unelmoijat jäävät yksin

on "unelmoija" vai ja jokainen joka löytää onnen kompromissintekijä?

Olipas hutiloitu päätelmä.

Mitä jos kertoisin että tuntemani ihmiset jotka ovat yksin eivät todellakaan ole unelmoijia muussa suhteessa kuin he unelmoivat ylipäätään jostain suhteesta eivätkä niinkään "oikeasta" muussa mielessä että se oikea ei jättäisi heitä heti ja oikeasti välittäisi heistä.

Veikkaisin että nämä ihmiset ovat vielä enemmän valmiita kompromisseihin koska he kaipaavat suhdetta mutta sitä on vain hankala löytää esimerkiksi jos naisena ei ole erityisen kaunis tai miehenä erityisen menestynyt ja itsevarma.

On toki totta että osa ihmisistä odottaa loppuikänsä sitä "oikeaa" mutta monella heistä on varaakin odottaa koska heillä on kysyntää niin paljon.

Omien kompromissien teko kun ei auta jos toinen ei ole valmis tekemään kompromisseja itse.

Mun melestä parempi silti yksin kuin onnettomana suhteessa tai sitten niin että tekee toisen onnettomaksi. Kompromissinkin voi tehdä mut sellaisen kanssa joka edes vaikuttaa oikealta. Avioerojen ja yksinhuoltajia on jo aivan tarpeeksi, minä tahdon löytää onnen joka kestää. Sille en voi mitään että pidän juuri tietyntyyppisistä naisista, haluaisin olla siinä suhteessa avarakatseisempi mutta jos ei sytytä niin ei sytytä.

"Unelmoijat jäävät yksin. Kun odotetaan sitä oikeaa, niin koko elämä siinä kerkiää mennä ohi..."

Kaikki unelmoijat eivät elä yksin, vaan kohtuullisessa parisuhteessa - vilkuillen silti jatkuvasti ympärilleen siltä varalta, että löytyisi joku vielä parempi. Onko tämä sitten parempi vaihtoehto sen unelmoijan tai hänen kumppaninsa kannalta?

Lisäksi, kaikki yksineläjät eivät ole mahdottomista haaveilijoita, vaan ihan tavallisia ihmisiä joille ei ole sattunut ketään sopivaa kohdalle.

"Sensijaan ne jotka ovat valmiita kompromissiin löytävät onnen."

Millä perusteella? Jotkut eivät pysty tyytymään kompromissiin, vaan elävät kompromissisuhteessaan onnettomina ja tekevät mahdollisesti myös kumppanin onnettomaksi.

Lisäksi se on väärä perusoletus, että elämä menisi ohi tai että ihminen olisi onneton jos hän ei ole parisuhteessa. Elämässä on paljon muitakin tyydytystä antavia asioita kuin parisuhde. Kaikki eivät edes halua parisuhdetta.

Unemoijilla on niin rikas mielikuvitus, että heidän ei tarvitse mitään kumppania saada. Pelkkä mielikuvitus riittää.

Joo-o onko elämän ainoa tarkoitus löytää se oikea? Niin moni hieno asia menee ohi jonkun muka sen oikean kanssa! :D trust me, olen kokenut sen.
Kompromisseja on tehtävä, mutta tyytyminen on sitten ihan toinen asia. Noin puhuu joku katkera parisuhdepieru