Erottiin pari vuotta sitten. Nyt taas tajusin että exä vihaa, siis todella katkerasti vihaa minua edelleen. Sovittiin jo aikaa sitten ettei pidetä minkäänlaista yhteyttä. No, nyt tämä sitten otti yhteyttä meilitse kun luuli (vainoharhaisuuksissaan) minun olevan yhden hänelle sattuneen ikävän jutun takana. Exältä samani viesti oli todella ruma, ilkeä ja uhkaava.
Viesti vaivaa minua ja tekisi todella mieli vastata ja saada joku varmuus ettei exä tarkoita niitä hirveyksiä mitä viestissä sanoi. Exän tuntien ja järjellä ajatellen tiedän ettei kannatta olla missään yhteyksissä, vaikka haluaisinkin uskoa ettei kukaan ihminen ole läpeensä paha ja saada siitä todistuksen juttelemalla exän kanssa hänen viestinsä sisällöstä.
Toivon sydämeni pohjasta että exä kohtelee nykyistä tyttöystäväänsä paremmin kuin minua, ei nöyryyttäisi ja syyllistäisi kuten minua aikanaan. En vieläkään osaa täysin arvioida mitkä exän suhteemme aikaisista syytöksistä ovat totta ja oikeutettuja ja mitkä silkkaa pahuttaa ja pahantahtoisuutta, halua satuttaa minua. Tiedän toki että minäkin tein asioita väärin, en mielestäni kuitenkaan mitään peruuttamattoman kamalaa. En pettänyt, en hakannut tms.
Sen verran olen saanut omanarvontuntoani kasattua, että tiedän ettei kenenkään, ei edes sellaisen joka on joskus loukannut toista, tarvitse sietää sellaista määrää hakkumista ja syyllistämistä mitä minä sain aikanani kokea.
Olen tajunnut että exä todella nautti siitä kun minuun satui henkisesti ja fyysisesti, hän nautti kun näki minun itkevän ja pyytävän anteeksi. Aina en edes tiennyt mistä syystä anteeksi pyysin. Hän sai minut tuntemaan itseni täysin epäkelvoksi ja pahaksi ihmiseksi. Samalla hän sitoi minua itseensä omalla avuttomuudellaan; olisin ollut vieläkin pahempi ihminen jos jättäisin hänet. Luojan kiitos sain revittyä itseni irti. Välillä tunnen huonoa omaatuntoa siitä että jätin hänet. Itse olen nyt kuitenkin onnellisempi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen. Uskallan hengittää vapaasti, kotona on rauhallista ja mukavaa eikä sellainen ahdistavan painostava tunnelma.
En tiedä kumpaa toivon enemmän; varmuuttaa siitä että vika ei ollut minussa, vai sitä että exä on nykyisessä suhteessaan tasapainoisempi ja vähemmän syyllistävä.
Viesti vaivaa minua ja tekisi todella mieli vastata ja saada joku varmuus ettei exä tarkoita niitä hirveyksiä mitä viestissä sanoi. Exän tuntien ja järjellä ajatellen tiedän ettei kannatta olla missään yhteyksissä, vaikka haluaisinkin uskoa ettei kukaan ihminen ole läpeensä paha ja saada siitä todistuksen juttelemalla exän kanssa hänen viestinsä sisällöstä.
Toivon sydämeni pohjasta että exä kohtelee nykyistä tyttöystäväänsä paremmin kuin minua, ei nöyryyttäisi ja syyllistäisi kuten minua aikanaan. En vieläkään osaa täysin arvioida mitkä exän suhteemme aikaisista syytöksistä ovat totta ja oikeutettuja ja mitkä silkkaa pahuttaa ja pahantahtoisuutta, halua satuttaa minua. Tiedän toki että minäkin tein asioita väärin, en mielestäni kuitenkaan mitään peruuttamattoman kamalaa. En pettänyt, en hakannut tms.
Sen verran olen saanut omanarvontuntoani kasattua, että tiedän ettei kenenkään, ei edes sellaisen joka on joskus loukannut toista, tarvitse sietää sellaista määrää hakkumista ja syyllistämistä mitä minä sain aikanani kokea.
Olen tajunnut että exä todella nautti siitä kun minuun satui henkisesti ja fyysisesti, hän nautti kun näki minun itkevän ja pyytävän anteeksi. Aina en edes tiennyt mistä syystä anteeksi pyysin. Hän sai minut tuntemaan itseni täysin epäkelvoksi ja pahaksi ihmiseksi. Samalla hän sitoi minua itseensä omalla avuttomuudellaan; olisin ollut vieläkin pahempi ihminen jos jättäisin hänet. Luojan kiitos sain revittyä itseni irti. Välillä tunnen huonoa omaatuntoa siitä että jätin hänet. Itse olen nyt kuitenkin onnellisempi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen. Uskallan hengittää vapaasti, kotona on rauhallista ja mukavaa eikä sellainen ahdistavan painostava tunnelma.
En tiedä kumpaa toivon enemmän; varmuuttaa siitä että vika ei ollut minussa, vai sitä että exä on nykyisessä suhteessaan tasapainoisempi ja vähemmän syyllistävä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Yhteydenotto kahden vuoden takaa kertoo, että hän ei ole vieläkään päästänyt irti eikä unohtanut. Olittehan sopineet, että yhteyttä ei pidetä.
Kotipsykologiaa :) käyttäen voisi ajatella, että tilanne pysyy sinun suuntaan rauhallisena niin kauan, kun exäsi uudessa suhteessa kaikki on hyvin. Mutta entä jos siellä alkaa sukset ristiytyä...
Siksi, jos olisin sinä, joko
A. En ottaisi mitään yhteyttä, enkä ilmaisisi mitenkään saaneeni viestiä saatikka että viestillä olisi minuun minkäänlaista vaikutusta (säilyttäisin viestin silti sekä paperilla että koneen muistissa)
B. Jos viesti on ilkeä ja uhkaava, tulostaisin sen ja veisin poliisille: heidän velvollisuus on käydä puhuttamassa uhkaajaa ja kertoa elämän pelisääntöjä.
Katkaise sinä jo napanuora exääsi, älä pohdi miten paha hän on tai ei ole, äläkä mieti mikä juttelunne tulos olisi. Olet huomannut, että sinun on helpompi olla nyt, älä vajoa menneisyyteen sillä vain tulevaisuus on edessä.
kirjoittajaan