Kuka on palstan

Kun se on asteekkipapitar.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Asteekki

buddy-love kirjoitti:

Kun se on asteekkipapitar.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Asteekki

eikä yhtään eroa uskovaisten hulluuteen

Asteekkien ihmisuhrit

Ihmisuhri asteekkien teoksessa Codex Mendoza.
Asteekkien tzompantli eli pääkallohylly.Asteekit kävivät sotia hankkiakseen ihmisuhreja. Tapa oli periytynyt aikaisemmilta intiaanikansoilta. Ihmisuhrauksen perinne intiaanien keskuudessa lienee hyvin vanha. Keski- ja Etelä-Amerikassa ihmisuhraus oli asteekkien aikaan yleistä. Mutta asteekkien väitetään 1400-luvulla kiihdyttäneen ihmisuhrauksen huippuunsa.

Sotia kutsuttiin "kukkien sodiksi" sen takia, että niistä saatiin sotavankeja uhrattaviksi. Soturieliittiin ylenemisen ensi askel oli se, että otti sotavangin. Asteekkien uhritoimilla kunnioitettiin mm. sodanjumala Huizilopochtlia. Vuonna 1485 asteekit uhrasivat tuhansia ihmisiä, voitettuja huaxteekkeja. Kilometrejä pitkä uhrijono ulottui temppelin huipulle. Arvokkaammat uhrit koristeltiin kukkasin. Tavallisimmin uhrattava maalattiin sinisellä kalkilla. Kun uhrattava ehti porraspyramidin huipulle, hänet kaadettiin alttarille jossa neljä pappia piteli häntä käsistä ja jaloista. Uhrattavilta kiskottiin sydän irti laavalasista tehdyn terävän veitsen avulla, siitä vuodatettiin veri maljaan, ja uhrattavan ruumis heitettiin temppelin portaita pitkin alas. Ruumiita annettiin ruo'aksi eläintarhan pedoille, ja pääkallot koottiin pääkallohyllyihin joissa oli muitakin kuin uhrattujen kalloja. Asteekit uhrasivat myös monilla muilla tavoilla kyseessä olevalle jumalalle sopivasti esim. tulenjumalalle uhrattavat poltettiin elävältä ja sateenjumalan uhrit hukutettiin. Asteekit uskoivat, että ilman uhreja esim. aurinko ei nousisi. Uhreilla, verellä ja sodalla oli vaikutusta ihmisten joka päiväiseen elämään.

Yhä kiistellään siitä, missä määrin asteekit söivät uhrattujen ruumiita: toiset tutkijat sanovat asteekkien syöneen laajalti vangittujen ja uhrattujen vihollisten lihaa, toiset taas ovat sitä mieltä, että tapa rajoittui asteekkieliittiin. On kiistelty siitä, uhrasivatko asteekit 1400-luvulla 20 000 vai 250 000 ihmistä vuodessa. Asteekkien ihmisuhrauksen laajuudesta on muutenkin kiistelty, mutta selvää on, että asteekit uhrasivat enemmän ihmisiä kuin esimerkiksi inkat.

täysin oikeassa kirjoitti:

eikä yhtään eroa uskovaisten hulluuteen

Asteekkien ihmisuhrit

Ihmisuhri asteekkien teoksessa Codex Mendoza.
Asteekkien tzompantli eli pääkallohylly.Asteekit kävivät sotia hankkiakseen ihmisuhreja. Tapa oli periytynyt aikaisemmilta intiaanikansoilta. Ihmisuhrauksen perinne intiaanien keskuudessa lienee hyvin vanha. Keski- ja Etelä-Amerikassa ihmisuhraus oli asteekkien aikaan yleistä. Mutta asteekkien väitetään 1400-luvulla kiihdyttäneen ihmisuhrauksen huippuunsa.

Sotia kutsuttiin "kukkien sodiksi" sen takia, että niistä saatiin sotavankeja uhrattaviksi. Soturieliittiin ylenemisen ensi askel oli se, että otti sotavangin. Asteekkien uhritoimilla kunnioitettiin mm. sodanjumala Huizilopochtlia. Vuonna 1485 asteekit uhrasivat tuhansia ihmisiä, voitettuja huaxteekkeja. Kilometrejä pitkä uhrijono ulottui temppelin huipulle. Arvokkaammat uhrit koristeltiin kukkasin. Tavallisimmin uhrattava maalattiin sinisellä kalkilla. Kun uhrattava ehti porraspyramidin huipulle, hänet kaadettiin alttarille jossa neljä pappia piteli häntä käsistä ja jaloista. Uhrattavilta kiskottiin sydän irti laavalasista tehdyn terävän veitsen avulla, siitä vuodatettiin veri maljaan, ja uhrattavan ruumis heitettiin temppelin portaita pitkin alas. Ruumiita annettiin ruo'aksi eläintarhan pedoille, ja pääkallot koottiin pääkallohyllyihin joissa oli muitakin kuin uhrattujen kalloja. Asteekit uhrasivat myös monilla muilla tavoilla kyseessä olevalle jumalalle sopivasti esim. tulenjumalalle uhrattavat poltettiin elävältä ja sateenjumalan uhrit hukutettiin. Asteekit uskoivat, että ilman uhreja esim. aurinko ei nousisi. Uhreilla, verellä ja sodalla oli vaikutusta ihmisten joka päiväiseen elämään.

Yhä kiistellään siitä, missä määrin asteekit söivät uhrattujen ruumiita: toiset tutkijat sanovat asteekkien syöneen laajalti vangittujen ja uhrattujen vihollisten lihaa, toiset taas ovat sitä mieltä, että tapa rajoittui asteekkieliittiin. On kiistelty siitä, uhrasivatko asteekit 1400-luvulla 20 000 vai 250 000 ihmistä vuodessa. Asteekkien ihmisuhrauksen laajuudesta on muutenkin kiistelty, mutta selvää on, että asteekit uhrasivat enemmän ihmisiä kuin esimerkiksi inkat.

Että olen itse luonnollisesti se Moloch-Baalin tulivahti.