Jouduin pesemään käytettynä ostamani auton peltitalvivanteille tarkoitetut pultit liuotinpesuaineella, ja tuli niitä paljain käsin pestyä puolisen tuntia kourat pesuaineessa (olivat niin likaiset ja hiekkaiset). Heräsi kysymys, onko tommoinen aika ihokosketuksena vaarallista? Pullossa lukee haittavaroitukset, ja käsiä kuumotti parisen tuntia jälkikäteen. Pesin kädet toki hyvin homman jälkeen vaan jäi askarruttamaan. Pääseekö myrkyt ihon läpi esim. verenkiertoon? Kokemuksia?
Liotinpesuaineen
terveysvaarat?
5383
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kannattaa seurata tilannetta.
Jos ilmenee esim. sellaisia autoiluun liittyviä harhoja kuin
kitkarenkaiden talvipito,
käytettyjen saksasta uustuonnin ihannointi
tai puolimoottoristen turbotunareiden urheiluautoksi sekoittamista,
niin sitten myrkyt ovat aiheuttaneet vakavaa haittaa ja kannattaa hakeutua pian hoitoon!
Ärsyttäähän nuo ihoa, mutta ei niistä todellisuudessa mitään haittaa terveydelle ole.. Pitkäaikainen altistuminen on eri asia, mutta sekin tarkoittaa sellaista pariakymmentävuotta..=)
Liuotinpesuaineet perustuvat useinmiten hiilivetypohjaisiin liuottimiin. Ovat kutakuinkin yhtä vaarallisia kuin moottoriöljy tai polttoaine. Eivät ne maailman vaarallisimpia kemikaaleja ole. Iho kuivaa ja punottaa, koska iholla oleva rasva liukee pois. Teoreettinen mahdollisuus on, että aineet imeytyvät ihon läpi, mutta vain vähäisissä määrin. Käytä käsivoidetta, pahimmassa tapauksessa suositellaan potilaan lopettamista.
Noin kolmekymppisten ja sitä vanhempien ihmisten pitäisi itse asiassa olla kuolleita. Nykypäivän
lainlaatijoiden ja byrokraattien mielestä meidän 60- ja 70 -luvuilla syntyneiden ei olisi pitänyt edes selvitä hengissä.
Meidän pinnasänkymme oli maalattu lyijyä sisältävällä maalilla. Meillä ei ollut lapsille turvallisia lääkepulloja, ovia eikä kaappeja ja pyöräillessä meillä ei kenelläkään ollut kypärää. Joimme vettä puutarhaletkusta, emme pullosta. Panimme leivän päälle voita ja joimme limsaa jossa oli sokeria, mutta kukaan meistä ei ollut liian lihava, koska olimme aina ulkona touhuamassa. Jaoimme limsamme kavereiden kanssa ja joimme samasta pullosta, eikä kukaan siitä
kuollut.
Vietimme tunteja rakentamalla laatikkoautoja vanhoista romuista ja ajoimme sitten täyttä vauhtia alas mäkeä ja vasta silloin huomasimme, että olimme unohtaneet jarrut. Muutaman ojaanajon
jälkeen opimme ratkaisemaan ongelman.
Lähdimme aamulla aikaisin ulos ja tulimme kotiin vasta illalla kun katuvalot oli sytytetty. Meitä ei saanut kiinni koko päivänä - ei ollut kännyköitä. Meillä ei ollut Playstationia,
Nintendoa tai X-boxia, ei ainuttakaan TV-peliä, ei 99 TV-kanavaa, ei surround-soundia, ei
kännyköitä, kotitietokoneita tai Internetin chattikanavia. Meillä oli kavereita, me olimme ulkona heidän kanssaan.
Me putoilimme puista, saimme haavoja, katkoimme käsiä, jalkoja ja hampaita, mutta ei ketään haastettu oikeuteen niiden onnettomuuksien johdosta. Ne olivat vahinkoja, eikä niistä
syytetty ketään muita kuin meitä itseämme. Muistatko ne vahingot?
Me tappelimme, saimme mustelmia ja opimme pärjäämään niitten kanssa. Me leikimme kepeillä ja
tennispalloilla, söimme multaa ja ruohoa. Kaikista varoituksista huolimatta montaakaan silmää ei puhjennut eikä meissä kasvanut ruohoa lopun elämää. Me pyöräilimme ja kävimme toistemme luona, koputimme ovelle, kävelimme suoraan sisään ja osallistuimme keskusteluun.
Jotkut oppilaista koulussa eivät olleet yhtä hoksaavaisia kuin muut, he jäivät jälkeen ja
heidät jätettiin luokalle. Tämä sukupolvi on kasvattanut muutamia uskaliaita riskinottajia, parhaita ongelmien ratkojia ja investoijia.
Viimeiset 40 vuotta ovat olleet aikaa, jolloin uusia ideoita on syntynyt
räjähdysmäisellä vauhdilla. Meillä oli vapaus, fiaskoja, menestystä ja vastuuta. Me opimme sopeutumaan kaikkeen.
Toivottavasti tämän näkevät kaikki ne, joilla on ollut onni viettää lapsuutensa ennen kuin lainsäätäjät ja muut viranomaiset alkoivat säädellä elämäämme meidän omaksi parhaaksemme.
Meillä oli elämisessä laatua!
Että näin.
Joo, näinhän se oli wanhoina hywinä aikoina.
Lapsia emme jostakin syystä kuitenkaan oppineet kasvattamaan, nythän tuo kasvatus on kielletty jo lainsäädännössä.