Ilmeisesti ryhmämme on kadonnut poissaoloni aikana?
Vai vieläkö teidät löytää täältä?
Luin vanhaa ketjua ja huomasin suurimman osan luovuttaneen.
Itselläni on ollut pientä hiljaiseloa tässä, mutta nyt voisin taas palata, jos vain löydän ryhmäläiseni!!!!!!!
Vai vieläkö teidät löytää täältä?
Luin vanhaa ketjua ja huomasin suurimman osan luovuttaneen.
Itselläni on ollut pientä hiljaiseloa tässä, mutta nyt voisin taas palata, jos vain löydän ryhmäläiseni!!!!!!!
Vastaukset 14
Vanhimmat
No kylla mina taalla ainakin yha olen...
että kaikki eivät ole kadonneet.
Lueskelin aiempaa ja sitä edellistä ketjua.
Sulla on tainnut olla aikas rankkaa tässä välillä?
Niinpähän sitä on aina välillä ylä- ja alamäkeä itsekullakin. Eipä ole niin kehumista ollut omissakaan asioissa, mutta nyt taas alkaa suunta olla oikea. Ja painoa tuli muutama kilo lisää, mutta nyt jo osa lähtenyt, joten melkein olen elokuun alun lähtötilanteessa, 77kg.
Pitäis taas pikkuhiljaa löytää liikunnan ilo, ja syömisen hallinta. Saattaa pari päivää mennä ihan hyvin ja sitten taas karkaa koko homma käsistä. Jonkin asteista tunne syömistä ehkä..
Työpaikan tulevaisuus on tällä hetkellä päällimmäinen huoli, kun pitäis saaha tuo oma eläminenkin jotenkin maksettua, ja nyt ei enää ole varmaa onko töitä tiedossa. Mutta tilanne on mikä on ja en voi kuin odottaa mitä talvi tuo tullessaan.
Kertoillaanhan edes me kuulumisia. Jospa ne muutkin älyäis että me olemme vielä täällä elossa!
elättelen vielä toiveita ryhmämme palautumisesta, mutta alkaapa näyttää huonolta.
Onneksi edes yksi henkilö on löytyi! Kiitos sinulle thenes sitkeydestä pysyä mukana.
Olen minäkin vielä täällä, vaikka pari viikkoa olinkin poissa. Multa vaan meni maku koko ryhmään kun pienellä porukalla ryhmä ei ole kovin aktiivinen vaikka jotkut sitä toivoisivatkin. Itselläni ei ainakaan ole aikaa tänne kovin pitkiä kertomuksia päivittäin näpytellä ja siksi olen myös sillä linjalla että kirjoitan silloin kun siltä tuntuu ja silloin kun on aikaa, enkä myöskään oleta/odota/edellytä että muut ryhmäläiset olisivat kovin aktivisia kirjoittelemaan kun enhän itsekään ole. No mutta se siitä...nyt olen päätökseni tehnyt ja olen taas mukana varsinkin jos tämä ryhmä tästä vielä vähän elpyy.
Mullakin on tässä vähän takapakkia tullut, tosin vaan 1,5kg joten ei mikään kovin paha. On vaan herkut maistunut niin ihanilta ettei niitä ole voinut olla syömättä. Nyt täytyisi joku kurinpalautus tähän saada. Mulla ainakin käy niin että mitä enemmän herkkuja syö niin sitä enemmän niitä myös tekee mieli. Nyt kun pystyisi edes yhden päivän olla ilman herkkuja niin siitä se sitten varmasti taas lähtisi käyntiin. Nyt olen kahden viikon ajan syönyt herkkuja joka päivä niin tuntuu vaan kauheen vaikeelta olla ilman. Tämä päivä on mennyt hyvin ainakin tähän asti, mutta yleensä se himo iskeekin vasta illalla. Kohta taidan tästä lähteä lenkille ja sitten illalla vielä uimaan.
herkkulakkoon? Vaikka viikonajan? Katsotaan kestettäiskö!
Otan siis haasteen vastaan. sovitaanko vaikka sitten niin että huomisesta eli keskiviikosta alkaa? olen tänään jo syönyt vähän karkkia, mutta onneksi ihan kohtuudella... Siitä sitten jatketaan viikko eteenpäin tai tietty voi jatkaa kauemminkin jos siltä tuntuu, mutta tavoite on nyt alkuun se viikko.
Eilen oli hieno päivä. Sain aikaiseksi lähes kaksi tuntia kestäneen kävelyreissun metsänsiimeksessä ja vähän tietä pitkinkin. Olipa illalla ihana kun pitkästä aikaa oli ihan oikeasti olo että kroppa on väsynyt!
niin tuli katkos...
Tänään olis sitten tarkoitus saada jotain samantapaista aikaiseksi, mutt asaattaapa jäädä, kun taas sataa taivaantäydeltä.
Kumma mistä sitä vettä riittää.
Olen jo pitkään odottanut pakkasia, että vihdoinkin alkais tulla talvi. Kyllä tämä ravassa rämpiminen alkais jo riittää. Ihan kaiholla muistelen aikoja kun jo näihin aikoihin vuodesta satoi lunta ja oli pakkasta. Ei tämmönen rapakeli oikein houkuttele ulos.
Vaakalla en ole käynyt viime viikon alun jälkeen, mutta mittanauha kertoo sentin kadonneen vyötärön seudulta, mikä sinänsä on loistava asia, vaa´an lukemista toistaiseksi välittämättä.
Keksin yhtenä iltana mahtavan jalkatreenin ja voin sanoa että toimii. Tai ainakin tuntuu!
Isäntä sanoi jo tuolla rääkillä olet jouluun mennessä aikas ohut... Niinpä niin, puolueellinen arvostelija. =O)
Eilinen(kin) sujui loistavasti liikunnan suhteen. Söin tosin aamulla yhden snickersin, mutta laskeskelin kuluttaneeni sen päivän aikana.
Muuten eilisen päivän syömiset olivat ihan normilinjalla, eikä muita lipsuja tullut.
Niin, liikuntaan palatakseni, tein eilen taas lähes kahden tunnin kävelylenkin turrikan kanssa. Mahtavaa, kun on näin energinen olo. Tuntuu että päivä on liian lyhyt!
Noh, nyt taas pitäis rueta keksimään tekemisiä lisää ja iltapäivästä taas lenkille!
Huomiseen!
En vielä eilen illalla uskaltautunut kirjoittelemaan tänne, mutta nyt aamulla voin todeta että hyvin meni eilinen päivä. En siis syönyt ollenkaan mitään herkkuja ja kävin reilun tunnin juoksulenkillä. Tossa lenkissä nyt ei kyllä mitään erikoista ole mutta se on jo jotain että olin edes yhden päivän ilman herkkuja! jessss!!!
minusta just kunnon liikuntasuorituksessa on parasta se mahtava tunne ja olo jälkikäteen kun on saanut itsensä liikkeelle! Ja täytyy myöntää että olo on paljon virkeämpi!
Ja eilen sain kuulla ihanan kommentin mieheltäni. Suurin ja pahin ongelma-alueeni eli reidet ovat kuulemma huomattavasti ohentuneet!!!! JES! Sain paljon energiaa tuosta ja nyt on pidettävä itsensä kurissa ja nuhteessa, eli ei herkkuja! Mieluusti jouluun asti jos kestäis lakko, niin ois hyvä!
Apua... En tieda enaa mistaan mitaan. Valitin tanaan fitness - valmentajalleni etta olen kolmen kuukauden aikana onnistunut lihomaan muutaman kilon (n. 4 riippuen painonvaihteluista) johon han vastasi etta "et muuten muuten ole, etko muka huomaa etta olet kerannyt lihasmassaa mutta vatsasi on littea??" Kyseinen herra on itse ollut kauan sitten Mr. Universum joten tietaa kylla mista puhuu.. Ja taytyy kylla sanoa etta mahdun edelleen/taas kylla samoihin vaatteisiinkin. phuh, en tajua enaa mistaan mitaan...
Niin se vaan on että kun itseään ei pysty ikinä näkemään siten niin kuin ulkopuolisen silmin niin on aina ainakin pienille muutoksille sokea. Sitten luulee että se paino on joku totuuden kertova mittari, vaikka loppujen lopuksi se numero kertoo hyvin vähän.
Mäkään en huomaa itsessäni mitään muutosta vaikka vuoden alusta on lähtenyt jotain 7-8kg. Mielestäni näytän ihan samalta, vaikka pienemmät housut mahtuvat jalkaan ja mittanauhan mukaan lantio, (oma pikku ongelma-alueeni) on myös kaventunut 7 cm.
No siteen asiasta kolmanteen... eipä kestänyt kauan se meikäläisen herkkulakko kun eilen sitten söin karkkia ja vähän sipsejäkin. Nytkin syön karkkia parasta aikaa. Noh, olenkin aina ollut sitä mieltä, että mua varten ei ole se että tekee jonkun tällaisen lakon. Olen koko tämän vuoden yrittänyt opetella herkuttelemaan kohtuudella ja niin aion tehdä jatkossakin. Joskus se onnistuu ja joskus vaan ei.
Paino tänään: 77,6 kg. Ei suuria muutoksia mihinkään suuntaan. Oli jo välillä yli 80 kg mutta nyt taas tässä lukemassa ja junnaaminen alkoi uudelleen. Tässä on joku kriittinen lukema jonka yli pääseminen on työlästä, mutta olettaisin että kun se ohitetaan niin taas homma etenee.
Niin, herkkulakosta sen verran että en ole itsekkään siinä pysynyt. Tais mennä kaks päivää ihan ilman herkkuja mut siinäpä se.