Saa vastailla omia mielipiteitä!
Mun lista menisi näin (olen kyllä todellinen sinkku luonne itse, mutta siksi haluisinkin kuulla muiden mielipiteitä, jotka ovat ehkäpä enempi suhde ihmisiä)
omaa aikaa ja eikä tarvii selitellä menojaan
ei tarvitse järkkäillä aikatauluja, kun aikaa on muutenkin rajallisesti
voi etsiä uutta seuraa, koska vaan haluaa
saa katsella sillä silmällä ketä vaan ja vaikka flirttailla
pienempi puhelin lasku :D
-ei saa seksiä kuin yhden-illan-jutuista jollei tuuri käy, että löytyy s-suhde. joutuu silti etsimään hieman
-jos ei saa kavereita mukaan on yksin esim vkl
-ei viitsi tehdä kotona itselleen suuria ruokamääriä =D
Mun lista menisi näin (olen kyllä todellinen sinkku luonne itse, mutta siksi haluisinkin kuulla muiden mielipiteitä, jotka ovat ehkäpä enempi suhde ihmisiä)
omaa aikaa ja eikä tarvii selitellä menojaan
ei tarvitse järkkäillä aikatauluja, kun aikaa on muutenkin rajallisesti
voi etsiä uutta seuraa, koska vaan haluaa
saa katsella sillä silmällä ketä vaan ja vaikka flirttailla
pienempi puhelin lasku :D
-ei saa seksiä kuin yhden-illan-jutuista jollei tuuri käy, että löytyy s-suhde. joutuu silti etsimään hieman
-jos ei saa kavereita mukaan on yksin esim vkl
-ei viitsi tehdä kotona itselleen suuria ruokamääriä =D
Vastaukset 11
Vanhimmat
parisuhteessakaan, et ainakaan juuri silloin kun sitä itse haluaisit, niin että sinkkuna kaikki on pelkkää plussaa. nauti ihminen olostsi! terv.mies55
Minulla ei ole enää sitä samaa kuristavaa ja ahdistavaa oloa, mitä oli avoliiton loppuaikoina.
Minun ei tarvitse pelätä, milloin toinen saa jonkun kohtauksen.
Saan syödä juuri sellaisia ruokia kuin haluan.
Saan kuunnella lempimusiikkia ilman että se häiritsee jotakuta.
Saan katsoa lempielokuvia ja fiilistellä rauhassa.
Saa kutsua kotiin ketä haluaa ilman että toinen terrorisoi.
- Yksinäisyyden tunne
- Ei voi tehdä isoja ruokamääriä, kun sitten tulee vain itse syötyä.
Seksiä en edes ajattele. On niin paljon muuta tekemistä.
Näin ajattelen minäkin; ihanaa kun ei tarvitse ahdistua toisen kohtauksista. Eli siinä mielessä plussa yksinolo.
Suurin miinus lienee se, ettei yksinään voi tehdä lapsia ja näin elämä tuntuu vajaalta. Olisi niin paljon annettavaa toiselle/toisille.
on plussaa.
väistämättömät mielenterveysongelmat on miinusta
mutta ne voi välttää sillä kun ei ole himassa koskaan, vaan töissä tai viihteellä, nukkuu pelkästään himassa.
Ihminen erakoituu silmää räpäyttämällä koska ihminen on pohjimmiltaan laiska p**ka
sitten seuraa masennukset, vainoharhaisuudet, ötökät kulkee ihon sisällä ja maahisia juoksee seinien takana.
sinkkumiehet ovat just jotain reppanoita. naiset nauttii sinkkuudesta satasella ja miehet hajoo kun ei osaa olla yksin kun ei oo kukaan huolehtimassa ja passaamassa.
Mainitsemasi plussat ovat juurikin niitä sinkkuna olemisen valopuolia, mutta siirtäisin kuitenkin nuo miinuksetkin pluspuolelle. Tällä lailla:
-ei saa seksiä kuin yhden-illan-jutuista jollei tuuri käy, että löytyy s-suhde. joutuu silti etsimään hieman
Selibaattiin tottuu muutamassa vuodessa. Ihan totta; minäkin olen tottunut, vaikka muistan kyllä pitäneeni siitä aivan tavattomasti vielä vuosituhannen alkupuolella.
-jos ei saa kavereita mukaan on yksin esim vkl
Viikonlopuissa on mielestäni parasta juuri se, että saa olla ihan omissa oloissaan.
-ei viitsi tehdä kotona itselleen suuria ruokamääriä =D
Heh, viitsiipäs. Pakastinkin on keksitty.
Mielipiteeni saattaisivat olla toisenlaiset, jos työni ei käytännössä olisi seurustelua erilaisten ihmisten kanssa aamusta iltaan. Sinkuksi ja itsekseni eläjäksi taisin alun perinkin päätyä juuri sen vuoksi, että rupattelukiintiöni oli itapäivään mennessä ääriään myöten täynnä eikä minua olisi saanut kotoa illalla pois edes aseella uhkaamalla.
Nyt tuli mieleen yksi miinus, jota on kuitenkin hankala järjestää plussaksi: minusta olisi mukavaa nukahtaa joskus mukavan miehen viereen. varjopuolena on se, että minusta on sitten toisaalta hyvin vastenmielistä herätä toisen ihmisen vierestä, vaikka tämä olisi kuinka mukava. No, kyllä minä ilmankin kestän, kompromisseja en tee. ;)
http://www.mulletoi.com/PublishedService?pageID=9&itemcode=5350
Tyyny mikä tyyny. Elävä mies pari kertaa vuodessa olisi makoisampi juttu.
Kiitos vinkistä kumminkin, löysin aivan mahtavia tavaroita tuolta sivustolta. :)
Minulla on kokemusta sinkkuna olemisesta ja yksin asumisesta; en ollut seurustellut kertaakaan ennen kuin täytin 32 ja siinä vaiheessa asunut yksin jo 15 vuotta.
Nyt olen ollut parisuhteessa kahdeksan vuotta, ja jos nyt vertaan silloiseen elämään, niin nämä nyt ainakin tulevat mieleen (ei missään tärkeysjärjestykessä).
Parisuhteen plussat:
rahan säästyminen. Minulle oli yllätys, miten paljon halvemalla kaksi ihmistä selviää suhteessa siihen, että maksaisi kaiken yksin. Mieheni vielä muutti asuntoon jossa olin aiemmin asunut yksin, niin muutos oli todella tuntuva kun yht'äkkiä kaikkia juoksevia menoja oli jakamassa toinen ihminen.
hellyys ja halaukset joita saa silloin kun tarvitsee (mikä minun kohdallani on usein). Vietän joka päivä minuuttitolkulla pelkästään halaamalla miestäni ja nuuhkuttelmalla hänen ihoaan. Siitä tulee älyttömän hyvä ja rakastettu olo. Seksiä sain sinkkunakin, hellyyttä en.
aina on juttuseuraa ja joku jolle kommentoida jotain lukemaansa/kuulemaansa/näkemäänsä. Mieheni lukee paljon eri lehtiä ja kirjoja, ja vinkkaa minulle hyvistä artikkeleista. Tuntuu että ajatteluni on laajentunut hänen ansiostaan.
saa nauraa paljon, kun pelleillään ja huvitellaan yhdessä. Meillä on samanlainen vähän lapsellinen ja sairas huumorintaju. Elämä on paljon hauskempaa nykyään.
on leffaseuraa, museoseuraa, teatteriseuraa, taidenäyttelyseuraa aina saatavilla, ja joku jonka kanssa voi sitten mennä vaikka syömään ja kommentoimaan näkemäänsä (tämähän onnistuu toki ystävien kanssakin, mutta vaatii enemmän järjestelyjä).
on joku jonka kanssa jakaa kotityöt. En ole tiskannut kertaakaan vuosikausiin (toisaalta mieheni ei ole pessyt yhtään koneellista pyykkiä).
Parisuhteen miinukset:
- kodissa on enemmän kamaa kuin oli silloin kun asuin yksin; tämähän tosin järjestyisi jos muutettaisiin isompaan asuntoon; toistaiseksi ei ole haluttu
- pitää viettää pari päivää vuodesta anopin kanssa (ei hänessä mitään vikaa ole, mutta jotenkin vaan olemme niin erilaisia ihmisiä).
nihin plussiin kommentoisin vähän:
omaa aikaa ja ei tarvitse selitellä menojaan. - Näin voi olla parisuhteessakin, jos suhteessa kunnioitetaan toisen itsenäisyyttä.
ei tarvitse järkkäillä aikatauluja. - Näin voi olla parisuhteessakin jos asutaan yhdessä ja tapaaminen tapahtuu silloin kun luonnostaan ollaan kotona
voi etsiä uutta seuraa. - parisuhteessa ei tarvitse etsiä uutta seuraa, siis onko tuo plus vai miinus?
saa katsella sillä silmällä ketä vaan. - jos kaveri ei ole mustasukkaista sorttia niin ei pahastu pelkästä katselusta ja flirtistä
pienempi puhelinlasku. - Jos asutaan yhdessä ei tarvitse soitella ollenkaan
Olet omalla tavallasi oikeassakin, mutta kyllä itsellisenä sinkkuna ja itsellisenä pariskunnan osapuolena olemisessa on kuitenkin iso, suorastaan valtaisa, ero.
Toisen itsenäisyyttä voi kunnioittaa paljonkin, mutta parisuhteessa on joka tapauksessa kommunikoitava jollain lailla, otettava toinen huomioon jollain lailla ja tehtävä kompromisseja monellakin lailla - sinkun ei tarvitse, koska hän on sitoumuksista vapaa.
Asian ytimen ymmärtää, kun tarkastelee sitä ihan neutraalisti asettelematta asioita oman mielensä mukaiseen arvojärjestykseen. Parisuhteessa voi luulla olevansa ihan yhtä vapaa kuin sinkku tai taivaan lintu, mutta se on itsensä pettämistä vain. Ei vegetaristikaan lihapullia voi saada.