Moottoritiellä varsinkin ja muuallakin pitää talvirengaskaudella olla talvinopeudet koska nastat irtoavat aurinkoisellakin ilmalla samalla tavalla kuin jäiselläkin kelillä. Nastat lentävät takanatulijoiden tuulilaseihin.
Talvinopeudet tarvitaan nastarenkaiden takia
Osmo Ujola
15635
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Nasta tuulilasiin onkin ihan oikein näille nuuhkijoille. Mutta sitä kyllä ihmettelen, mistä niitä nastoja jatkuvasti riittää. Rengaskerrassa niitä on kuitenkin vain muutamia satoja ja vielä 50000 kilometrin jälkeenkin ovat useimmat paikallaan.
Minulla nastarenkaat menevivät vaihtoon noin 30 000 kilsan jälkeen. Nastoja jäljellä tuossa vaiheessa noin 30%, mutta suurin syy oli kulutuspinnan hupeneminen. Ei enää talven vesisateissa löytynyt sitä luottamusta...
Nasta jos muuten irtoaa, se napsahtaa tuulilasiin vielä parinsadan metrin päässä takana tulevaa. Paras etäisyys on kokemukseni mukaan noin 50 metriä moottoritienopeuksissa, ainakin pikkukivet tuntuvat lentelevän yli autosta tuossa vaiheessa (kauempana ropisee taas).
nastarenkaissa sisäänajo tai nykyisin hienostellen "totutusajo". ensimmäisen 150 km aikana nastat asettuvat renkaaseen. samoin minulla oli edellisissä renkaissa suurin osa nastoissa paikoillaan, kun kulutuspinta loppui ja nyt on uudet nastat.
Kun ajaa hyvin lähellä edelläajavaa ja hieman tätä nopeammin niin ei yksikään nasta osu vaikka miten irtoaisi =)
Itse en noksun hakkanelosilla ajanut ensimmäsiin 500 kilsaan kertaakaan yli 80 km/h nopeuksia ja yritin välttää sutimistakin parhaan kykyni mukaan (eli liikennevaloista lähdöt käytännössä ilman kaasua, jne).
Silti eivät pysyneet.
Johtuu kyllä varmaan siitä, että sutivat niin pirusti normaalikiihdytyksissä ja jarrutuksissa jatkuvasti (absit auttavat jarrutuksissa jonkin verran).
"Nasta jos muuten irtoaa, se napsahtaa tuulilasiin vielä parinsadan metrin päässä takana tulevaa."
Uskoisitko, että nasta auton renkaasta irrotessaan ei omaa juurikaan taaksepäin suuntautuvaa liike-energiaa? Se nousee lyhytperäisestä autosta liki pystyyn ilmaan, pitempiperäisestä se ei nouse ollenkaan ilmaan.
Jos takanatulevan auton nopeus on 120 km/h niin sillä kestää 6 sekuntia saavuttaa 200 metrin päästä tuo ilmassa oleva nasta.
Se tosin ei enää silloin ole ilmassa!
Tiedän jotain fysiikastakin.
Nasta irtoaa renkaasta seurauksena kontaktista tienpinnan kanssa (erikseen tapaukset, joissa "keskipakoisvoima" saa nastan irtoamaan). Tällöin nastan suunta on käytännössä suoraan ylöspäin. Se osuus siis ensimmäisenä jonnekin lokasuojan pintaan ja kimpoaa siitä sitten takaisin renkaaseen... Tai jonnekin.
Lopputuloksena sillä on ihan pirusti liike-energiaa joka suuntautuu satunnaiseen suuntaan.
Käytännössä on olemassa etäisyys, jolla pikkukivet ja nastat eivät ole sen suurempi ongelma, ilmeisesti johtuen siitä että ne alittaa suuren osan ajasta.
Tullessaan takaisin alas nasta pomppii. Sitä ei uskoisi, minkä verran, jos ei ole jotain vastaavaa nähnyt. Esimerkiksi rekasta tipahtanut parisenttinen kivi pomppii lujaa, korkealle ja kauan. Johtuen siitä liike-energiasta, joka siltä löytyy. Nastaan pätee suurin piirtein sama...
Kannattaa siis ajaa sopivalla etäisyydellä tai tarpeeksi kaukana. Puheet "perseenhaistelijoista" ja vastaavat voi kaupunkiseuduilla unohtaa. Jos väliä pitää liikaa, ei liikenne vain toimi.
Maalla ei niin väliksi.
menee, mutta menköön vähän vielä.
Huomioi nyt kuitenkin, että eteenpäin kulkevan auton mikään osa, ei edes pyörän tai renkaan pinnan osa ole missään vaiheessa liikkeessä taaksepäin.
Kun nasta osuu lokasuojan sisäpintaan, se saa tönäyksen auton kulkusuntaan eli eteenpäin. Sen jälkeen sen on enää mahdotonta mitenkään joutua 200 metriä takana tulevan auton tuulilasiin.
Myös rekasta tipahtava parisenttinen kivi saattaa hyvinkin pomppia lujaa ja korkealle, mutta vain eteenpäin eli rekan perään sen kulkusuuntaan. Kivellä on alkunopeutena rekan nopeus eteenpäin irrotessaan rekasta.
Siis se, sutiiko normaalikiihdytyksessä vai ei. Jos osaa, ei sudi.
mieltä. Nastat lasiin vaan, piruako siinä kytätään, lisää nastaa vaan ...kele!
noil uusil nokian "ärril" niil uusil kitkoil. Hittoko ne pittäät ko jot tiel pakost pyssyyp. Vaik mie en taho, onks pakko jos en taho?
Uutet yli 4000 km:triä ei sutima, nää...!
Lukijosakkii yli ... ettäs tiijjättem.
Automaatilla normaalikiihdytys nastarenkailla tehdään siten, että nostetaan jalka kaauslta ja odotetaan. Sitten kun vauhtia on vähän jo kertynyt voi v.a.r.o.v.a.s.t.i siirtää jalan kaasupolkimelle ja jopa painaa vähän...
Kyllä, noin voi todellakin toimia.
Toisaalta, miksi? Kitkat alle ja voi hakea sitä pidon rajaa paljon vapaammin - ja se vielä löytyy yleensä korkeammalta. :)
On totta, että mikäli se auto 200 metriä taaempana ei liiku, on hyvin epätodennäköistä että nasta sinne päätyisi. Jos se nyt kuitenkin liikkuu eteenpäin vaikkapa 120 km/h, liikkuu irtoavan kuskin pyörä pahimmillaan 120 km/h taaksepäin, suhteessa takaatulevaan autoon.
Kun niitä kiviä ja nastoja kuitenkin laseihin ropisee, luulisin olevani aika vahvoilla tässä keskustelussa. Myönnän kyllä, että parinsadan metrin päässä rapisee harvemmin kuin parinkymmenen, mutta rapisee silti...
voihan sen noinkin ilmaista ja totta sinänsä. Ainoa vaan, että sillä ei ole mitään merkitystä tässä casessa.
Auton ajaessa 120 km/h eteenpäin sen minkään kohdan mikään osa ei ole liikkeessä missään vaiheessa taaksepäin. Pyörivän rengaspinnan nopeus on akselin tasolla sen edessä ja takana 120 km/h eteenpäin. Rengaspinnan yläpinta on suurimmillaan liikkeessä 240 km/h eteenpäin ja rengaspinnan alimman pisteen nopeus on 0 km/h (muuten rengas sutii).
Kyllähän nyt tiehen nähden paikallaan olevan renkaan alapinnan ja takaa 120 km/h eteenpäin tulevan auton nopeusero on 120 km/h.
"Suhteessa takaa tulevaan autoon" rengaspinnan maata vasten olevan pinnan nopeus on tosiaan 120 km/h taaksepäin. Rengas on paikallaan ja auto liikkuu sitä kohti 120 km/h eteenpäin.
Se irtoava nasta vain ei liiku taaksepäin, vaan nousee ilmaan, eikä siihen auto 200 metrin päästä ehdi.
nastapyörässäkin jo 160km/h