Mieheni siskolla on 2 lasta. Meillä myös. Anoppi höösää, paapoo ja hoitaa näitä mieheni siskon lapsia. Meidän lapsia tapaa sukujuhlissa. Tai silloin kun käydään mommolassa kylässä, mutta silloinkin siellä usein on samaan aikaan nämä lasten serkut, jotka saavat huomion.
Ymmärrän sen, että anopille oma tyttärensä on läheisempi kuin minä miniä. Mutta eikö hänen poikansa lapset edes merkitse mitään.
Tekis mieli pistää välit poikki ihan kokonaan, mutta sitten lapset eivät tapaisi mummoaan sitäkään vähää. Mua niin tympii toi epäoikeudenmukaisuus.
Lapset kyselee, eikö Mummo voisi tulla käymään. Mitäs vastaan? Totuuden? "Ei se Mummo kuule ehdi, eikä halua, kun on se on vapaa ajat teiän serkkujen kanssa."
Ymmärrän sen, että anopille oma tyttärensä on läheisempi kuin minä miniä. Mutta eikö hänen poikansa lapset edes merkitse mitään.
Tekis mieli pistää välit poikki ihan kokonaan, mutta sitten lapset eivät tapaisi mummoaan sitäkään vähää. Mua niin tympii toi epäoikeudenmukaisuus.
Lapset kyselee, eikö Mummo voisi tulla käymään. Mitäs vastaan? Totuuden? "Ei se Mummo kuule ehdi, eikä halua, kun on se on vapaa ajat teiän serkkujen kanssa."
Vastaukset 7
Vanhimmat
kuuluu saada viettää aikaansa myös isovanhempien kanssa. Luulisi isovanhempien ymmärtävän jossain vaiheessa mitä ovat menettäneet kun lapsen lapset eivät edes tunne ja vierastavat heitä. Jotain kaunista ja tärkeää menettävät.
Tiedän tunteen, olen kokenut aivan vastaavaa. Mummi höösää ja palvoo veljeni lasta, omien lasteni hoitaminen on niin suuri palvelus ja rankkaa, veljen lapsen hoito helppoa ja mukavaa vaihtelua.
Pienempiä ja suurempia, huvittavia ja vakavia esimerkkejä eriarvoisuudesta on lukemattomia.
Veljeni nostetaan jalustalle. Mikäs siinä, mutta minun pitäisi jaksaa kuunnella sitä ylistystä veljestäni ja hänen lapsestaan samalla kun omat lapseni sivuutetaan sivulauseessa.
Kerran mittani tuli täyteen, ja sanoin mitä ajattelin. Voi hyvä luoja sitä draamankaarta, ryöskäystä ja soittorinkiä veljilleni. Yhtäaikaa sekä huvittavaa että todella ärsyttävää.
Nyt välit ovat viileät eikä minulla tunnu olevan halua kertoa mummille mitään omasta tai lasteni elämästä. Kaikki tulisi kuitenkin takaisin silmille arvostelun kera.
Lapset tästä kärsii, koska näkevät mummia entistä harvemmin. Minäkin ilmeisesti kärsin, koska asia vaivaa minua. Enemmän kuitenkin vaivaisi se, jos vain jatkuvasti "yrittäisin ymmärtää" ja antaa mennä kaiken ohi korvien.
Lasten takia jonkinlaiset välit on kuitenkin pidettävä.
Ootteko noin tyhmiä?
itse olisi?
toivottavasti teidän lapsilla toinen mummola vielä...
meillä pieniä lapsia jotka kaipaisivat varmasti mummoa, mutta mummo ei heitä (oma äitini). minun lapseni ainoat lapsenlapset (3kpl). meitä on useampi sisarus, mutta minä vanhin ja muilla nuoremmilla vielä muut asiat tärkeimpänä..
mummoa lapsillani ei kuitenkaan ole, käy synttäreinä (kaikilla lapsilla kuukauden sisään, joten yksi käynti piisaa) ja jouluna ilmoittaa mistä saa paketit. joten vanhin ainoastaan muistaa kutsua häntä isovanhemmaksi ja kysyy miksei käy meillä..
en tiedä onko pahempi suosia jotakuta vaan olla huomaamata kokonaan? meillä varmaan aikanaan niin, että toisten lapsia jaksaa paapoa vaan ei meidän, mutta itse ajattelen jo niin, että vanhainkodilla punnitaan asiat...... (nyt emme ole kohta vuoteen vierailleet hänen luonaan, koska siellä laisesineet sijoiteltu niin, että varmasti kiinnostaa 2v lasta)...
ja mieheni vanhemmat, jotka varmasti rakastaisivat lapsia, ovat jo pois nukkuneet :-(
meillä taas eivät käy kuin toiset isovanhemmista, toisia pitää patistaa. Ovat eläkkeellä jne. mutta ei...meidän kyllä pitää siellä käydä, jos ei niin suuttuvat.
Sama ongelma meillä.Miehen siskon poika menee kaiken edelle anoppilassa ja meidän lapset sivuutetaan.Jopa niin että meidän tyttölapset ovat kysyneet ovatko pojat tärkeämpiä kuin tytöt..Ihmettelen kovasti aikuisten ihmisten lapsellisuutta etteivät huomaa tätä epäoikeudenmukaisuutta!