Professorit: Suomi oli natsi-Saksan liittolainen

Professoreista kuusi oli erillissodan kannalla, 16 vastasi ei, ja loput eivät antaneet suoraa vastausta.

Erillissotateorian puolustajat vetoavat siihen, että Suomi kävi sotaa omin tavoittein.

"Suomi käytti hyväkseen Saksan voimaa ja soti Saksan rinnalla sodan alussa niin kauan kuin Saksa näytti menestyvän sodassa", sanoo professori Jouko Vahtola.

"Detaljit, kuten että Valpo osallistui muutamalla miehellä saksalaisten sotavankiorganisaatioon Lapissa, eivät riitä muuttamaan kuvaa sodan luonteesta Suomen osalta", Vahtola kirjoittaa.

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Professorit Suomi oli natsi-Saksan liittolainen/1135240343288
20717
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

Suomalaisille nousi Natsisaksan menesty päähän ja ajateltiin perustaa Suur-Suomi mutta sitten kun Saksa rupesi kukistumaan niin tuli kakkelit housuun ja ruvettiin itkemään jostain erillissodasta!

Äänestä
  • Näin siinä kävi.Ei se mikään erillis-sota ollut vaan hyökkäys-sota.

    Äänestä

  • fzda kirjoitti:

    Näin siinä kävi.Ei se mikään erillis-sota ollut vaan hyökkäys-sota.

    Suur-Suomi ja Suur-Saksa-idea syntyivät yhteisessä aivoriihessä von Rosenin kartanossa. von Rosen unelmoi Suur-Ruotsin palautuksesta - se oli toteutettavissa kahden innokkaan oppipojan Göringin ja Mannerheimin avulla. Nämä riensivät kumpikin taholleen toteuttamaan sitä.

    Äänestä

Mitä jos suomalaiset olisivat odottaneet venäläisten hyökkäystä talvisodan rauhan rajalla? Vuonna 44 ei olisi ollut puolustuksella syvyyttä jota vaadittiin hyökkäyksen pysäyttämiseksi eikä Saksasta olisi saatu aseistusta ainakaan ennen venäläisten hyökkäystä. Maan miehittäminen olisi ollut läpihuutojuttu. Suomen miehittäminen oli Stalinin tavoite 30-luvun lopulta 40-luvun jälkipuoliskolle asti. Tilaisuus olisi tähän ollut kesällä 44.

Äänestä
  • -Käsittääkseni tämä tapa toimia oli ainoa tapa säilyttää itsenäisyys. Siitä kiitos ja kunnia Mannerheimille ja Rytille.
    -Unohtamati koko Suomen kansaa.
    -filofi.

    Äänestä

  • Neukuilla oli kädet täynnä töitä saksalaisten lyömisessä 1941-1945. Jos Suomi olisi oikeasti ollut puolueeton ja ollut lähtemättä mukaan Barbarossaan, neukuilla ei olisi ollut mitään syytä hyökätä vuonna 1944 tai sen jälkeen.

    Äänestä

  • hyökätä kirjoitti:

    Neukuilla oli kädet täynnä töitä saksalaisten lyömisessä 1941-1945. Jos Suomi olisi oikeasti ollut puolueeton ja ollut lähtemättä mukaan Barbarossaan, neukuilla ei olisi ollut mitään syytä hyökätä vuonna 1944 tai sen jälkeen.

    Väitätkö että Saksa hyväntahtoisuudessaan olisi ollut niin suopea Suomelle että olisi antanut olla meidän puolueettomina? Tässä sitä ollaan, analyysisi johtaa natsien tarkoitusten aliarviointiin ja heidän tekojensa suopeuteen suomalaisia kohtaan.

    Äänestä

  • asioista? kirjoitti:

    Väitätkö että Saksa hyväntahtoisuudessaan olisi ollut niin suopea Suomelle että olisi antanut olla meidän puolueettomina? Tässä sitä ollaan, analyysisi johtaa natsien tarkoitusten aliarviointiin ja heidän tekojensa suopeuteen suomalaisia kohtaan.

    Aivan sama mitä välirauhan aikana tapahtui. Tärkein kysymys onkin Neuvostoliiton aikeet Barbarossan alettua.

    Luuletko tosissaan, että Saksan hyökkäyksen alla musertuva NL olisi ihan väkisinkin halunnut hankkia lisää ikävyyksiä ja hyökätä Suomeen, vaikka olisimme pysyneet erossa Saksasta ja Barbarossasta?

    Eiköhän homma mennyt enemmänkin niin, että meidän puolueettomuus olisi ollut myrkkyä Saksalle joka tarvitsi alueitamme omassa hyökkäyksessään. Puolueettomuutemme olisi sen sijaan ollut taivaan lahja neukuille, joiden ei olisi tarvinnut sitoa voimiaan täysin toisarvoiselle suunnalle.

    Neukuilla ei olisi ollut mitään syytä hyökätä puolueettoman Suomen kimppuun 1941-1945 tai sen jälkeen. Heillä oli ehkä halua sellaiseen välirauhan aikana, mutta ne haaveet katosivat Barbarossan alettua eikä niitä alettu enää toteuttamaan sen jälkeen.

    Saksalaisilla olisi ollut enemmän intressejä loukata Suomen puolueettomuutta 1941-1945 omiin hyökkäystarkoituksiinsa.

    Äänestä

  • aivan toinen kirjoitti:

    Aivan sama mitä välirauhan aikana tapahtui. Tärkein kysymys onkin Neuvostoliiton aikeet Barbarossan alettua.

    Luuletko tosissaan, että Saksan hyökkäyksen alla musertuva NL olisi ihan väkisinkin halunnut hankkia lisää ikävyyksiä ja hyökätä Suomeen, vaikka olisimme pysyneet erossa Saksasta ja Barbarossasta?

    Eiköhän homma mennyt enemmänkin niin, että meidän puolueettomuus olisi ollut myrkkyä Saksalle joka tarvitsi alueitamme omassa hyökkäyksessään. Puolueettomuutemme olisi sen sijaan ollut taivaan lahja neukuille, joiden ei olisi tarvinnut sitoa voimiaan täysin toisarvoiselle suunnalle.

    Neukuilla ei olisi ollut mitään syytä hyökätä puolueettoman Suomen kimppuun 1941-1945 tai sen jälkeen. Heillä oli ehkä halua sellaiseen välirauhan aikana, mutta ne haaveet katosivat Barbarossan alettua eikä niitä alettu enää toteuttamaan sen jälkeen.

    Saksalaisilla olisi ollut enemmän intressejä loukata Suomen puolueettomuutta 1941-1945 omiin hyökkäystarkoituksiinsa.

    mihin vastasit. Se luetun ymmärtäminen....hakusassako?

    Äänestä

  • hyökätä kirjoitti:

    Neukuilla oli kädet täynnä töitä saksalaisten lyömisessä 1941-1945. Jos Suomi olisi oikeasti ollut puolueeton ja ollut lähtemättä mukaan Barbarossaan, neukuilla ei olisi ollut mitään syytä hyökätä vuonna 1944 tai sen jälkeen.

    Mikä oli syynä hyökkäykseen vuonna 39 jos ei olisi ollut syytä hyökätä 44? Suomi on Venäjältä katsoen portti Skandinaviaan ja Itämerelle ja siitä portista Stalinin kopla mieli lävitse. Kesällä 44 venäläisten oli ennen suurhyökkäystään edullista pitää taukoa saksalaisten kanssa kun puolalaiset kapinoivat ja Normandiassa oli maihinnousu menossa. Tämä näkyi ja kuului Kannaksella. En tiedä ajatteliko Suomen sodanjohto venäläisillä olevan kädet täynnä saksalaisten kanssa mutta jos ajattelivat niin huomasivat varmaan erehtyneensä.

    Äänestä

  • uudelleen kirjoitti:

    mihin vastasit. Se luetun ymmärtäminen....hakusassako?

    Itselläsi jäi näköjään lukematta ja ymmärtämättä saamasi vastaus :)

    Äänestä

  • G.G.G. kirjoitti:

    -Käsittääkseni tämä tapa toimia oli ainoa tapa säilyttää itsenäisyys. Siitä kiitos ja kunnia Mannerheimille ja Rytille.
    -Unohtamati koko Suomen kansaa.
    -filofi.

    Sotaa ei Suomessa halunnut muut kuin pieni 39 väärinlaskenut, kasvonsamenettänyt saksalaisihailijoijen klikki maan johdossa. Vallassapysyäkseen sen täytyi pelata Hitler-kortti kuten Ryti puheessaan ilmaisee. Se laski että Suomen liittyminen rintamaan olisi se viimeinen korsi ja sitten Suur-Suomessa olisi taivas rajana (tai Tyynimeri).

    Äänestä

  • hilipili kirjoitti:

    Sotaa ei Suomessa halunnut muut kuin pieni 39 väärinlaskenut, kasvonsamenettänyt saksalaisihailijoijen klikki maan johdossa. Vallassapysyäkseen sen täytyi pelata Hitler-kortti kuten Ryti puheessaan ilmaisee. Se laski että Suomen liittyminen rintamaan olisi se viimeinen korsi ja sitten Suur-Suomessa olisi taivas rajana (tai Tyynimeri).

    Olihan se hyvä kun edes sodittiin. eikä luovutettu.

    Viro Laidonereineen eivät sotineet vaan pääsivät nauttimaan kommunistien siperialaisista vankileireistä ja kuolemanselleistä. Sota oli välttämättömyys Suomelle.

    Äänestä

  • Ilmar Ojasui kirjoitti:

    Olihan se hyvä kun edes sodittiin. eikä luovutettu.

    Viro Laidonereineen eivät sotineet vaan pääsivät nauttimaan kommunistien siperialaisista vankileireistä ja kuolemanselleistä. Sota oli välttämättömyys Suomelle.

    NL liitossa natsi-Saksan kanssa. Siitä johtui hyökkäys Suomeen 30.11. 39. Suomessa ei sotaa halunnut kukaan, mutta NL:ssa sitä halusi Saksaa ja natseja ihaileva kommunistiklikki.

    Lasku tuli sitten neuvostokansan maksettavaksi. Hinta oili 27 miljoonaa kuollutta ja suunnattomat aineelliset vahingot.

    Omista virheistä kelpaa sitten syytellä muita. Ja aina on palstan maanpetturit liittymässä siihen kuoroon mukaan.

    Äänestä

Marsalkka Zukov kertoo muistelmissaan Vospiminandija i razmyslenija ettei Suomi osallistunut Leningradin valloitukseen ja pysäytti
etenemisensä syksyllä1941 saavutettuihin asemiin.

Tilanne Karjalan Kannaksella oli varsin rauhallinen, minkä vuoksi voitiin Suomea vastaan taistelleen 23.Armeijan reservit ja osa etujoukoistakin siirtää Leningradin eteläpuolelle saksalaisia vastaan. Luottamus siihen ettei Suomi hyökkää pitemmälle johtui Mannerheimin ja
Churchillin kirjeen vaihdosta jota he kävivät loppusyksyllä 1941.

Mannerheim kertoo asiasta muistelmissaan, kuinka hän vastauskirjeessään 2.12.1941oli ilmoittanut
kohteliaaseen sävyyn että hänen on mahdotonta keskeyttää käynnissä olevia operaatioita ennen kuin joukot ovat saavuttaneet ne asemat, jotka hänen käsityksensä mukaan tarjoavat tarpeeksi turvallisuutta. Saksalainen historioitsija Hans Müller oli A.P.Tuomiselle ilmaissut kirjeenvaihdon olleen valtiopetos ja ilman Mannerheimin toimintaa Leningrad sekä Moskova olisivat kukistuneet.

Näiden valloitusten jälkeen ei olisi tullut enää Stalingradia ja saksalaiset olisivat päässeet Bakun ja myös Lähi-Idän öljyalueille. Täten saksalaisten ei olisi tarvinnut turvautua kivihiilipohjaiseen Bensiiniin jonka tuottaminen oli kallista eikäsitä koskaan saatu riittävästi.

Müller oli syyttänyt Mannerheimia jatkuvasta veljeilystä vihollisen kanssa salaa presidentiltä hallitukselta ja eduskunnalta. Mannerheim vaikutti asioihin ratkaisevasti ilmoittamalla Churchilille ettei katkaise Muurmannin rataa eikä ota osaa Leningradin valloitukseen.

Lupaukset annettiin ennen Englannin sodanjulistusta 6.12.1941, ja Müller oli väittänyt tämänkin jälkeen Mannerheimin olleen yhteydessä Churchililliin, jonka vuoksi Stalin oli voinut melkein tyhjentää tämän rintaman osan ja siirtää joukkojaan saksalaisia vastaan.

Vaikka Stalin ei paljoa luottanut suomalaisiin, koska mitään ei kuitenkaan tapahtunut, hän pikkuhiljaa alkoi uskoa Churchilillin - nyt hänelle (Stalin) välittämään tietoon. A.P.Tuomisen mukaan Churchilillin muistelmat antavat viitteitä siihen suuntaan että Mannerheim olisi olut yhteydessä vielä sodanjulistuksenkin jälkeen Churchilillin.

Eli jälkikäteis arviona voidaan todeta Suomen sotinen saksalaisten mukana, mutta Mannerheim sotikin joukkoineen erillissotaansa. Voiko enää vaikeampaa sotakumppania ollakkaan. Suomi oli täysin riippuvainen Saksaan taloudellisesti ja meteriallisesti, mutta siltikin tapahtui asioita joita Hitlerin komennossa ei laitettu toimintaan. Leningrad pelastui Mannerheimin ansiosta.

Äänestä
  • Hyökkäys Kannaksella pysäytettiin jo syyskuun alussa. Oli selvä, ettei Suomi hyökkää Leningradiin. Se oli ilmoitettu Saksalle jo tammikuussa.

    Muurmannin radan katkaisulla Sorokan ja Muurmanskin väliilllä ei olisi ollut merkitystä, koska Karjalan puoluesihteri Gennadi Kuprijanovin ilmoituksen mukaan Muurmanskin satamalitteet oli purettu ja siirretty Arkangeliin.Oli silti paikallaan sitoa mahdollismman paljon voimia siihen suuntaan.

    Mannerheim ei tietenkään syyllistynyt valtiopetokseen, vaan asialliseen kanssakäymiseen yrittäessään rauhoittaa Churchillia.

    Mitkään Siuomen ratkaisut eivät olisi muuttaneet sodan kokonaiskulkua. Siihen vaikuttivat kokonaan muut voimat.

    Äänestä

  • aina väittää kirjoitti:

    Hyökkäys Kannaksella pysäytettiin jo syyskuun alussa. Oli selvä, ettei Suomi hyökkää Leningradiin. Se oli ilmoitettu Saksalle jo tammikuussa.

    Muurmannin radan katkaisulla Sorokan ja Muurmanskin väliilllä ei olisi ollut merkitystä, koska Karjalan puoluesihteri Gennadi Kuprijanovin ilmoituksen mukaan Muurmanskin satamalitteet oli purettu ja siirretty Arkangeliin.Oli silti paikallaan sitoa mahdollismman paljon voimia siihen suuntaan.

    Mannerheim ei tietenkään syyllistynyt valtiopetokseen, vaan asialliseen kanssakäymiseen yrittäessään rauhoittaa Churchillia.

    Mitkään Siuomen ratkaisut eivät olisi muuttaneet sodan kokonaiskulkua. Siihen vaikuttivat kokonaan muut voimat.

    kraanoilla - samoin purkaminen Muurmanskissa voitiin suorittaa laivojen omilla kraanoilla.

    "Gennadi Kuprijanovin ilmoituksen mukaan Muurmanskin satamalitteet oli purettu ja siirretty Arkangeliin..."

    Äänestä

  • aina väittää kirjoitti:

    Hyökkäys Kannaksella pysäytettiin jo syyskuun alussa. Oli selvä, ettei Suomi hyökkää Leningradiin. Se oli ilmoitettu Saksalle jo tammikuussa.

    Muurmannin radan katkaisulla Sorokan ja Muurmanskin väliilllä ei olisi ollut merkitystä, koska Karjalan puoluesihteri Gennadi Kuprijanovin ilmoituksen mukaan Muurmanskin satamalitteet oli purettu ja siirretty Arkangeliin.Oli silti paikallaan sitoa mahdollismman paljon voimia siihen suuntaan.

    Mannerheim ei tietenkään syyllistynyt valtiopetokseen, vaan asialliseen kanssakäymiseen yrittäessään rauhoittaa Churchillia.

    Mitkään Siuomen ratkaisut eivät olisi muuttaneet sodan kokonaiskulkua. Siihen vaikuttivat kokonaan muut voimat.

    " Hyökkäys Kannaksella pysäytettiin jo syyskuun alussa. Oli selvä, ettei Suomi hyökkää Leningradiin. Se oli ilmoitettu Saksalle jo tammikuussa. "

    Ilmoitus tammikuussa ei tavoittanut ilmeisesti koskaan Hitleriä, koska OKW vaati hyökkäämään kaupunkiin syyskuussa - josta kirjallisesti Mannerheim ja Ryti kieltäytyivät.

    Äänestä

  • Mannerheim on sanonut yksiselitteisesti tehneensä päätökset itse. Ylipäällikkö kesällä 1944 on ollut eri kuin ylipäällikkö 60 v myöhemmin. Professorit eivät ole ottaneet huomioon tätä historiaa politiikkaan sotkiessaan.
    Viipurissa nähtiin kaupunkitaistelut osaltamme. Eihän suomalaiset pystyneet pitämään järjestystä edes Äänislinnassa.
    Rytin lupausten jälkeen ehkä on ollut käsitys liitosta. Ryti olisi ollut helisemässä, mikäli saksalaiset eivät olisi nopeasti kärsineet tappioita ja perääntyneet.
    Länsidiplomaattien mukaan suomalaisten nähtiin tekevän saksalaisille palveluksia tai harjoittavan yhteistoimintaa.

    Äänestä

Göringit, von Rosenin suku - Rytin, Mannerheimin perhetuttavia. Yhteisen symbolin ja ideologian puolesta ristiretkellä. Suomalaiset, virolaiset ym. orjia, työvoimaa ja tykinruokaa Suur-Saksan ja Suur-Suomen toteuttamisessa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


HS-gallup kirjoitti:

Professoreista kuusi oli erillissodan kannalla, 16 vastasi ei, ja loput eivät antaneet suoraa vastausta.

Erillissotateorian puolustajat vetoavat siihen, että Suomi kävi sotaa omin tavoittein.

"Suomi käytti hyväkseen Saksan voimaa ja soti Saksan rinnalla sodan alussa niin kauan kuin Saksa näytti menestyvän sodassa", sanoo professori Jouko Vahtola.

"Detaljit, kuten että Valpo osallistui muutamalla miehellä saksalaisten sotavankiorganisaatioon Lapissa, eivät riitä muuttamaan kuvaa sodan luonteesta Suomen osalta", Vahtola kirjoittaa.

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Professorit Suomi oli natsi-Saksan liittolainen/1135240343288

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu