Jätit minut yksin kylmään.
Viimeisen katseen jätin katsomatta, halusin pitää mielessäni sen kauniin muistikuvan siitä kun katseemme kohtaavat. Silmäsi täynnä oli täynnä rakkautta.
Mitä olisinkaan nähnyt nyt, kun minut mitään ennakkomerkkejä antamatta jätit, hylkäsit kuin arvottoman esineen, antamatta edes syytä.
Ketään en ole koskaan näin rakastanut.
Halusit minut ja annoin kaiken koska sait uskomaan sinuun.
Ja nyt käänsit selkäsi, jätit syksyn sateeseen itkemään.
En pysty syömään, en ole nukkunut pariin yöhön. Oksettaa. Kävelen levottomasti tässä asunnossa, jossa mielessäni sinut näen kaappaavan minut syliisi. Hymyilevän kaunista hymyä, katsoen minua nauravin silmin.
En tiedä miksi kävelen ja olen rauhaton. Yritän kai kävellä tätä kipua pakoon. Rintaan sattuu, kurkkua kuristaa, pyörryttää ja heikottaa.
Kroppani on kuin viikon juoksun jäljiltä. En jaksa liikuttaa itseäni, mutten pysty olemaan paikallanikaan.
Silmät ovat itkusta punaiset ja turvonneet, vieläkin. Kyyneleet eivät lakkaa vieläkään.
Näytän 10 vuotta vanhemmalta kuin viikko sitten.
Kärsin. Todella paljon.
En tiedä mitä tein väärin vai teinkö edes.
Kaikki mitä tahdoin olit sinä.
Pitää sinua hyvänä ja lähellä, rakastaa tavalla jolla kukaan muu ei voisi.
Tuska on sanoinkuvaamaton.
Viimeisen katseen jätin katsomatta, halusin pitää mielessäni sen kauniin muistikuvan siitä kun katseemme kohtaavat. Silmäsi täynnä oli täynnä rakkautta.
Mitä olisinkaan nähnyt nyt, kun minut mitään ennakkomerkkejä antamatta jätit, hylkäsit kuin arvottoman esineen, antamatta edes syytä.
Ketään en ole koskaan näin rakastanut.
Halusit minut ja annoin kaiken koska sait uskomaan sinuun.
Ja nyt käänsit selkäsi, jätit syksyn sateeseen itkemään.
En pysty syömään, en ole nukkunut pariin yöhön. Oksettaa. Kävelen levottomasti tässä asunnossa, jossa mielessäni sinut näen kaappaavan minut syliisi. Hymyilevän kaunista hymyä, katsoen minua nauravin silmin.
En tiedä miksi kävelen ja olen rauhaton. Yritän kai kävellä tätä kipua pakoon. Rintaan sattuu, kurkkua kuristaa, pyörryttää ja heikottaa.
Kroppani on kuin viikon juoksun jäljiltä. En jaksa liikuttaa itseäni, mutten pysty olemaan paikallanikaan.
Silmät ovat itkusta punaiset ja turvonneet, vieläkin. Kyyneleet eivät lakkaa vieläkään.
Näytän 10 vuotta vanhemmalta kuin viikko sitten.
Kärsin. Todella paljon.
En tiedä mitä tein väärin vai teinkö edes.
Kaikki mitä tahdoin olit sinä.
Pitää sinua hyvänä ja lähellä, rakastaa tavalla jolla kukaan muu ei voisi.
Tuska on sanoinkuvaamaton.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos joku noin v mäisen jutun on sulle tehnyt, niin ei se sitten ole sun kyyneleiden arvoinen, ja eikä se ollut sitten sitä mitä luulit.usein katsotaan ihmisiä ruusunpunaisten lasien läpi, ja ihastutaan omaan kuvitelmaan siitä mitä se toinen muka olis. En tietenkään tiedä mitä on tapahtunut, mutta kuulostaa niin samalta mitä olen itsekkin joskus käynyt läpi.
Todella todella paljon,aika multaa muistot ja muista ett ajan kanssa kipu helpottaa..vaikka ehkee se ei tässä vaiheessa hyvin lohduta,mutta jaksamista tooosii paljon *hali*.
Tai sitten elämä vain ottaa ja vie. Se toinen saattaa kaivata, saattaa muistella haikeana. Tunteiden katoaminen tai paremmin oleminen tuntematta itseään saattaa iskeä yllättäen. Syynä voi olla jokin vanha tapahtuma, jolloin pelkoa tai ahdistusta on oppinut välttämään. Nytkin on saattanut tulla tilanne, jossa toinen alitajuisesti toistaa tuota samaa vanhaa edes itse tajuamatta miksi. Hänkin ehkä haluaa tunteensa takaisin ja teidät kaksi yhteen. Tunteiden maailmaa ei kuitenkaan kukaan voi pakottaa ja aukaisemattomat solmut voivat olla kaukaakin peräisin. Ne tulevat joskus esiin ja silloin on vaikea heti löytää syytä. Toki tilanne voi olla toinenkin ja syynä se, että hän ei vain välittänyt sinusta ollenkaan. Elämä on joskus vaikeaa niin jätetylle kuin jättäjälle, eikä aina jättäjäkään ymmärrä. Silloin on hyvä purkaa ensin alta vanhat vyyhdit ja huomata, miten niiden avaaminen avaa monta muutakin solmua.. Näin minä olen ajatellut, umpisolmussa ja solmuja aiheuttaneena.. Kaikki lopulta selviää, voimia Sinulle!
Sä olet liian herkkä ja epätoivoinen.