Mitä ihmettä teet, kun mieliteko valtaa ja on vain saatava herkkuja?, Karkkia, sipsiä, dippiä, jätskiä, pullaa, keksejä jnejnejne
Auttaako teitä tosiaan ne vinkit että "keksi jotain tekemistä kun himo tulee mene vaikka lenkille, kuuntele itseäsi hetken kyllä se himo menee pois tai lue kirjaa vaikka? Mua ei auta YHTÄÄN MIKÄÄN kun tekee mieli. Olen "kuunnellut" itseäni parikin tuntia enemmänkin, kun mieli haluaa herkkuja. Olen käynyt lenkillä mutta ei siitäkään ole apua, päinvastoin saatan poiketa kiskalla antaa periksi herkkuhimolle olen myös kokeillut lukea kirjaa, istunut netissä, juonut litroittain vettä/muuta nestettä tai mitä tahansa muuta kuin syömistä, mutta ei mistään mitään apua. Luovutan ihan just ja lähden käymään kiskalla, olen koko päivän taistellut tätä herkkuhimoa vastaan enkä taida enää jaksaa. :(
Kertokaa tehokkaita vinkkejä miten tuon mielihalun saa pois, vai onko sellaisia edes?
Kaupoissa on erilaisia pillereitä jotka poistavat nälän tunteen, mutta eivätkö ne ole humpuukia? Ja nytkun kyse EI OLE näläntunteesta vaan todella rajusta mieliteosta. :( Vertaisin tätä jo tupakoinnin lopettamiseen, paitsi että on vielläkin vaikeampaa.
Auttaako teitä tosiaan ne vinkit että "keksi jotain tekemistä kun himo tulee mene vaikka lenkille, kuuntele itseäsi hetken kyllä se himo menee pois tai lue kirjaa vaikka? Mua ei auta YHTÄÄN MIKÄÄN kun tekee mieli. Olen "kuunnellut" itseäni parikin tuntia enemmänkin, kun mieli haluaa herkkuja. Olen käynyt lenkillä mutta ei siitäkään ole apua, päinvastoin saatan poiketa kiskalla antaa periksi herkkuhimolle olen myös kokeillut lukea kirjaa, istunut netissä, juonut litroittain vettä/muuta nestettä tai mitä tahansa muuta kuin syömistä, mutta ei mistään mitään apua. Luovutan ihan just ja lähden käymään kiskalla, olen koko päivän taistellut tätä herkkuhimoa vastaan enkä taida enää jaksaa. :(
Kertokaa tehokkaita vinkkejä miten tuon mielihalun saa pois, vai onko sellaisia edes?
Kaupoissa on erilaisia pillereitä jotka poistavat nälän tunteen, mutta eivätkö ne ole humpuukia? Ja nytkun kyse EI OLE näläntunteesta vaan todella rajusta mieliteosta. :( Vertaisin tätä jo tupakoinnin lopettamiseen, paitsi että on vielläkin vaikeampaa.
Vastaukset 61
Vanhimmat
omaan liemeensä säilöttyä ANANASTA tai tuoretta (jos on varaa) ananasta. Makeaa, hyvää, terveellistä ja nestettä poistavaa kuituista. Namia, eikä lihota. Lisänä mansikoita (liiat nesteet ne vain lorisee pois...). Syön myös joskus laksatiivisia kurkkupastilleja! Makeanhimo häviää jo rasiallisesta xlylimakeutettuja ja vatsa tyhjenee vauhdilla ennen iltaa. Eikä ole paljon kaloreita! Nam. Suolaisella puolella suolakurkku ruisleivälle. Ei muuta. Nam nam.
Joskus sallin itselleni esim. jäätelöä. Kieltämättä huudan sisäisesti kaupassa monet kerrat, kun kuljen houkutusten ohi, mutta itsekuria on oltava jos aikoo laihtua. Mutta tosiaan silloin tällöin on suotava itselleen joku herkku, että jaksaa. Itse olen nähnyt suoraansanoen nälkää sen takia, että olen saanut syödä jonkun kaloripitoisen jäätelön. Karkkien kanssa olen varovainen. Olen ostanut joitakin pusseja, mutta jättänyt sitten senkin, kun ei paljon lämmitä kun saa syödä vain muutaman karkin päivässä.
On se vaikeaa tämä laihdutus. Argh!
Jos tuntuu ihan mahdottomalta niin karkinhimoon toimii tikkari.. tai mehujätskit/sorbetit jäätelöön.. Nämä nyt kuitenkin on "ihan oikeita herkkuja".
Olen itselläni ainakin huomannut että jos ja kun tekee O-I-K-E-A-S-T-I mieli joain niin ihan sam miten yrität sitä korvata niin loppujen lopuksi on pakko vielä saada se mitä on alunperinkin halunnut (mulla siis ei toimi korvikkeena, syönpä hedelmän..lähden lenkille..)
Ja kuten joku tuossa sanoi, niin silloin tällöin ON sallittava itselleen se yksi vapaapäivä, jolloin vaikka unohtaa kaikki kalorit ja muut..Itselläni on usein noina päivinä illalla kaiken syömisen jälkeen niin huono olo että ei todelakaan tee mitään mieli moneen päivään..
Toinen toimii toisilla, toinen toisilla. Yritä löytää se oma hyvä tapa:),tsemppiä! Tämä ei ole helppoa mutta täytyy muistaa että itsehän on itsensä tähän jamaan saattanut.
lähes makeisilla pullalla ym.roskaruualla.Kesti kauan tajuta että voisi syödä normaalia perusruokaakin.No tottakai siitä tuli kakkosluokan diabetes ym vaivat.Rupesin sitten korjaamaan tilaani syömällä ananas-hedelmäcoktail ym makeaa hedelmää ja jugurttia.Mulla alkoi sitten todella kova laihis ja kilot rapisee pois kovaa kyytiä.Nyt ei enää ole ihan pakko lähteä karkkikauppaan,vaan syön hedelmiä isompaan makean nälkään.Suolan puutteeseen vetelen yhden suolakurkun.Tiedän kyllä sen himon makeaan mutta kunnon itsekurilla ja katsomalla peiliin tulee aikamoinen shokki vastaan ja se näky pistää lähtemään ulos vauhdilla.Minä olen päässyt yli 20 stä kilosta eroon.On mukavampaa olla kun ei tarvitse raahata mukana sellaista liikapainoa.Ja varpaatkin näkyy mahan pienenemisen takia.:)
A piimällä ja banaaneilla,tulee tosi tuhti olo,mutta on parempi vaihtoehto kun pullat ja karkit.
Usko kokenutta: kaikkinainen ehdottomuus johtaa ennen pitkää aina katastrofiin. Lakkaa siis suhtautumasta herkkuihin ehdottomasti, koska usein juuri sitä, minkä yrittää itseltään kieltää, alkaa tehdä hillittömästi mieli.
Tässä minun neuvoni:
1. Syö tarpeeksi oikeaa ruokaa (herkuttelunhalu on usein osoitus verensokerin laskusta tai sitten ihan vanhanaikaista nälkää, vaikkei sitä sellaiseksi tunnista)
2. Syö terveellisiä herkkuja, kuten hedelmiä, tai edes terveellisempiä, kuten kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä
3. Salli itsellesi kohtuullinen herkuttelu
Hyvä! Minä toteutan tuota: pähkinöitä, herkkuhetkiin kuivattuja rusinoita, taateleita tai muita kuivattuja hedelmiä. Silloin ne ei nyt niin kamalia ole. Onneksi Herra on auttanut, etten enää syö puolikasta kakkua. Tosin se oli, että se kakku oli vähän epäonnistunut. Kyllä se vähän epäonnistuneen kakunkin voi viedä jonnekin, missä se menee parempiin suihin, joissa ei ole dieetti
Kiitos vastauksista, ja vinkkejä saa laittaa lisääkin tulemaan.
Voin olla nyt ylpeä itsestäni, sillä en eilen illalla lähtenytkään huoltsikalta hakemaan herkkuja. Viellä kun pystyisi vastustamaan herkkuja noin niinkun yleensäkin, ei tuo yksi herkuton päivä mitään auta.
Itse aloin keväällä laihduttamaan ja sen jälkeen on 8 kg lähtenyt. Päätin, että yhtenä päivänä viikossa saan syödä mitä vaan, mutta 6 päivää taistelen houkutuksia vastaan. Ja nimenomaan olen pyrkinyt lauantain pitämään tuona "herkkupäivänä", koska viikolla on paljon helpompi taistella houkutuksia vastaan kuin viikonloppuna.
En muista että alussa olisi ollut juurikaan ongelmia tämän kanssa. Myöhemmin on ajoittaisia lipsahduksia tullut, mutta koska tämä on näkynyt heti vaa'alla, olen palauttanut itseni ruotuun.
Vielä nytkin tulee houkutuksia keskellä viikkoa, mutta koska olen huomannut saavani paremman tyydytyksen tuosta yhdestä herkkupäivästä, olen saanut pidettyä itseni kurissa. Välillä kun noita lipsahduksia on tullut, ei ainoa seuraus ole ollut lisäkilot vaa'assa, vaan myös huono omatunto muutenkin. Tuon yhden herkkupäivän jälkeen ei tuota ongelmaa ole ollut. Ja varsinkin kun silloin syö itsensä lähes ähkyyn, mieliteot häipyy aika tehokkaasti muutamaksi päiväksi. Nykyään olen huomannut, etten enää syö edes tuona herkkupäivänäkään niin paljon kuin ennen.
tarvitse
Herkut laakista pois < lujaa tahtoo itseään kohtaan
Herkuissahan on kaloreita vaikka kuinka.
Kun alkaa tosiaan laihduttamaan niin makeat pois kokonaan.
Vaikka tämä trolli onkin, niin pakko kuitata. Kuten nimim. Vanha Jojo tuossa aiemmin kirjoitti: ehdottomuus on pahasta. Tästä olen ehdottomasti samaa mieltä.
En ymmärrä mitä järkeäkään olisi elää loppuikäänsä ituja ja näkkileipää syömällä?
Mieluummin kuolen nuorena ja syön normaalisti kuin että sairaalloisesti valvoisin kaikkea epäterveellistä ja sen avulla "parantaisin" elämääni. Sitä paitsi kun vain silloin tällöin syö ns. epäterveellisesti, en usko sen olevan kovinkaan haitallista. Päin vastoin väittäisin sen jopa parantavan elämänlaatua. Omassa suussani ainakin kaikki herkut maistuvat paljon paremmalta kun niitä ei jatkuvasti syö.
Pidän sitä jo hyvänä asiana, että kun tulee pieni herkku-lipsahdus, en enää jatka sitä lipsahdusta ja ala syömään kerralla kaikki. Kyllä se on minulle itselleni pieni ihme, että siinä kohtaa on tullut itsehillintää.
Vatsalaukku pienenne jos syö vähän
Kaksi asiaa:
1) Ruokavalio kuntoon sekä sisällön että ruokailurytmin puolesta, niin verensokeri ei pääse heilahtelemaan turhan rajusti.
2) Lopeta fanaattinen herkkujen kieltäminen. Päinvastoin, lisää niitä tarkoituksella ruokavalioosi, niin ylitsepääsemätön himo iskee paljon harvemmin. Pidä kuitenkin määrät kohtuullisina. Luovuta itsellesi vaikka 50 centtiä karkkirahaa päivittäin.
Sinähän keksit hyvän idean himosi taltuttamiseen: tulet kysymään tukea täältä palstalta! Kun aloit kirjoitella ja lukea viestejä, unohdit makeanhimosi. Toivottavasti et saa nettiriippuvuutta tilalle...:)
Itselläni auttaa kun mietin minkä takia laihdutan ja ajattelen myös sitä lopputulosta kun olen saanut pudotettua haluamani kilot.
Ja mietin myös sitä etten saa luovuttaa ja oloni on kamala/petyn itseeni jos retkahdan...
Nämä ajatukset auttaa :D
Kokeile syödä kromia, olen laihduttanut 20 kiloa ja syönyt kromia, se hillitsee makeannälkää ja puoli vuotta meni hurahti ja makeannälkää en tuntenut. Ja itse olin todella sokeririippuvainen, karkkia söin joka päivä pussitolkulla.
Kromi auttaa makeannälkään vain siinä harvinaisessa tapauksessa, että makeannälkä johtuu kromin puutoksesta. Monin kerroin tavallisempaa on liian vähäisestä syömisestä tai liian pitkistä ateriaväleistä johtuva makeannälkä, joka korjautuu sillä, että syö tasaisin väliajoin riittävästi oikeaa ruokaa.
Minäkin kokeilin aikanani kromia, mutta ainakaan minuun sillä ei ollut minkään valtakunnan vaikutusta.
Täällä aika hyviä vinkkejä: http://www.pudottajat.fi/index.php?105
Itse suosin purukumin syöntiä ja viinirypäleitä!
Ite pesen hampaat :D
Banaanijäätelö on mun mielestä hyvä jätskin korvike: 2 pakastettua banaania ( halutessaan pakastemarjoja, makeuttamatonta kaakaojauhetta, maapähkinävoita tms.) sauvasekoittimella mössöksi :). Mitä kypsempiä banaanit ovat sitä makeampaa tulee, itse pidän pakkasessa aina banaaneja jätskinhimoon.
Minullakin on auttanut henkinen asian käsittely. Makeanhimo ei ole fyysinen tarve, sehän on pään sisäinen. Miksi laihdutan? Syönko mielummin herkkuja ja jään yhtä lihavaksi kuin nyt tai lihon lisää? Kumpi houkuttaa enemmän: tietyt herkut vai ajatus siitä, että todella pääsen tavoitteeseeni. Näenkö jo itseni tavoitteessa terveenä ja hyvinvoivana, vai olenko valmis luopumaan siitä kuvasta tai ainakin siirtämään aikajanaa eteenpäin? Tätä asiaa kun miettii aivan kunnolla, on tavoite kirkkaana mielessä; viimeiseen etenkin on helppo vastata jos motivaatio on laihdutukseen kohdallaan.
Samaa taktiikkaa kypärän kasaan saamiseksi käyttävät mm. urheilijat.
Jos sitten tavoite on löysä, ei ole tarkoituskaan laihtua tehokkaasti ja muuttaa elämäntapoja pysyvästi terveellisemmäksi, käyvät noi ylläkin olevat ohjeet, kuten "lisää herkkuja tarkoituksella ruokavalioosi". Useimmilla sellainen taktiikka kuitenkin vie lopputulokseen, että herkkujen napostelu jatkuu likimain kuten ennenkin ja tulosta ei tule suuntaan eikä toiseen.
Erityistilaisuudet ja juhlapäivät ovat ihan oma juttunsa, mutta ei laihduttaja voi syödä karkkeja, sipsejä, saunasiidereitä tms. ravintoköyhiä ja erittäin kalori- ja sokeripitoisia juttuja joka viikko. Tavasta ja "himoista" on opetettava itsensä asennemuutoksella pois, jos semmoisia on kehittynyt.
Makeanhimo voi olla ihan oikeaa nälkää. Jos näin, syön jotain ruokaa ja sillä se menee ohi. Toisinaan tekee mieli karkkia, mutta silloin mietin, mitä kaikkea ne sisältää (sokeria, väri- ja lisäaineita) ja mietin, mitä tuhoa ne kropassa tekee, yllättäin ei enää tee mieli karkkia :). Sama koskee leivoksia, jäätelöä tms.
Taistelen niin ikään herkkuja vastaan ( jätski, pulla... ) . Ja aina on nälkä. Luontaistuotteet, vitamiinit jne. on kiellettyjä ( kilpirauhaslääkitys poiston jälkeen, silti liikatoiminta ja syötättää niin valtavasti! ) . Otan juustoa, siihen voita ja maksapasteijaa. Sitä syön leivän sijasta. Minulla ei auta mikään korvaava toiminta kun nälkä / makeannälkä tulee ( ei auta käsityöt, ei älypään pelit tai blogin hahmottelu sinne, ei veden juominen tai kahvi, ei kurkku - ja porkkanasiivut ) . Ai niin, unohtui mainitsematta kookoslastut ja harvoin cashewpähkinät.
Paheena minulla laittaa vehnäspalaselle voita... yritän siitä eroon. Onneksi on kilpirauhasen liikatoiminta ja maha toimii kuudesti päivässä.
Mutta tuo keino yrittää toimia minulla. Yritin joskus jättää pois konjakkitilkan joka on päivittäin paheeni. Mutta se ei onnistunut. Se tyydyttää osittain makeannälkää.
Jokaisella on omat keinonsa, mutta nuo edellämainitut ( voi, juusto, maksapasteija, kookoslastut ja konjakki ) auttaa minua hetkellisesti. Välillä annan periksi ja otan croisantin kahviossa kerran kuukaudessa tai palan vehnästä ( pullavan pitko, sydänmerkki ) . Ei auta olla liian tiukka itselleen.
Vaikka jotkut lääkärit paasaa siitä että pitäisi kieltäytyä herkuista kokonaan, en jaksa kuunnella. Kardiologi ( minulla pumppuvika ja läppävuoto ) sanoo että nauti vain elämästä ja syö kuten ennenkin ( kolesteroli 4, hdl eli hyvä 0,5 ja ldl 3,5 . Sanovat erinomaisiksi arvoiksi ) .
Olen 14 vuotias tyttö ja harrastan tankotanssia ja treenata täytyy. On siis pakko syödä tervrellisesti, että treeni ns. tehoaa. Syön makean himoon useasti mm. granaatti omenan siemeniä(pakastettuna) tai hedelmiä, mutta silti tekee välillä mieli :(. Pidän lauantaina herkkupäivän jolloin saan syödä herkkuja. Yleensä, kun nään vaikka kotona sipsipussin, niin mietin,että miksi haluan sipsejä?, miksi ne on, niin hyviä?, mitä ne tekevät keholleni... Tämä viesti tuli tosi myöhään, mutta toivottavasti jotkut saavat tästä apua :)
Eli miettimisestäkö on apua herkkuhimoon.
Kun tein laihduttamispäätöksen, pohdin asiaa kaikilta kannoilta jotka kykenin hahmottamaan. Päätin että esimerkiksi kaikki pika"ruoka", pakaste"ruoka", namit, pullat, leivät, limsat, kahvi ja tee poistuvat kokonaan valikoimasta. Ja silti ryhdyin laihtarille (100kg -> 63.6kg).
Samantyyppistä pohdintaa tein aikoinaan kun lopetin tupakanpolton noin 30v sauhututtelun jälkeen, aski per päivä.
Kummassakin tapauksessa minua on auttanut vakava/perinpohjainen ennalta harkinta, on vakaa päätös johon voin nojata. Tupakka oli luokaa 100 kertaa vaikeampi muutos kuin tämä terveellisempään ruokavalioon siirtyminen. Tupakan tilalle ei tule mitään, mutta terveellinen ruokavalio laajentaa makujen maailmaa, kokkaustaitoja sekä tietoutta ravinnosta/ravinteista suuresti.
Mitä siis teen kun silmä harhailee kaupan namikujalle. Mietin päätöstäni ja sitä mikä tilanteeni on parhaillaan, ja hymähdän.
1-2 x kk "syö mitä vaan" päivä. Ei mene laihdutus pilalle, päin vastoin. Tosin en ole millää dieetillä koska ne ei ole toiminut pitemmänpäälle painonhallinnassa. Olen vaan opettelemassa syömään terveellisesti ja tällä hetkellä paino tippuu hitaasti mutta varmasti.
Voin sanoa että ei ole helppoa kun on koko ikänsä syönyt mitä ja miten sattuu.. mutta nuo vapaapäivät helpottaa. Eikä noina päivinä tule nykyään enää mässättyäkään niin paljon, yleensä tilaan päivällä pizzan tai kebabin ja illaksi irtomellejä(osta vain sen verran kuin syöt sinä iltana)
Mikä näissä Veijon teksteissä on se miksi ne usein poistetaan? Asia ei sinällään minulle kuulu koska en ole kohderyhmää vaikka olen toistaiseksi hieman ylipainoinen..
Kiusallaanko hän näitä viestejä laittaa vai halusaisiko ehkä auttaa jotakuta.. Olen vaan näitä viestiketjuja lukiessa huomannut että kyseisen veijon viestit usein poistetaan..
Olen melko uusi palstalla ja tuli tunne edellisestä tekstistä että tästä on ollut pidempään joku vääntö.
Puhuuko tää Veijo passskaa vai mikä tää juttu on?
Ideahan on tietysti kehittää elämäänsä parempaa sisältöä ja jännitystä herkkujen ahmimisen tilalle. Jos elämä on tapahtumaköyhää junnaamista ilman mitään korkeampia tavoitteita niin aika vähissä on keinot torjua sitä "makean himoansa". Soffa ja TV ja herkut on silloin elämän syvin tarkoitus. Kyseessä on enempikin syväänjuurtunut ideologia kuin himo. Oman elämän toimintatapa. Tyhjiötä eli vakuumia ei ole olemassa. Tila täytyy joko heikkouksista ja/tai vahvuuksista. Omilla valinnoilla ja uskomuksilla on siksi merkitystä. On lähes mahdotonta laihduttaa jos ei tiedä millä uudella jutulla tilan täyttää.
"Ideahan on tietysti kehittää elämäänsä parempaa sisältöä ja jännitystä herkkujen ahmimisen tilalle."
UUUPS! Meni enemmän uskonnon kuin ravintotieteeen puolelle.
ts. Jos sinulle helteellä tulee janontunne niin kyse on enemmn jostain ideologiasta kuin siitä miten elimistösi toimii???
Ostaa vaan herkkuja jos tekee mieli,mutta harkiten.
Täytyy jo kaupassa laskea siitä saatavat kalorit.Kalorit saa olla päivässä korkeintaan 3000, niitä pitää sitten tasata välillä pitämällä vähempikalorisia päiviä.
Eihän niitä tarvi laskea laisinkaan, jos ei ole pakonomaista tarvetta ahtaa itseensä makeaa.
Koitat hallita oiretta, mutta itse ongelma (sairaus) jää sinulta huomaamatta.
Ymmärrän kyllä, jos on pitkään kärsinyt tuosta ahmimisesta, ei ole enää käsitystä siitä, mikä on normaali olotila.
Normaalissa olotilassa voi kulkea pulla, karkki tai keksihyllyn ohitse ilman että käy edes mielessä että pitäisi ostaa jotakin.
Voi niitä ostaa,ei sitä silloin laihdu,mutta EI LIHOKKAAN ,kun ostaa harkiten.
Vain pienin tikkujäätelö,ja ei esimerkiksi kauho irtokarkkeja isoa pussillista,vaan valitsee kaikista parhaimmat karkit,ja niitäkin vain 100g =350 kal
Ostin nyt tänäänkin kolmeen kertaan tämän 100g karkkia,siitä tulee kaloreita vain vähän yli 1000
Kalorinkulutukseni päivässä on nyt vain 2300 koska en harrasta liikuntaa.
Otan aina välillä neljän päivän 1000 kalorin kuurin ja laihdun sinä aikana 4 kg
Punnitsen painon joka päivä,ja mittaan vyötärönympärysmitan,kirjaan ruokapäiväkirjaan tarkasti mitä olen syönyt,ja niiden kalorit.
Roskaruokakalorit laitan aina erikseen paperin alalaitaan,ja terveellinen ruoka ylemmäs.Tiedän siis tarkasti mistä kalorit ovat tulleet.
"Otan aina välillä neljän päivän 1000 kalorin kuurin ja laihdun sinä aikana 4 kg"
Tämähän on ehkä tyypillisin ahmimishäiriön tunnusmerkki.
Ei ole,vaan tervettä painonhallintaa,nämä sairaat syövät erittäin isoja määriä kerralla,ja oksentavat pois kaiken.
Minulla kaikki on hallittua.Tiedän mitä syön ja miten paljon,ja miten laihdun.
Vatsalihakseni ovat melkein näkyvissä.Tavallinen laihduttaja tarvitsee 1000 kalorin vajeen vuorokaudessa,eikä 300-500 mitä virheellisesti yleensä neuvotaan.
Et selvästi tiedä mikä on ahmintahäiriö, se ei ole sama kuin bulimia. Kirjoitin itsekin tuossa aiemmin väärin, ahmimishäiriö = bulimia, mutta toimintasi viittaa ahmintahäiriöön.
Ylipaino tai sen puuttuminen tai vatsalihasten näkyminen ei vaikuta siihen voiko ihmisellä olla ahmintahäiriö.
Tuossa on arviointilomake:
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/BES.aspx
Isokalorinen syöminen on aivan normaalitila kovan laihdutuskuurin jälkeen.
Keho menee vähästä syömisestä säästöliekille,oireena jalkojen kylmyys,ei huvita lähtä urheilemaan yms.Siihen pitää syödä viikon ajan normaalia enemmän,niin pääsee taas normaalitilaan,ja voi taas aloittaa uudestaan laihduttamisen.Isompikalorisella syömisellä ei laihdu ollenkaan,missä kalorivaje on vain 300-500 kal pv
Säästöliekki on tila jossa aineenvaihdunta hidastuu.Siihen auttaa vain kova hiilihydraattien syönti,hitaalla liekillä oleva keholle pitää antaa polttoainetta,niin paljon että liekki suurenee,ja näin saadaan aineenvaihdunta taas normaalille tasolle.En ole lihonut,vaikka kalorit ovat olleet viikon ajan 4000-5500 kal pv,(aineenvaihdunta on lisääntynyt runsaan liikunnan ansiosta,pyöräilen joka päivä vähintään 2,5 tuntia,lisäksi kävelen)pientä nestepöhoä on kyllä tullut,mutta vyötärörasvan paksuus ei ole lisääntynyt.
Monella väärällä tavalla laihduttaneella aineenvaihdunta hidastuu pysyvästi vuosikausiksi,siitä seuraa jojolaihdutus,vaikka syöty kalorimäärä olisi pieni,koska kehon peruskalorinkulutus pienentyy hidastuneen aineenvaihdunnan seurauksena.
Että sillälailla. Aineenvaihdunta hidastuu kun ihminen on unessa.
Ja lisäksi silloin, kun hän ensin on kärsinyt _pitkään jatkunutta_ aliravitsemusta ja sen tähden alkaa näivettymään/surkastumaan. Tästä ei laihduttajan kannata olla huolissaan, aniharva ihminen maailmassa kykenee oman tahdon voimalla ssaattamaan itsensä k.o. tilaan, hyvä jos saavuttavat edes normaalipainon (joka silmämäärin arvioiden tarkoittaa tukevahkoa/tukevaa).
"En ole lihonut,vaikka kalorit ovat olleet viikon ajan 4000-5500 kal pv"
Mitä ihmettä syöt, jos päivässä saamasi energiamäärä on 5500 kcal?
Tuohaan meinaan vastaa kiloa suklaata. Vaikka söisit normaalisti, niin sen päälle pitäisi vetää 600 - 700 grammaa suklaata.
Karkkia pitäisi vetää kilon verran normaaliruoan päälle.
Ei kuulosta ihan normaalilta.
Kun et sitä ahmintahäirintöä kuitenkaan ole itsellesi selvittänyt niin siinä sanotaan mm. näin:
"Koska toistuva ahmiminen nostaa painoa, ahmintaan taipuvaiset henkilöt pyrkivät säätelemään usein syömistään erilaisilla jyrkillä dieeteillä ja turvautumalla laihduttamiseen painonhallintakeinona. Tämä sekoittaa elimistön nälän ja kylläisyyden säätelyn."
Toimintasi muistuttaa aikalailla tuossa kerrottua.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00352+Tässä+se+selvästi+sanotaan,mikä+on+ahmimishäiriö/+bulimia+toiselta+nimeltään.
"https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00352+Tässä+se+selvästi+sanotaan,mikä+on+ahmimishäiriö/+bulimia+toiselta+nimeltään."
Ja voi antaa itselleen pienen paheen. Minä palkitsen itseäni pienellä, 100 gr. sokerittomalla suklaalla aina kaupassa käydessäni. Syön sen puoliksi ja säästän toisen puolen seuraavaan kauppareissuun.
Haluan karkkia mitta mikään ei auta ei ole rahaa voi vitsi kun haluais että joku taikois mulle karkkia mutta se ei ole valitettavasti onnistunut):
En osta kotiin suklaalevyjä. Jos ostaisin, söisin kuitenkin koko levyn kerralla.
Olen joskus tehnyt ostettuani suklaalevyn ja syötyäni sitä, että olen loput piilottanut pakastimeen. Sieltä ei hevin tule kaivettua sitä esiin. Nytkin minulla on jossain pakkasessa suklaata.
Riisi frutti on hyvää nami nami
varaan itselleni herkun mielitekoihin kuivattua taatelia ja rusinoita. Siis jotain, joka ei ole niin kova moka. Sitten suolaista näkkäriä reilulla margariinilla.
Aikuisen ihmisen kuuluu olla oman itsensä herra eikä antautua mielitekojen heiteltäväksi. Hedelmät ja marjat kohtuullisessa määrin kuuluvat täysipainoisen ruokavalioon. Ihmisen ulkomuoto kertoo karua kieltään sisäisestä tasapainosta tai sen puutteesta.
Juuri näin. Ihmetyttää miten aikuinen voi kysyä, että mitä tehdä jos tekee mieli karkkia, vaikka ei ole karkkipäivä.
Ei hyvältä näytä.
Minua ihmetyttää ylipäätään ajatus että aikuisella pitäisi olla "karkkipäivä"... Miksi aikuinen kokee karkin niin tärkeäksi että pitää varata oikein päivä sen kunniaksi? Pitäiskö nostaa lippukin salkoon ko päivänä?
Kun mieleni tekee herkkuja niin syön herkkuja.
Et sinä silloin laihdu ollenkaan.😂
Kyllä olen laihtunut 25 kiloa. Minun tekee mieli herkkuja niin harvoin ettei sillä ole merkitystä jos niitä syö. Herkku voi olla hyvinkin terveellinen ja ravintoa täynnä vaikka sisältää paljon energiaa. Esim banaani. Mitä herkulla sitten tarkoitetaan? Siitäkin riippuu. Tai jos syö ksylitolipastillirasian kerran kuukaudessa, ei se vaikeuta laihtumista.
Vaikka vanha aloitus niin kommentoin kun kerran on nostettu ylös.
Itselläni toimii ketoruokavalio tai tiukempi karppaus. Kannattaa liittyä johonkin valmennukseen että saa tukea, koska vieroitusoireet voi olla yhtä kovat kuin lääkevieroituksessa kun on pahasti hiilarikoukussa. Itse en tarvinnut sen kummempaa konsultaatiota, koska olin jo aiemmin karpannut ja oireet tuttuja, ne kestää muutaman päivän kun verensokeri ja aivokemia tasoittuu ja normalisoituu. Kylläisyyshormonit vaikuttaa paljon asiaan.
Nytkään ei herkku koukuta, jos sen jättää yhteen kertaan viikossa esimerkiksi. Mutta jos alkaa syömään joka päivä runsaasti hiilihydraattia kohta on taas samassa jamassa ja olo huono ja turvonnut paino alkaa nousta. Samoin verenpaine.
Jos tähän ottaa pätkäpaaston niin tulokset tällä combolla on erinomaiset sekä laihdutuksen että hiilarivieroituksen suhteen. Hyviä tutkittuja vaikutuksia on myös verenpaineeseen, kolesteroliarvojen ja maksa-arvojen parantumiseen. Osan selittää pätkäpaaston yöunia palauttava vaikutus. On vaan huolehdittava pätkäpaastollakin riittävästä proteiinin saannista. Pätkäpaastota voi ilman ketoiluakin mutta en osaa sanoa ilman kokemusta pääseekö hiilarikoukusta irti sillä. Tämän voi hoitaa ihan tavan ruualla mutta mulla on yksi hyvä henkilökohtainen ratkaisu asiaan, proteiinijäätelö. Sillä saa sen viikonloppuherkun ja myös proteiinin samassa.
Hyvää viikonloppua!
T kn
Lasi vettä auttaa
Hakkaa nyrkkeilysäkkiä täysillä niin kauan että väsyt etkä jaksa enää syödä. (?) Itellä kans vahvat mieliteot ja ruoka on niin kuin huumetta. Jotain siihen tilalle on keksittävä . Mieliteko ei odottamalla välttämättä mene ohi.
Kaikki on kiinni motivaatiosta ja motivaatio on kiinni omista prioriteeteista. Ja nimen omaan prioriteeteistä eli TÄRKEYSjärjestyksestä. Kyse ei ole siitä, mikä "olis kiva" vaan mikä on tärkeämpää kuin joku toinen.
Jos laihduttaminen on oikeasti tärkeämpää kuin hetkellisten mielitekojen toteuttaminen, niin herkkujen jättäminen ei ole ongelma.
Jos elää itsepetoksessa ja uskottelee itselleen, että haluaa muka laihtua (olis kiva laihtua), mutta oikeasti ei pidä sitä kovin tärkeänä, niin tietenkin napostelee herkkuja. Eihän se laihtuminen ole oikeasti tärkeää.
En tiedä mikä on syynä, mutta tuntuu, että yhä enemmän on ikänsä puolesta aikuisia, joiden itsehillintä ja itsekuri on esiteinin tasolla. "Mutku mun teki mieli." Aikuisuuden pitäisi olla sitä, että osaa asettaa myöhemmin tulevan palkinnon (normaalipainoon pääsemisen) nopean palkinnon (herkku) edelle. Suurella osalla nimellisesti aikuisilla tällaiseen aikuismaisen käytökseen ei näytä olevan kykyä.
Mutta koska elämme markkinataloudessa, niin tietenkin tämä aikuismaisen itsekurin puute on osattu kääntää liiketoimintamahdollisuudeksi: et tarvitse itsekuria kun maksat itsesi kipeäksi "laihdutuslääkkeestä". Itsekurin voi korva pustoksilla. Ihan parasta?
Kaikkea kohtuudella.
Duoda duoda. Voiphaa sit vähä syyä herkkuja, ei tarvitse syödä itseään monisataa kiloiseksi.