Onko kellään kokemusta yläluomileikkauksen yhteydessä syntyneistä arpien korjauksista? Olen tilanteessa, jossa haluaisin korjata tällaisen silmäkulmasta alkavan, selvästi näkyvillä olevan arven. Minulle on ehdotettu plastiikkakirurgien toimesta kahta eri toimenpidettä, enkä tiedä kumpi olisi oikea.
Ensimmäisen mielestä arvet näkyvät koska arpien kohdalta on hävinnyt rasvaa ikääntymisen seurauksena: tämän johdosta niihin mm. lankeaa varjoa, ja sen vuoksi ne näkyvät niin selvästi" (totta). Hän suositteli rasvansiirtoa silmäkulmiin, jolla poistettaisiin kuoppa: hinta melkein 2000 euroa. Onko kukaan saanut arpia näkymättömiin tuolla toimenpiteellä? Se olisi helppo tapa, ei tarvitsisi leikellä enään, mutta onko tulos varma? Hirmuisen kalliskin se on.
Toinen oli sitä mieltä että arvet näkyvät koska ne ovat levinneet (totta), ja ne pitäisi leikata uudelleen : korjausleikkauksessa pitäisi tällä kertaa pitkäaikaisilla sisäisillä tikeillä ja tukevilla iholaastareilla varmistaa etteivät arvet leviäisi taas (ilmeisesti minulla on sellainen kudostyyppi jossa arvet leviävät helposti). Hänen mukaansa olisi noin 90 % todennäköisyys että lopputulos olisi parempi. Maksaa alle 1000 euroa mutta paranemiseen menisi taas kuukausi, ja sitten tietysti vaivana uuden arven punoitus etc.
En osaa päättää kumpi olisi oikea toimenpide. Oletan että kummatkin ovat oikeassa, tarjottu ratkaisutapa vain on eri. Onko kenelläkään kokemuksia tällaisista toimenpiteistä ja miten ne ovat onnistuneet?
Ensimmäisen mielestä arvet näkyvät koska arpien kohdalta on hävinnyt rasvaa ikääntymisen seurauksena: tämän johdosta niihin mm. lankeaa varjoa, ja sen vuoksi ne näkyvät niin selvästi" (totta). Hän suositteli rasvansiirtoa silmäkulmiin, jolla poistettaisiin kuoppa: hinta melkein 2000 euroa. Onko kukaan saanut arpia näkymättömiin tuolla toimenpiteellä? Se olisi helppo tapa, ei tarvitsisi leikellä enään, mutta onko tulos varma? Hirmuisen kalliskin se on.
Toinen oli sitä mieltä että arvet näkyvät koska ne ovat levinneet (totta), ja ne pitäisi leikata uudelleen : korjausleikkauksessa pitäisi tällä kertaa pitkäaikaisilla sisäisillä tikeillä ja tukevilla iholaastareilla varmistaa etteivät arvet leviäisi taas (ilmeisesti minulla on sellainen kudostyyppi jossa arvet leviävät helposti). Hänen mukaansa olisi noin 90 % todennäköisyys että lopputulos olisi parempi. Maksaa alle 1000 euroa mutta paranemiseen menisi taas kuukausi, ja sitten tietysti vaivana uuden arven punoitus etc.
En osaa päättää kumpi olisi oikea toimenpide. Oletan että kummatkin ovat oikeassa, tarjottu ratkaisutapa vain on eri. Onko kenelläkään kokemuksia tällaisista toimenpiteistä ja miten ne ovat onnistuneet?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itse uskoisin enemmän tuohon jälkimmäiseen ja edullisempaan vaihtoehtoon. Epäilyttää sellaisten rasvojen siirrot. Voivat lähteä valumaan. Arven poisto ja kunnon tukevat tikit viikoksi, sekä tukiteipit jatkossa kuulostavat järkevämmältä.
Samaa mieltä edellisen kanssa: parempi tehdä kerralla kunnolla. Rasvansiirtohan ei muuta sitä että arvet ovat näkyvät, entä sitten jos täytetty kuoppa tulee takaisin? Olen myös kuullut että rasvansiirroista ei koskaan tiedä kuinka paljon rasvaa jää siihen mihin on tarkoitettu. Jossain luki että rasvansiirrossa onnistumisprosentti on 20-80% siirretystä määrästä. Tuo tarkoittanee että toimenpiteen voi joutua uusimaan parikin kertaa ennen kuin saavutetaan toivottu lopputulos...