Minkälaisia reunaehtoja käytät? Minkälaisia kannattaisi käyttää?
Kumpi painaa kupissa enemmän tunne vai järki, vai saatko ne tasapainoon?
Kannattaako minun sanoutua irti turvallisesta valtion eläkevirasta ja muuttaa naisen vuoksi Turkuun?
Kumpi painaa kupissa enemmän tunne vai järki, vai saatko ne tasapainoon?
Kannattaako minun sanoutua irti turvallisesta valtion eläkevirasta ja muuttaa naisen vuoksi Turkuun?
Vastaukset 16
Vanhimmat
ne kuitenkin saneeraa 2009 ja sinä saat huonoimpana työntekijänä potkut. Muuta ihmeessä muuten joku muu mies painaa melaa naiseesi.
sain vasta ylennyksen.
Ammattikuntani on toiminut suomenniemellä yli 300 vuotta, ja aina jonkin valtion hallinnon osana. Työpaikka on suhteellisen varma.
niemi ole joku on nyt kusettanut sinua ja pahasti.
Turkulaiset ovat selvästikin heimoveljiäsi.
lauseessa. Se on toistaiseksi pohjanoteeraus. Ja joku juuri peräänkuulutti tason parantamista!
1. työpaikasta ei kannata irtisanoutua naisen vuoksi.
2. naisen luo ei muuteta.
3. Turkuun ei muuteta.
Turku on vihon viimeinen pitäjä ihmisen asua.
Kuinkahan paljon iso muna painaa?
alle puoli kiloa kuitenkin.
Huomaatko kuinka palstan taso nousee kohisten?
annan tunteiden ottaa vallan. Sen tunteen on silloin kuitenkin oltava sitten vahva. Minkään laatuinen ihastuminen ei esim. saa mua vielä tekemään mitään suuria liikkeitä. Rakkaus vasta on se, jonka takia kannattaa tehdä jotain.
turvallinen valtion eläkevirka? Kuulostaa hemmetin tylsältä. Onko se sitä, mitä haluat tehdä vanhuuden päiviin asti. Jos on, niin pysy siellä. Jos tökkii ja aamuisin tuntuu paskalta mennä töihin, niin lähde pois. Kerran täällä vaan eletään ja rakkaus on tärkeämpää kuin raha.:)
mukavia ja minun luonteelle sopivia, naisesta en ole vielä niin varma.
Niin ei kannata.
Jos voit, niin mikset ottaisi virkavapaata ja katsoisi, toimiiko suhde. Ja Turku. :)
Minä olen nainen, mutta tässä asiassa ei ole ehkä niin väliä vastaajan sukupuolella.
Reunaehdot? Minulla toimii seuraavat "kovat" reunaehdot, toki siis on muita henkilökemiajuttuja myös. Eivät ole missään erityisessä järjestyksessä, kaikkien on täytyttävä jotta suhe oikeasti edes alkaisi.
1. Talous. Henkilön on oltava taloudelliselta elämäntilanteeltaan minulle sopiva. En etsi elättäjää, mutta en ryhtyisi suhteeseen velkavangin kanssa. Haluan että suhteessa voidaan operoida minulle normaaleissa puitteissa, esim matkustaa, autoilla, syödä ja juoda tasolla joka on minulle mieluinen. Oman osuuteni siis katan toki itse.
2. Maantieteelliset ja asumisseikat. Henkilön on joko valmiiksi asuttava minun kannaltani sopivasti tai oltava ainakin periaatteessa kykenevä muuttamaan "suotuisiin" oloihin. Suomeksi: olkoon vaikka miten hieno persoona niin ei tule suhdetta, jos mies on sidottu esmes perintötilan jatkamisen tai yritystoiminnan takia seudulle, jossa minä en voisi itse työllistyä. Tai jos mies asuu monen sukupolven kompleksissä eikä halua muuttaa pois.
3. Arjen kalenteri. Henkilöllä on oltava järkevää sisältöä päivissään työn, harrastusten ja/tai sosiaalisten suhteiden kautta. En halua täyttämään jonkun kämpässään masentuneena lonnivan elämää tai terapoimaan "muiden hylkäämää" vatipäätä. Pitää olla touhua, puuhaa, ajateltavaa.
Järki painaa minulla enemmän. Siis en aloittaisi suhdetta jota järkiseikat eivät puolla. En minä ihastu mihinkään "vaarallisiin hunsvotteihin" ylipäätään. Asialinjan järkimiehet on miun juttu.
En sanoutuisi irti duunista. Sen sijaan
1. Selvittäisin siirtomahdollisuuden tai sen, onnistuisiko osittainen etätyö Turusta käsin.
2. Kokeilisin virkavapaata.
3. Tutkisin löytyykö kompromissipaikkakuntaa, jolta käsin naisesi voisi työskennellä Turussa ja sinä nykypaikassa.
4. Mites naisen liikkuminen?
5. Haluatko ylipäätään Turkuun? Jos et niin älä muuta.
Vanhapiika.
nainen vanhapiika on.
Mulla ei ole koskaan järki pakottanut päätä, kun rakkaus on syttynyt. Nykyään onneksi tiedän sen itsekin ja osaan suhtautua vastaantuleviin ongelmiin sen mukaan. Reunaehto on siis se, että pitää olla rakkautta. Muut asiat johdetaan sitten tuosta.
Ainahan parisuhteeseen alkamisessa saa ja menettää. Rakkaudellakin on aina hintansa. Tasapaino voi syntyä siitä, että hyväksyy hinnan ja maksaa sen. Ei siinä sitten muuta balansointia välttämättä tarvitse harjoittaa.
Mutta ihan varmasti maailmassa on "järkevämpiäkin" tapoja, kuin minun harjoittama järjen käytön minimoiminen.
Kuten tuossa muutamat olivat ehdotelleet, niin eikö kannattaisi tiedustella mahdollista virkavapautta, siirtoa tai muuta sellaista...
Minkä verran nykyinen työ kiinnostaa, sitäkin voisi pohtia. Samoin sitä nykyistä työn ulkopuolista elämääsi. Jääkö koko sun siviilielämäsi nykyiselle paikkakunnalle, haluatko sen jäävän, ja onko sulla "vain" se nainen siellä Turussa.
Etenkin sitä kannattaa miettiä onko naisen kanssa mitään tulevaisuutta. Onko pitkäkin tuttavuus takana, vai homma vasta alussa. Jos alkutekijöissään, niin enpähän tiedä onko miten fiksua tehdä isoa ratkaisua. Jos nykytilanne kyllästyttää, niin silloinhan se sinänsä voisi olla järkevää. Haluaako nainen ihan satavarmasti elää sun kanssasi / niin että asut samassa kaupungissa, vai oletteko vain ajautumassa tuollaiseen tilanteeseen.
Ja ehkä sitten se tärkein juttu, eli se tunteen syvyys naista kohtaan. Jos sitä pitää epäillä, niin lieköhän hyvä merkki kuitenkaan. Eikä tuo yksistään riitä, sillä pitäähän naisen haluta samaa.