Tuntuu oudolle purkaa tuntitaan vieraille ihmisille,mutta pakko se on tehdä.Kiitos jo kaikille etukäteen.Ollaan oltu 28v yhdessä,ensi keväänä hopeahääpäivä.Mieheni on vieraantunut minusta kokonaan,tämä on tapahtunut kahden vuoden aikana.Itsellä oli siihen aikaan iso leikkaus tehty selkään,joten seksiä en juuri pystynyt edes ajatteleen,jouduin torjumaan hänet muutaman kerran,kauniisti tosin.Mies hoiti asioita,kun en ite pystynyt.Hän on aina ollut hoitanut yhdessä kodin ja lapsetkanssani.Olemme kaikkien mielestä oikea unelmapari.Mutta...
Seksiä meillä ei ole ollut vuoteen,olen ostanut kauniita alusasuja jne.Mies ei halaa, eikä koske minuun missään muodossa,tämä on siis tullut heinäkuusta lähtien.Hänellä on raskas työ,myös yötyötä,me olemme kuin kämppikset.Tervehditään, hoidetaan yhteiset asiat,lapset tietysti,siihen sitten jääkin.Hän ei osoita minkäänlaista kiinnostusta.Vierasta naista on vaikea kuvitella,koska ns.normi tunnusmerkit eivät näy.Olen alkanut miettiin,josko hänellä olisi masennus, tunnusmerkit viittavaat kyllä.
Itse en osaa sanoa edes rakastanko häntä, tunteeni ovat hyvin sekalaiset.Olen itse kova suukotteleen ja halaileen,mutta nyt en saa läheisyyttä mistään.Olen melkein luovuttanut, ihmettelen sitä itsekin,näinkö helpolla sen teen,olemme kokeneet paljon surua ja iloa näiden vuosien aikana.Ihmettelen itseäni,miksi luovutan näin helposti? Haluaisin auttaa miestäni,ohjaamaan lääkärille.Hyvin ristiriitaiset tunteet tällä hetkellä,välillä rakastan,välillä en...
Tuntuu kauhean itsekkäältä vain vaatia hellyyttä ja rakkautta,jos toisella on paha olla,mieheni on yleensä hiljainen,mutta on osannut näyttää tunteensa,ei tosin enään.Tässäkö meidän täydellinen rakkausavioliitto sitten oli? Olemmeko tulleet tiemme päähän? Ai niin,emme ole ihan ikäloppuja vielä,lasten mielestä kyllä.Mieheni on 44v ja minä olen 43v.
Otan vinkkejä ja neuvoja mielelläni vastaan.Kiitos.
Seksiä meillä ei ole ollut vuoteen,olen ostanut kauniita alusasuja jne.Mies ei halaa, eikä koske minuun missään muodossa,tämä on siis tullut heinäkuusta lähtien.Hänellä on raskas työ,myös yötyötä,me olemme kuin kämppikset.Tervehditään, hoidetaan yhteiset asiat,lapset tietysti,siihen sitten jääkin.Hän ei osoita minkäänlaista kiinnostusta.Vierasta naista on vaikea kuvitella,koska ns.normi tunnusmerkit eivät näy.Olen alkanut miettiin,josko hänellä olisi masennus, tunnusmerkit viittavaat kyllä.
Itse en osaa sanoa edes rakastanko häntä, tunteeni ovat hyvin sekalaiset.Olen itse kova suukotteleen ja halaileen,mutta nyt en saa läheisyyttä mistään.Olen melkein luovuttanut, ihmettelen sitä itsekin,näinkö helpolla sen teen,olemme kokeneet paljon surua ja iloa näiden vuosien aikana.Ihmettelen itseäni,miksi luovutan näin helposti? Haluaisin auttaa miestäni,ohjaamaan lääkärille.Hyvin ristiriitaiset tunteet tällä hetkellä,välillä rakastan,välillä en...
Tuntuu kauhean itsekkäältä vain vaatia hellyyttä ja rakkautta,jos toisella on paha olla,mieheni on yleensä hiljainen,mutta on osannut näyttää tunteensa,ei tosin enään.Tässäkö meidän täydellinen rakkausavioliitto sitten oli? Olemmeko tulleet tiemme päähän? Ai niin,emme ole ihan ikäloppuja vielä,lasten mielestä kyllä.Mieheni on 44v ja minä olen 43v.
Otan vinkkejä ja neuvoja mielelläni vastaan.Kiitos.
Vastaukset 13
Vanhimmat
saa seksiä, minäkin masentuisin. Siispä paneutukaa näihin kahteen ongelmaan. Eli kevennätte miehen työtä ja hommatte seksiä.
Pitkään olette olleet yhdessä. Välillä arki voi olla harmautta, mutta joskus on niitä "huippuhetkiä". Monesti ihmiset ajautuvat tekemiseen, että työstä tulee pääsisältö, mutta yhteinen "kiva" jää niukaksi. Kun on lainat, lapset, työ ja työ, niin silloin saattaa alkaa jossain vaiheessa ahdistamaan. Lapset ovat todella tärkeitä, mutta omiakin ystäviä pitää aikuisella ihmisellä olla esim. harrastuspiireistä. Pitäisi olla joku oma juttu, joka tuottaa iloa. Muuten elämä on aika raskasta.
Olen sitäkin miettinyt, että joskus toinen puoliso saattaa kokea toisen ahdistuksen että "jos hänellä on joku toinen". Ei välttämättä ole ollenkaan kyse siitä vaan henkisen elintilan puuttumisesta.
Vain puhumalla saatte tilanteen auki. Kokeile yömyssyä tai yhdessä nautittua iltapalaa, esimerkiksi nuudelit yhteiseltä lautaselta nautittuna on hyvä. Mikrosta nostettu herkullisesti höyryävä lautanen ja kaksi lusikkaa, muuta ei tarvita.
Mitä miehesi on vastannut, kun olet kysynyt häneltä syitä siihen, ettei hellyyttä enää ole? En käsitä ihmisiä, jotka eivät kysy suoraan kumppaniltaan missä mennään vaan luulevat että tilanne ratkeaa yksin ihmettelemällä tai tällaisilla palstoilla kirjoittelemalla:o Kannattaa valita sellainen hetki, jossa kummatkin ovat rentoutuneita ja hyvällä tuulella (esim. saunan jälkeen) ja sitten sanoa että haluaisi keskustella parisuhteen tilasta. Ei mitään syyttelyä vaan vain asioiden toteamista ja siitä keskustelua mitä kumpikin suhteelta haluaa. Vaikka mies olisi vähän jurottajatyyppiä, niin kyllä useimmat silti pystyvät keskustelemaan asioista. Me teemme pienen päivityksen aina ennen hääpäivää, niin tulee ainakin kerran vuodessa mietittyä missä mennään.
Hellyys ja seksi pitävät suhteen läheisenä ja lämpimänä ja niiden katoaminen on ensimmäinen merkki suhteen kuolettumisesta. Teillä alkaa olla kiire, jos meinaatte pelastaa suhteenne...
Mulla oli aikanaan mies, joka ei pystynyt keskustelemaan. Hän sai ennemmin aina raivokohtauksen. Mietin usein missä vika, mitä teen pieleen, miksi en saa toista puhumaan. Meni jonkun aikaa kun tajusin että keskustelua ei tule eikä suhde tule siitä muuttumaan. Sitten lähdin.
olen kateellinem sinulle mitä olet saanut aikaseksi. minä vaan katselen murjottavaa tuppisuuta,joka jatkuvasti äksyilee.
Ei kai vaan ole tullut jossain vaiheessa pihdattua?
Nyt miehesi ei uskalla enää härvelisi kimppuun käydäkään kun ei tiedä milloin se taas on kauppatavaraa millä kiristät ja piinaat "rakastamaasi" miestä!
selkää tarvita! Ikävästi se vain siihen sekoitetaan melkein väkisinkin.
Selkäleikkaukset kun yleensä on niin kivoja ja helppoja, et on se kumma jos ei pysty paneen heti sen jälkeen, senkun pihtaa vaan=(
Kuullostas vaan et sulta on pihdattu vähän useempaankin otteeseen, enkä kyllä ihmettele et miksi! Mut tää tilanne tuskin liittyy siihen, jos sää et oo saanu!
Meillä oli kuukauden seksitauko, kun olin ollut vatsan alueen leikkauksessa. Tosi varovasti piti seksielämä aloittaa uudestaan. Kyllä pitäisi puolisonkin ymmärtää, jos toinen ei terveydellisistä syistä pysty.
...terveydelliset syyt ovat ymmärrettäviä,mutta valitettavasti on naisia jotka tekeytyvätkin sairaaksi kiristääkseen miestään!
Omistat viestisi otsikon miehellesi. Mikset näytä hänelle koko kirjoitusta? Miehesi tietäisi miltä sinusta tuntuu. Syntyisi varmaan teidän välille keskustelua ja asiat selkeytyisi jonkin verran.
että leikkaus pysäytti miehen, turvallisuuden tunne haaleni, tuli uusi tilanne, ja mies siinä havahtui, ettei mikään maistu enää miltään, vain ollaan yhdessä, ei intohimoa, ei halua ponnistella ja rakentaa, ei keskustella, koska siihen vaadittua syvyyttä ja ajankäyttöä mies ei voisi kestää kuitenkaan.
Ei tarvitse olla toista, mutta tuossa vaiheessa toinen tarttuu helposti kainaloon. Ei kyseessä varsinaisesti ole masennus, vaan tympääntyminen, kun enää ei maistu. Kaikki on liian tuttua ja lukemattoman monta kertaa koettua. Yhtenä päivänä mies sitten havahtuu, että jossain on uusi tilaisuus päästä valloittamaan nainen, joka ilomielin ottaa miehen vastaan ja antaa parasta, mihin pystyy, erilaista, siksi kiihottavaa, ihan uudessa kääreessä, siksi kiinnostavaa. Niin se vaan menee.
Harvoin miehen saa puhumaan, harvoin lähtemään avioliittoneuvojan tai lääkärin pakeille, mies ei voi tunnustaa olevansa heikko, huono, avuton, keinoton, ei kestä kuulla sitä. Vai pystyykö joku, en tunne ketään?
16v yhdessä, keskustelun avaus aina naiselta...yksinäisiä öitä ja iltoja ja päiviä...nyt 3 lasta...miten voikin sattua, kun ehdotat hääpäivän yöksi jotain muuta eikä mies tiedä MITÄ hän tekee silloin...kumpikin silloin iltavuorossa ja seuraavana päivänä yövuoro...ei edes muista, että on hääpäivä...eikä tämä ole ensimmäinen pettymys..eikä ole kyse siitä, ettenkö olisi realisti monessakin suhteessa... jo ihan käytännön syistä...todellakin onnea teille onnellisille naisille, jotka huomioidaan milloin mitenkin;) olkaa iloisia pienestäkin!