en sitä ole saanut aikaseksi. Sitä vain toivoo, että toinen alkaa luottamaan, yms. ja elämä sujuisi niin kuin ennen (ennen kuin se pölvästi meni lukemaan entistä pvkirjaa).
Pitäisiköhän tänään keskustella ihan kasvotusten. Antaa jätkälle vaikka pari kuukautta aikaa näyttää, että se muuttuu. Itse kun se siihen pystyy kuitenkin vaikuttamaan.