Olet sitten "nuori" tai "vanha" niin milloin kiinnität ikääsi huomiota?
Itselle näin pääsee käymään, kun huomaan ärsyyntyväni tietyistä sanoista joita käyttävät itseäni nuoremmat enemmän kuin oman ikäiseni (toki oman ikäisetkin jonkin verran, mut kun mä oon kalkkis:p) Tällaisia sanoja ovat esim. "helmi" ja "siisti". Erityisesti siisti-sana ärsyttää, koska itselle siitä tulee aina ensimmäiseksi sen alkuperäinen merkitys mieleen ja vasta viiveellä nykymerkitys. "Siisti paikka" on siis mulle just siivottu, siistitty paikka...
En ärsyynny millään tavalla näitä sanoja käyttäviin, vaan itseeni, koska se osoittaa, että olen niin vanha:/
Joo, ja se ikä on siis 30 , tarkennuksia ei heru:P
Itselle näin pääsee käymään, kun huomaan ärsyyntyväni tietyistä sanoista joita käyttävät itseäni nuoremmat enemmän kuin oman ikäiseni (toki oman ikäisetkin jonkin verran, mut kun mä oon kalkkis:p) Tällaisia sanoja ovat esim. "helmi" ja "siisti". Erityisesti siisti-sana ärsyttää, koska itselle siitä tulee aina ensimmäiseksi sen alkuperäinen merkitys mieleen ja vasta viiveellä nykymerkitys. "Siisti paikka" on siis mulle just siivottu, siistitty paikka...
En ärsyynny millään tavalla näitä sanoja käyttäviin, vaan itseeni, koska se osoittaa, että olen niin vanha:/
Joo, ja se ikä on siis 30 , tarkennuksia ei heru:P
Vastaukset 23
Vanhimmat
huomiota nuoriin, enkä tajua heistä jotakin, esim. minun on nykyään vaikea arvioida onko joku 13 vai kenties 18 -vuotias. Näyttävät kovin samanlaisilta ja persoonattomilta. Ei minulla mitään ole nuoria vastaan, monet ovat oikein fiksuja.
Ikää 40.
kersat tai muutkin lapset puhuvat sedästä, jotain kohtaa kolottaa tai televisio on unohtunut kanavalle, josta alkaa jokin tositv-ohjelma.
Oletko huomannut että kielenkäyttö muuttuu? Muistan joskus itsekin sanoneeni siisti, kun olen tarkoittanut upea tai hieno. Siitä on jo aikaa.
muttei tule nyt yksittäistä esimerkkiä mieleen, että olisi jonkun sanan jättänyt tietyssä merkityksessä pois. Mutta kirjoittamisessa on ainakin tapahtunut selkeitä muutoksia. Murrosiässä oli näitä mix ja tiäxä? -sanoja kun kirjoittelin kavereille:DDD ja parikymppisenä vielä tuli ylimääräisiä kysymys- ja huutomerkkejä viljeltyä turhan taajaan:D Kai nää hymiötkin karsiutuu joku päivä, mutten ole vielä niiin vanha!!!???;):/:O
minä olen sitten vanha, vai pitäisikö tähän lisätä hymiö? :)
olen kohdellut jotakuta pitempään noin 19-vuotiaana ja sitten käykin ilmi että henkilö on 29-vuotias.
Nuorena huomasin siitä, kun sain lisää oikeuksia. Pääsin töihin, pääsin ravintolaan jne. Seuraavan kerran tajusin ikääntyväni vähän alle kolmekymppisenä, kun nainen hississä sanoi lapselleen ensimmäisen kerran, että "väistä vähän, että setäkin mahtuu". Siihen saakka olin vain kuullut, että "väistä vähän, että poikakin mahtuu". Muutos todella pysäytti minut.
Viimeksi huomasin ikääntyväni, kun teimme Rouva Ratikan kanssa keskinäisen testamentin ja hommattiin sille pankista tallelokero. Se minusta vasta vanhusten puuhastelulta kuulostikin. ;-)
testamentti..Eipä ole vielä tullut mieleen, mutta järkevää kyllä:)
Joo, toi tädittely oli hätkähdyttävää, kun ekan kerran kuuli. Nykyään rouvittelu kaupassa kalskahtaa korvaan, vaikkei se ikään varsinaisesti viittaakaan, vaan oletettuun siviilisäätyyn.. Enempi sentään kuuluu neidittelyä:) Vanhemmat myyjät siis saattavat rouvitella/neiditellä. Mutta jotkut myös tytöttelevät. Vaikka luulisi, se ei ole aina imartelevaa. Mua tytötteli kerran yksi 10 vuotta nuorempi poika (heh) työkuvioissa, tuli jotenkin epämukava fiilis:/
Välillä on Mäkkärillä teititelty, mutta vain Tampereella. Tuntui kummalta.
Minä osaan teititellä vanhoja ihmisiä, mutta on todella outoa kuulla, kun joku teitittelee minua. Typerän luokkayhteiskunnan tapa muutenkin, jonka soisi kokonaan loppuvan.
Alunperin pelkästään siitä että Rooma jaettiin kahtia ja hallinto oli kahdessa paikassa. Silloin ne keisarit keksivät käyttää itsestään "me"-muotoa. Nyt sitten esim. englannin kieli on rampautettu tuolla ja "sinä" puuttuu siitä lähes täysin.
Koko jutusta olisi syytä päästä pian lopullisesti eroon.
Ei ole suuria ongelmia tuossa. Liiankin helposti kopioin vastapuolen ilmeet, eleet ja sanat.
Toisaalta iän lisääntyessä tulen henkisesti nuoremmaksi, mikä onkin hyvä sillä muinoin olin todella vanha. Ikää on jo paljon, mutta ei vielä tolkuttomasti.
ettei Suomen nuorisosta ole koskaan ollut mihinkään!
kun tulee jonkun tutun kanssa muisteltua vanhoja asioita, niin aina silloin tajuaa onko siitäkin jo niinkin monta vuotta aikaa.
Aina silloin kun tulee muisteltua melkein täysikäisten vauvavaiheita, niin aina silloin tajuaa etä siitäkin on niin kauan aikaa.
Aina silloin kun oma teinitytär kiljuu sä et tajuu yhtää mitää sä oot liika vanha, aina silloin ajattelen nono en mä nyt sentäs niin vanha ole :>>
Niin paha ikäkriisi ettei mitään rajaa. Siis ihan tyytyväionen olen omaan ikääni ja mielelläni julistan sitä turuilla ja toreilla.. siitä ei ole kysymys. Ongelma tulee siitä että näytän n.10v nuoremmalta, henkinen ikä on n.22v, fyysinen ikä on n. 25v yms. Eli kaikki mahdollisimman sekaisin joten olen ratkaissut pulman olemalla ajattelematta koko asiaa.
Ainoastaan miesten kanssa huomaan ajattelevani kronologista ikää eli kun joku 25 komea nuori mies tulee iskeen, niin heti tulee tunne että ei käy kun meillä on liikaa ikäeroa. Ja harmittelen sitä kronologista ikäeroa. Mulle sopivimmat miehet kun tuppaa oleen tuossa 25-30v ryhmässä :(
Eisemtn.. ollaan yksin sitten sekavan ikäongelman kanssa :)
jos ihminen ei osaa päättää minkä ikäinen on tai mitä sukupuolta edustaa.
Ehkä se dildo on sittenkin paras ratkaisu.
Mä en tykkää dildoista :(
vaikeuksia :( Otan osaa.
Ongelmaa vaan :(
nunna- ... tai sitten munkkiluostaria
Ihan täällä kotioloissa olen tuonkin luostarielämän kyennyt järjestämään.. ilman siis mitään uskonnollisia hapatuksia.
Olen jo jonkun aikaa huomannut vanhentuneeni, kun inttipojat ovat alkaneet näyttää ihan teineiltä. Joskushan saatoin (silloin aikoinaan..) istua kuppilassa ja katsella heitä sillä silmällä. Ja voi jestas, sellaisia teinipoikia??? :D Vai ovatko ne nuorentuneet muutamassa vuodessa? x)
Iästäni välillä muistutetaan. Nykyään pidetään vähän kummallisena että on 24-vuotiaana kahden lapsen äiti. Vielä kummallisempaa kun lapsilla on eri isät. "Onpas se kerennyt" Joo o. Elämä ei aina mene toiveitten mukaan ja pettymyksiä kohtaa (suhteitten kariutumiseen viitaten) Toisaalta moni unohtaa huomioida sen, että esim. minä olen muuttanut omilleni jo yläasteen jälkeen. Johan tässä on kohta kymmenen vuotta tullut elettyä itsenäisesti. Jos joku toinen muuttaa parikymppisenä kotoa ja on kolmekymppisenä perheenäiti, ei sitä kukaan ihmettele..
Ja ne 15-vuotiaat vasta lapsilta näyttävätkin. Puhun nyt siis ihan vain siitä ulkonäöstä. Tuntuu hassulta, että itsekin on joskus ollut sen ikäinen ja nyt he näyttävät niiiin nuorilta..
Ja huomaahan sen siinäkin kun niitä papereita ei enää niin tiuhaan kysytä. Onneksi sentään joskus ;)
Ja vaatetus. Kylläpä on muoti muuttunut siitä kun itse olin 15. No johan siitä onkin kohta se kymmenen vuotta! Voi tavaton. Ihan kuin se olisi ollut vasta äsken mutta kirjoitettuna tuo 10 vuotta kuulostaa tosi pitkältä ajalta. Ja sitähän se onkin. Mutta mun mielestä nämä minun reilu viisi vuotta vanhat vaatteenikin ovat tyyliltään yhä hienoja :D
olen huomannut, että nuoret miehet päästää mut edellä bussiin, nuoret kaupan kassat teitittelee, jne. Tuntuu oudolta, en minä nyt NIIN vanha ole!
Olen aika harvoin lasten kanssa tekemisissä, mutta silloin kun olen, niin tunnen olevani heille sellainen täti kuin aikuiset olivat joskus minulle. Tämä tuntuu hämmentävältä vaikka ikää on tosiaan kertynyt itselle jo sen verran että voisi melkein olla omia kersoja koulussa :)))