Naisen iskuvinkkejä

Moniakin hyviä juttuja on, mitä itseensä voi kehittää. ja riippuen siitä, millaisen naisen haluat, voit aina myös soveltaa, eli päin vastaiselle tyypille soveltuu varmaan päinvastainen tyyli. Ja nää ehkä koskee nyt enemmän pysyvämmän suhteen etsijöitä, mutta kai näitä voi soveltaa kaikkeen???

Voin nyt verrata vain itseeni ja pariin lähimpään kaveriini, koska muitahan ei ollenkaan niin hyvin tunne että voisi sanoa.

- Kohtuullisesti selvinpäin. kaikki osaavat ryypätä ja känniääliöiden kanssa ei kukaan muu kun samanlainen jaksa keskustella. Näin se on, ne ketkä pitävät rimaa hieman korkeammalla, eivät ole imarreltuja kännisen miehen hassun hauskoista kommenteista ja sammaltavasta puheesta. Hauska hiprakka on jees, mutta känni... Sillä ei ns. laatua saa.

- Tanssitaito. On kyseessä lavatanssi-ihminen, tai discotanssi-ihminen tai mikä vaan tanssi, niin miehiä jotka osaavat tanssia, uskaltavat tanssia ja eivät siis vain töni kaikkia kumoon ja örvellä, (viitaten ylempään), on todella vähän. Miehiä, jotka uskaltavat terveesti hullutella ja tanssia, ja jos vielä osaavat, niin jeps. Silloin voi hypätä seuraan joraamaan.

- Keskustelutaito. Naiset ovat iänkaiken sulattaneet näitä idioottien "karvakolmio-vitsejä", mutta tosiasiassa kun mies on kännissä ja heittää siihen niin veen kyllästyttävän usein jotain idiooteille suunnattua alapäähuumoria, niin tulee mieleen, onko Luoja siunannut tyyppiä aivoilla ollenkaan. Hauskoja äärivitsejä on vähän, ja ne naiset, ketkä eivät koe pakolliseksi tarpeeksi aina mielyttää miehiä ja nauraa näitten typerimmillekin jutuille pisteitä saadakseen, eivät ole omassa mahdollisuuksien rajoissa, jos ei osaa parempaa.
Keskustelemaankin oppii. Kun on avoimesti ja oikeasti kiinnostunut ihmisistä. Älykäs ihminen myös tajuaa aika nopeesti koska joku seuraa, peesaa ja leikkii kuuntelevansa, tai koska jotain oikeesti kiinnostaa, ja sillä on omatkin aivot.

- Aitous, ole se mikä olet. Hyvä itsetunto. Ja silloin voi myös hyväksyä itsensä sellaisena kun on. Huumorin taju. Tärkeyttään tärisevillä sitä ei ole. Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen myös arvostaa muita enemmän...

- Mielenkiinto, tee itsestäsi mielenkiintoinen, hanki mielenkiintoinen elämä. Kehitä luonnettasi. Sellaiset yksinkertaiset, hieman kaikilla tavoin, ovat kyllä joillekin ihan jees, mutta mun mielestä yhden asian ihmiset, ovat vaan tylsiä. Ihmiset, jotka eivät kasva ovat joko tyhmiä tai laiskoja, ja kumpikaan ei ole kiinnostavaa. Ja itsesääli, voi jörses! Voitteko kuvitella että joihinkin ilmeisesti sekin tehoaa, koska sitä käytetään.?! Morjes, kaikilla meillä on ollut vaikeaa, hienointa on ne, ketkä taistelee, ja selviää. Älä sääli itseäsi suotta, koska sä et todellakaan ole ainoa, joka on joutunut elämässään kärsimään.

- Älä esitä kokeneempaa kun olet. No, eli ole oma ittes. Mutta jotenkin etenkin, ku itte on kiertäny jotain muuta kun tahkoo, niin on tosi rasittavaa, kun miehillä on monesti sellanen sisäänkasvatettu järjestelmä joka olettaa heidän aina olevan naista kokeneempia ja että he voivat lähes joka elämänalueella, työelämästä hurjiin vuosiin, opettaa naiselle jotain täysin uutta ja ennenkuulumatonta. Ette voi. Sitten tulee aina tätä lapselle puhumista "et sä oo voinu, miten sä nyt oot ehtiny jne" ja siis: kattokaa, kun miehet, te ette ole niitä maailman ainoita eläviä ihmisiä oikeesti, vaan muutkin voi olla. mua ei kiinnosta onko sun äitis ollu tekemättä mitä kaikkee,ja miten perinteisesti siskos elää, minne naapurin minna pääty kotiäidiksi ja miten liisa on viettäny hyvin hiljaista elämää, kato ku mä olen eläny. älkää väheksykö, älkää luulko olevanne aina jotain ylisuuremmoista, älkääkä kuvitelko, että tein huimaakin huimemmat elämän viisautenne ihan kaikille näkyy sellasina. Jos ei se liika nöyristely ole hyväksi, niin ei ole se ylimielisyyskään. Paitsi tietysti näille alistuville naisille, joitten mielestä myös mies-sukupuoli on aina parempi automaattisesti. Mutta me älykkäät, itsenäiset, eläväiset, hyväitsetuntoiset ja hyvin omillamme toimeen tulevat (enkä puhu välttis rikkauksista) emme tarvitse johtajaa, päätä, opastajaa, toista isää emmekä jotain suurta ja ihmeellistä (ja itsemme väheksymistä) vaan tasavertaisen miehen, parhaan ystävän, jonka kanssa voi harrastaa seksiä, ja ihmisen joka arvostaa meitä tasavertaisenaan, ja jota voi rakastaa tasavertaisena.

Ja pientä seikkailua.

- Näin isket naisesi suhteessa ollessasi: puhu. kerro omista tunteistasi ja missä mennään. Kaikkein usein kuulen valituksia naisilta, kun he eivät tiedä "missä mennään" on kyse seksistä, rahasta, kodista, jne. He kysyvät ja miehet sulkeutuvat. Murahtelevat ja ovat hiljaa. Opettele itse avaamaan keskusteluja. Jos naisesi ei kuuntele, pyydä suoraan häntä kuuntelemaan "kuuntele, nyt mä kerron", jos naisesi ei meinaa lakata tottuneena ainoana puhujana puhumasta sano suoraan "rakas, sä puhut niin paljon, että mä en ehdi tohon." ja aina. kohteliaasti, käytä sanoja rakas ja kulta jne. ole kohtelias. Opettele kesyttämään äkäpussi. Puhumaan suoraan, ystävällisesti, rehellisesti ja kertomaan asioita.
Puhuminen ja kuunteleminen luo läheisyyttä, on seksikästä, avaa ovia ja tuo yhteisyyden ja turvallisuuden tunnetta.
Jos naisesi on romantiikan ystävä tee itse hierontoja, kynttilänvalo hetkiä jne. Jos seikkailunhaluinen, vie hänet seikkailemaan, mutta älä unohda arjen pieniä yllätyksiä, ja kysy mikä hänelle merkkaa rakkauden osotusta. Joillekin se on lahjat, joillekin sanat, joillekin joku muu, kaikki on siinä vähän erilaisia, että jokainen jääräpäisesti osottaa rakkautta vaan omalla tavallaan. Suhteessa tule vastaan.
Ole intohimoinen, osoita naisellesi, että haluat, suutele intohimoisesti: PANOSTAKAA SUUTELUTAITOON, ja siihen, että uskallatte heittäytyä, sukeltaa ilman suorittamista. Nauttia niin suutelemisen kun seksinkin seikkailuista, mä takaan, että se on alue, missä yksikin ihminen riittää, kunhan vaan saa homman toimimaan :D
mutta muista jättää välillä kaipuu, kiusoittele, välillä ole intohimoinen ilman seksiä, ja etenkin ilman yhdyntää. Tyydytä naisesi spontaanisti joskus, ja koskee muutakin kun seksiä ja joulua. (ja jos puolisosi on mölli, joka esim. vuoden piristyskuurin ja avoimen keskustelun jälkeen ei itse tee mitään, ja sä et sitä jaksa, niin sitten vaihda. Emmä ketään kehota vaan yksin yrittämään, mutta aloitteen voi tehdä kuka vaan, muuttuminen/parannukset vie aikaa, eikä kukaan lue ajatuksia!!!)

Okei, toivottavasti näistä on jotain apua jollekin, koska voihan näitä just nimenomaan käyttää toisinpäin ja soveltaa, jos haluaa vaikka perinteisen naisen (sillon perinteiset mies-jutut vetoaa) tai yhen illan jutun (ja rehellisesti selvitä siitä: on rehellinen. Sä voit harrastaa yhen illan juttuja ja olla koskaan pettämättä tai valehtelematta ja naiset rakastaa sua: koska oot sentään rehellinen). Jne. Tässä aina joutuu niin yksinkertastaan, mutta minkäs tekee, periaate on se, että yksinkertasella saa vaan yksinkertasta ja laadulla saa laatua. Rahamies ei puhu rahoistaan ja panomies ei puhu panoistaan. Jne. Tsemppiä kaikille, toivottavasti löytyy rakkautta, rikkautta elämään ja myös sitä seksiä: sehän on kivaa!
184501
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

olla minun kohdallani?Viimeksi eilen yksi nainen puhui,että sulla taitaa käydä hyvin flaksi naisten kanssa.harvoin kuulemma tanssitaito,ulkonäkö ja supliikki sattuu samaan pakettiin..
Saan jopa osani naisten lähestymisistä(monessakin mielessä)..katseita,ehdotuksia,yms..
Mutta siltikin tässä ihan yksin tallustellaan!

Elikkä en ole yhden illan juttujen perässä..
Varmaan sitten liian ronkeli,mutta aina kun oikein rupeaa itsekin yrittään,niin metsään menee!

Äänestä
  • oisitko sä oikeesti ronkeli? mä oon huomannu semmosen hassun jututn, että ne naiset, ketkä ovat kanssa aika "hyviä saaliita" ja kulkevat yksin, ovat sitten aika ronkeleita. he sanovat, etteivät löydä ketään, ja varmasti osittain totta voi sekin olla, mutta välillä tuntuu, etteivät he todellisuudessa anna kenellekään edes mahdollisuuksia.
    että miksi sä et ole tarttunut niitten naisten flirttiin, tarttis vähän tietää, että mikä siinä sitten on mennyt pieleen...

    mä oon vaan kerran tavannu semmosen ylikrantun miehen, ja se oli mukava, siisti, hauskan näkönen ja kaikinpuolin mielenkiintosen olonen tyyppi, mutta sille ei vaan kelvannu kukaan. siis mä olen ollut vaan kaveri, emmä ees aatellu sitä lähestyä tai ajatella, kun se on niin nirso, mutta tosiaan, se piti semmosta etäisyyttä, ettei tullu ois tullu mieleenkään alkaa soitteleen tms. tää on nyt huonosti selitetty, mutta toivottavsti tästä tajuaa. että jotenkin se oli kaikkee, mutta onnistu silti pitään niin paljon henkistä etäisyyttä, että ei voinu ajatella. (että tuli sellanen kuva siitä myös, että se varmaan ettiski vaan yhen illan juttua tms. sitten ei ees kysy, kun ite ei kuitenkaan niitä eti... totta, enakkoluuloa, mutta kai meistä jokainen on turpiinsa sen verran ottanu, ettei ehdoin tahdoin haluu saada varmaa pyyhe-keikkaa)

    tai ehkä sä yrität ns. vääriä tapauksia. monet semmoset, jotka alitajusesti ei haluakaan seurustella (sitoutumis/läheisyyskammo tms...piilotettuna) valitsevat kertatoisensa jälkeen semmosia tapauksia, että tavallaan ne tietää jo lähtiessään, ettei tuu synkkaamaan. tämmöstäkin kandee miettiä, että sulle ne ketkä on mahdollisia ei kelpaa, ja ne ketä yrität ite on mahdottomia, niin kuulostaa joo, siltä, että jotenkin sä itse valitset sen.

    mulla ainakin oli jossain vaiheessa oikeesti, sellanen vika, että mä näin aina vaan aidan toisella puolella vihreempää. et ensin oli kiva "joo, toi onki mukava" ja sitte alko keksiin siitä vikoja vähän tyyliin "kyllä mä kommeemmankin saisin... voishan se hauskempikin olla... eihän sillä oo kunnianhimookaan... voi miten tavallinen..." jne. tää on nyt tosi yksinkertastettuna esitetty, mutta siihen tyyliin, ja se oli kyllä sitä, että ite pelkäs pettymyksiä ja sitten terrorisoi pikkuhiljaa itse itseltään jo senkin, että edes antaa kenellekään mahdollisuuksia! odotti vaan sitä jotain, mikä vie jalat alta... no, kyllä mä vähän odotan sitä vieläkin, mutta ainakin tiedän miksi. ehkä sun kannattas vaan treffailla, siis niitten ketä et ehkä ihan ykkösvaihtoehtoina pidä kanssa, sanot vaan, rehellisesti, että et nyt ihan oo vrama, mut haluut kattoo, ja käytte ja tutustutte. se saattas jo kertoa sulle, että ootko sä oikeesti ollu liian nirso vai huono tuurinen vai mitä.

    en tiedä miten vanha oot, eikä sen sillai väliäkään, ettei tarvii paljastaa, mutta! entäs jos on vaan käyny huono tuuri? monella kestää ennenkun oikeeta vaihtoehtoo pukkaa, ettei se ihan kahen ja kolmenkympin välillä kaikilla löydy kuitenkaan?

    koska jos sulla todella on tanssitaito, supliikki ja ulkonäkö samassa paketissa, sä oot mukava ja rento tyyppi, niin se on vaan ajan kysymys. nou hätä. ja jos naisetkin sanoo, että varmaan käy flaksi, niin et sä nyt ihan hakoteillä voi olla :)
    tosi paljon tsemppiä sulle ja toivottavasti löydät just sulle sopivan naisen ja suhteen tai sitten oikeat suhteet, jotka johdattaa sut sinne!

    Äänestä

  • ?ehkä? kirjoitti:

    oisitko sä oikeesti ronkeli? mä oon huomannu semmosen hassun jututn, että ne naiset, ketkä ovat kanssa aika "hyviä saaliita" ja kulkevat yksin, ovat sitten aika ronkeleita. he sanovat, etteivät löydä ketään, ja varmasti osittain totta voi sekin olla, mutta välillä tuntuu, etteivät he todellisuudessa anna kenellekään edes mahdollisuuksia.
    että miksi sä et ole tarttunut niitten naisten flirttiin, tarttis vähän tietää, että mikä siinä sitten on mennyt pieleen...

    mä oon vaan kerran tavannu semmosen ylikrantun miehen, ja se oli mukava, siisti, hauskan näkönen ja kaikinpuolin mielenkiintosen olonen tyyppi, mutta sille ei vaan kelvannu kukaan. siis mä olen ollut vaan kaveri, emmä ees aatellu sitä lähestyä tai ajatella, kun se on niin nirso, mutta tosiaan, se piti semmosta etäisyyttä, ettei tullu ois tullu mieleenkään alkaa soitteleen tms. tää on nyt huonosti selitetty, mutta toivottavsti tästä tajuaa. että jotenkin se oli kaikkee, mutta onnistu silti pitään niin paljon henkistä etäisyyttä, että ei voinu ajatella. (että tuli sellanen kuva siitä myös, että se varmaan ettiski vaan yhen illan juttua tms. sitten ei ees kysy, kun ite ei kuitenkaan niitä eti... totta, enakkoluuloa, mutta kai meistä jokainen on turpiinsa sen verran ottanu, ettei ehdoin tahdoin haluu saada varmaa pyyhe-keikkaa)

    tai ehkä sä yrität ns. vääriä tapauksia. monet semmoset, jotka alitajusesti ei haluakaan seurustella (sitoutumis/läheisyyskammo tms...piilotettuna) valitsevat kertatoisensa jälkeen semmosia tapauksia, että tavallaan ne tietää jo lähtiessään, ettei tuu synkkaamaan. tämmöstäkin kandee miettiä, että sulle ne ketkä on mahdollisia ei kelpaa, ja ne ketä yrität ite on mahdottomia, niin kuulostaa joo, siltä, että jotenkin sä itse valitset sen.

    mulla ainakin oli jossain vaiheessa oikeesti, sellanen vika, että mä näin aina vaan aidan toisella puolella vihreempää. et ensin oli kiva "joo, toi onki mukava" ja sitte alko keksiin siitä vikoja vähän tyyliin "kyllä mä kommeemmankin saisin... voishan se hauskempikin olla... eihän sillä oo kunnianhimookaan... voi miten tavallinen..." jne. tää on nyt tosi yksinkertastettuna esitetty, mutta siihen tyyliin, ja se oli kyllä sitä, että ite pelkäs pettymyksiä ja sitten terrorisoi pikkuhiljaa itse itseltään jo senkin, että edes antaa kenellekään mahdollisuuksia! odotti vaan sitä jotain, mikä vie jalat alta... no, kyllä mä vähän odotan sitä vieläkin, mutta ainakin tiedän miksi. ehkä sun kannattas vaan treffailla, siis niitten ketä et ehkä ihan ykkösvaihtoehtoina pidä kanssa, sanot vaan, rehellisesti, että et nyt ihan oo vrama, mut haluut kattoo, ja käytte ja tutustutte. se saattas jo kertoa sulle, että ootko sä oikeesti ollu liian nirso vai huono tuurinen vai mitä.

    en tiedä miten vanha oot, eikä sen sillai väliäkään, ettei tarvii paljastaa, mutta! entäs jos on vaan käyny huono tuuri? monella kestää ennenkun oikeeta vaihtoehtoo pukkaa, ettei se ihan kahen ja kolmenkympin välillä kaikilla löydy kuitenkaan?

    koska jos sulla todella on tanssitaito, supliikki ja ulkonäkö samassa paketissa, sä oot mukava ja rento tyyppi, niin se on vaan ajan kysymys. nou hätä. ja jos naisetkin sanoo, että varmaan käy flaksi, niin et sä nyt ihan hakoteillä voi olla :)
    tosi paljon tsemppiä sulle ja toivottavasti löydät just sulle sopivan naisen ja suhteen tai sitten oikeat suhteet, jotka johdattaa sut sinne!

    nyt enään mitään teinejä olla.Yli kolmekymppiä mittarissa ja 10 vuoden "testi" takana..

    Tätähän se on,ei aina tiedä mitä toinen ajattelee itsensä tekemistä tekemisistä tai juttelusta.Voi mennä aika pieleen siitä mitä on tarkoitukset ollu.Joku vetää johtopäätöksiä ihan eri kaavalla.

    Hyviä pointteja tossa sulla on kyllä.Peilistä kait se monesti syy löytyy(siis muutenkin kuin pärstävärkki).
    Kyllähän se nykyään toiseen ihmiseen luottaminen on aikas vaikeaa.turpaan tosiaan tullut joskus raskaasti.

    Mutta en oikein pidä sitäkään mukavana ratkaisuna että alkaisin yritteleen jotain ihmistä mikä ei tunnu "miltään".Ei todellakaan mukavaa myös sille toiselle osapuolelle jos vaikka hän kiinnostuisi..eikö?

    Yksi tyyppi juuri on sellainen joka yritteli minua ja yritin jotenkin päästä tilanteesta ilman kenenkään vaivautumatta..
    Kyseistä henkilöä arvostan nyt ja silloinkin monestakin eri syystä.Hyviä ominaisuuksia monia,eikä siis todellakaan vain ulkonäköön liittyviä,päinvastoin.

    No,meni aikaa(tutustuttiin enemmän vähän sivumennen ja minunkin elämäntilanteeni tasottui)ja kun itse tunsin jotain vielä "enemmän" kyseistä henkilöä kohtaan ja yritin pyytää illanviettoon niin taas tuli vaikeutta..
    Hän ehkä vaivautui kun nyt "vasta" yrittää..minä siitä kun olisin yrittänyt ilman mitään vakavampia aikeita..
    Kumma kyllä aika ajoin hän ottaa minuun nyt pitkänkin ajan päästä yhteyttä.
    Se kuuluisa ajoitus kait.

    Sitten on paljon just niitä tapauksia ettei itse todellakaan yritä mitään,niin aletaan ehdotteleen aika suoraankin kaikenlaista..
    Monet todella mukavaa seuraa muttei itse tunne mitään kipinää.Oiskohan nämä nyt niitä "vain kavereita".


    Mut ei kait se auta kuin toivoa parasta ja pelätä pahinta.

    Äänestä

  • edellinen kirjoitti:

    nyt enään mitään teinejä olla.Yli kolmekymppiä mittarissa ja 10 vuoden "testi" takana..

    Tätähän se on,ei aina tiedä mitä toinen ajattelee itsensä tekemistä tekemisistä tai juttelusta.Voi mennä aika pieleen siitä mitä on tarkoitukset ollu.Joku vetää johtopäätöksiä ihan eri kaavalla.

    Hyviä pointteja tossa sulla on kyllä.Peilistä kait se monesti syy löytyy(siis muutenkin kuin pärstävärkki).
    Kyllähän se nykyään toiseen ihmiseen luottaminen on aikas vaikeaa.turpaan tosiaan tullut joskus raskaasti.

    Mutta en oikein pidä sitäkään mukavana ratkaisuna että alkaisin yritteleen jotain ihmistä mikä ei tunnu "miltään".Ei todellakaan mukavaa myös sille toiselle osapuolelle jos vaikka hän kiinnostuisi..eikö?

    Yksi tyyppi juuri on sellainen joka yritteli minua ja yritin jotenkin päästä tilanteesta ilman kenenkään vaivautumatta..
    Kyseistä henkilöä arvostan nyt ja silloinkin monestakin eri syystä.Hyviä ominaisuuksia monia,eikä siis todellakaan vain ulkonäköön liittyviä,päinvastoin.

    No,meni aikaa(tutustuttiin enemmän vähän sivumennen ja minunkin elämäntilanteeni tasottui)ja kun itse tunsin jotain vielä "enemmän" kyseistä henkilöä kohtaan ja yritin pyytää illanviettoon niin taas tuli vaikeutta..
    Hän ehkä vaivautui kun nyt "vasta" yrittää..minä siitä kun olisin yrittänyt ilman mitään vakavampia aikeita..
    Kumma kyllä aika ajoin hän ottaa minuun nyt pitkänkin ajan päästä yhteyttä.
    Se kuuluisa ajoitus kait.

    Sitten on paljon just niitä tapauksia ettei itse todellakaan yritä mitään,niin aletaan ehdotteleen aika suoraankin kaikenlaista..
    Monet todella mukavaa seuraa muttei itse tunne mitään kipinää.Oiskohan nämä nyt niitä "vain kavereita".


    Mut ei kait se auta kuin toivoa parasta ja pelätä pahinta.

    moi.
    "Mutta en oikein pidä sitäkään mukavana ratkaisuna että alkaisin yritteleen jotain ihmistä mikä ei tunnu "miltään".Ei todellakaan mukavaa myös sille toiselle osapuolelle jos vaikka hän kiinnostuisi..eikö? " no tässäpä onkin perusongelmia suomalaisen parin haun huonoista puolista: pitää heti olla ja tuntua. jospa sitä vaan deittailis, ja olis kiinnostunut ihmisistä, siis ihmisinä, eikä heti niin kauheesti pitäs tuntua. ne tunteetkin vie joskus harhaan. nimimerkillä intohimo voi tarkoittaa hyvää seksiä ja sairasta mustasukkaisuutta suhteessa.

    ei siis voi tietää ihan aina miltä tulee tuntumaan. ja kuka kukin on oikeesti. sitä tarkoitin sillä että antaa mahdollisuus, ja on rehellinen. kun sanoo sen tapailemalleen henkilölle, että haluaisin katsoa hitaasti, en seurustella heti, niin saattaapi olla, että se jopa ymmärtää.

    aina on se riski, että toinen kiinnostuu ja toinen ei. se on vaan otettava. edelleen, kun on rehellinen, ei petä ketään.

    mutta et joo, se on myös ajotuksesta kiinni, eikä sitä voi oikein laskelmoida, muuten paitsi miettimällä, että onko tosiaan itse aina ensin vastahankaan, kunnes tilaisuudet menee ohi?
    ja hyvä, jos on "vaan kavereita", vastoin yleisiä luuloja (vitsi), naiset ovat kavereina ja ystävinä ihan mukavia, eikä aina tarvi olla panemassa jokaista naista, kenen kaveri on. ja sen lisäsi, naisilla on naispuolisia kavereita, voihan se olla että mahdollisuudet lisääntyy deittailla ihmisiä, kun naismäärät ympärillä kasvaa. ehkä ainakin.

    mutta joo, kyllä sullä aikaa siltikin on, miehillä ei onneksi edes biologinen kello tikitä samaan tahtiin kun naisilla. ei oo kiirettä minnekään. mä toivotan sulle onnea siis edelleen, että löydät etsimäsi, ja uusia ajatuskia ja... niin, riko kaavat. jos vanhat ei toimi, on aika hankkia uusia.

    Äänestä

  • ?ehkä? kirjoitti:

    oisitko sä oikeesti ronkeli? mä oon huomannu semmosen hassun jututn, että ne naiset, ketkä ovat kanssa aika "hyviä saaliita" ja kulkevat yksin, ovat sitten aika ronkeleita. he sanovat, etteivät löydä ketään, ja varmasti osittain totta voi sekin olla, mutta välillä tuntuu, etteivät he todellisuudessa anna kenellekään edes mahdollisuuksia.
    että miksi sä et ole tarttunut niitten naisten flirttiin, tarttis vähän tietää, että mikä siinä sitten on mennyt pieleen...

    mä oon vaan kerran tavannu semmosen ylikrantun miehen, ja se oli mukava, siisti, hauskan näkönen ja kaikinpuolin mielenkiintosen olonen tyyppi, mutta sille ei vaan kelvannu kukaan. siis mä olen ollut vaan kaveri, emmä ees aatellu sitä lähestyä tai ajatella, kun se on niin nirso, mutta tosiaan, se piti semmosta etäisyyttä, ettei tullu ois tullu mieleenkään alkaa soitteleen tms. tää on nyt huonosti selitetty, mutta toivottavsti tästä tajuaa. että jotenkin se oli kaikkee, mutta onnistu silti pitään niin paljon henkistä etäisyyttä, että ei voinu ajatella. (että tuli sellanen kuva siitä myös, että se varmaan ettiski vaan yhen illan juttua tms. sitten ei ees kysy, kun ite ei kuitenkaan niitä eti... totta, enakkoluuloa, mutta kai meistä jokainen on turpiinsa sen verran ottanu, ettei ehdoin tahdoin haluu saada varmaa pyyhe-keikkaa)

    tai ehkä sä yrität ns. vääriä tapauksia. monet semmoset, jotka alitajusesti ei haluakaan seurustella (sitoutumis/läheisyyskammo tms...piilotettuna) valitsevat kertatoisensa jälkeen semmosia tapauksia, että tavallaan ne tietää jo lähtiessään, ettei tuu synkkaamaan. tämmöstäkin kandee miettiä, että sulle ne ketkä on mahdollisia ei kelpaa, ja ne ketä yrität ite on mahdottomia, niin kuulostaa joo, siltä, että jotenkin sä itse valitset sen.

    mulla ainakin oli jossain vaiheessa oikeesti, sellanen vika, että mä näin aina vaan aidan toisella puolella vihreempää. et ensin oli kiva "joo, toi onki mukava" ja sitte alko keksiin siitä vikoja vähän tyyliin "kyllä mä kommeemmankin saisin... voishan se hauskempikin olla... eihän sillä oo kunnianhimookaan... voi miten tavallinen..." jne. tää on nyt tosi yksinkertastettuna esitetty, mutta siihen tyyliin, ja se oli kyllä sitä, että ite pelkäs pettymyksiä ja sitten terrorisoi pikkuhiljaa itse itseltään jo senkin, että edes antaa kenellekään mahdollisuuksia! odotti vaan sitä jotain, mikä vie jalat alta... no, kyllä mä vähän odotan sitä vieläkin, mutta ainakin tiedän miksi. ehkä sun kannattas vaan treffailla, siis niitten ketä et ehkä ihan ykkösvaihtoehtoina pidä kanssa, sanot vaan, rehellisesti, että et nyt ihan oo vrama, mut haluut kattoo, ja käytte ja tutustutte. se saattas jo kertoa sulle, että ootko sä oikeesti ollu liian nirso vai huono tuurinen vai mitä.

    en tiedä miten vanha oot, eikä sen sillai väliäkään, ettei tarvii paljastaa, mutta! entäs jos on vaan käyny huono tuuri? monella kestää ennenkun oikeeta vaihtoehtoo pukkaa, ettei se ihan kahen ja kolmenkympin välillä kaikilla löydy kuitenkaan?

    koska jos sulla todella on tanssitaito, supliikki ja ulkonäkö samassa paketissa, sä oot mukava ja rento tyyppi, niin se on vaan ajan kysymys. nou hätä. ja jos naisetkin sanoo, että varmaan käy flaksi, niin et sä nyt ihan hakoteillä voi olla :)
    tosi paljon tsemppiä sulle ja toivottavasti löydät just sulle sopivan naisen ja suhteen tai sitten oikeat suhteet, jotka johdattaa sut sinne!

    ...eksyä tänne ja löytää noin hyviä ja harkittuja neuvoja meille epätoivoisille kumppanin hakijoille. Nimittäin meitähän on ja senhän sinä tiedätkin!

    Ja sekin vielä, että tuon edellisen kaverin kokemukset oli kuin omiani.
    Olen ihmetellyt, että mikä mättää kun kehutaan ja annetaan ymmärtää , että vetovoimaa on ja silti vain sopivaista naista ei löydy. No, pitkä parisuhde takana ja "etsimistä" ei niin kauaa vielä ole kestänyt, mutta... halu vakiintua olisi kova.

    Tuo pisti kovasti miettimään, mitä kirjoitit siitä, miten mies voi tuntua etäiseltä. Olisikohan se sitä, mitä se sitten onkin? Vaikea itse älytä, minkä kuvan jättää.
    Omasta mielestäni juttelen ja poraudun kyllä hyvinkin syvälle ja avoimesti keskusteluissa.
    Eräs nainen sanoi, että multa puuttuu flirtti silmistä. Miten alkaisin flirttaamaan heti, eikö se jätä sellaista kuvaa, että tuohan nyt iskee joka naiseen tuo heppu? Siitä ei uskollista kaveria saa!
    Kyllä multa flirttiäkin löytyy, mutta kai se vaatii pienen tutustumisenkin ensin.

    Mä tykkään tuosta selityksestä, että huonotuurinen... Tähtien asentoa on hyvä syyttää.
    Jos on pitkä suhde takana, eikö ole aika luonnollista että hakee sitä säväyttäjää? Mutta myönnän olevani kranttu, vaan minkäs teet?

    Äänestä

  • AriirA kirjoitti:

    ...eksyä tänne ja löytää noin hyviä ja harkittuja neuvoja meille epätoivoisille kumppanin hakijoille. Nimittäin meitähän on ja senhän sinä tiedätkin!

    Ja sekin vielä, että tuon edellisen kaverin kokemukset oli kuin omiani.
    Olen ihmetellyt, että mikä mättää kun kehutaan ja annetaan ymmärtää , että vetovoimaa on ja silti vain sopivaista naista ei löydy. No, pitkä parisuhde takana ja "etsimistä" ei niin kauaa vielä ole kestänyt, mutta... halu vakiintua olisi kova.

    Tuo pisti kovasti miettimään, mitä kirjoitit siitä, miten mies voi tuntua etäiseltä. Olisikohan se sitä, mitä se sitten onkin? Vaikea itse älytä, minkä kuvan jättää.
    Omasta mielestäni juttelen ja poraudun kyllä hyvinkin syvälle ja avoimesti keskusteluissa.
    Eräs nainen sanoi, että multa puuttuu flirtti silmistä. Miten alkaisin flirttaamaan heti, eikö se jätä sellaista kuvaa, että tuohan nyt iskee joka naiseen tuo heppu? Siitä ei uskollista kaveria saa!
    Kyllä multa flirttiäkin löytyy, mutta kai se vaatii pienen tutustumisenkin ensin.

    Mä tykkään tuosta selityksestä, että huonotuurinen... Tähtien asentoa on hyvä syyttää.
    Jos on pitkä suhde takana, eikö ole aika luonnollista että hakee sitä säväyttäjää? Mutta myönnän olevani kranttu, vaan minkäs teet?

    hei vaan. no, toivottavasti jotain auttaa,ei voi tietää, mutta aina voi yrittää. kivampihan se kaksin ois.
    mutta sitten tuohon huonoon tuuriin en osaa auttaa, koska paljonhan tässä maailmassa on sitäkin. että joilekin se vaan löytyy heti ja joillain menee etsintään kauemmin. mutta oon vaan huomannu, että sitte jotkut luulee, että se on joku "vika ittessä" vaikkei sen tarvii mikään vika olla. vaan huonoa tuuria. ettei kukaan ainakaan alkas lynttäämään ittensä sen takia.

    saahan sitä sen verran kranttu olla, ettei kuitenkaan mitä tahansa huoli, mutta sitten missä menee se raja, että koska ei anna edes mahdollisuutta sille toiselle, ja koska oikeesti ei tunnu siltä että haluaisi antaa mahiksen. niin, se on kyllä sellanen asia, mikä monelta jää huomaamatta. kuten se flirttikin. toisaalta, jos ei yhtään flirttaile, niin kyllä mä itte aattelisin ettei toi oo yhtään kiinnostunut. mutta toisaalta, eikö sitä sitten saa tutustua ensin? siihen sitte taas pitäs olla niitä paikkoja, missä niitä naisia on ja missä heihin voiki tutustua ensin sen asian tiimoilta. mulla on mun miehet aina löytyneet harrastusten, ja tekemisten parista, jotenkin siellä tulee sitä semmosta olemista ja puhumistakin enemmän. niin, tässä pohdin samalla, että jos etsit baarista seuraa, niin siellä pelin henki on kyllä se flirtti ja huumori ja semmonen enemmän pelailu, ja sitten taas muualla on aikaa.

    mutta saahan sitä flirttailla huvikseenkin, sehän on aina kivaa! treeniä treeniä vaan, ihan sillai huvikseen, ilon vuoksi. eikä siitä kenenkään uskollisuutta kai heti arvioida, tai emmä ainakaan, enemmänkin vaan että synkkaako yhtään, ja ennenkaikkea, onko huumorimieltä!

    mutta sitte, kun sä oot vasta eronnu, niin ihan vaan, ei tarvii mulle vastata tai kaikille kertoo, vaan että mietipä sitten sitäkin, että miksi sä nyt niin kiireellä haet sitä kumppania..? siinä on nimittäin se, että jos on oikeesti epätoivoa, niin se heijastuu vähän semmosena yliyrittämisenä. tai jos on ihan vast'ikään eronnu, niin nainen pelkää joutuvansa rebound-tytöksi, laastariksi. ja eihän hän olisi oikeassa? siis että sä et ole epätoivoinen oikeasti, ja sä et eti vaan edellisen suhteen korvaajaa. koska se ei ehkä oo hyvä juttu. sullekaan. saattaa sortua ratkasuihin, jotka parin vuoden päästä tuntuu kaikista pahalta.

    ota rennosti, hanki uuusi harrastus: flirttailu ;)
    ja pärkkele, jos tähdet ei näillä ei oo suosiollisia, niin sitten ainakin hankit itsellesi rohkean, mielenkiintoisen ja värikkään elämän, tietysti omilla puitteillasi ja mittakaavassasi.

    mä toivotan sulle oikein paljon hyviä pohdintoja ja kaikkea muutenkin hyvää. toivottavasti käypi onni ja saat sekä hauskan elämän, että ihanan naisen. (ja saatkin vielä, nou hätä)

    Äänestä

  • ainakin jos oikean löytää kirjoitti:

    hei vaan. no, toivottavasti jotain auttaa,ei voi tietää, mutta aina voi yrittää. kivampihan se kaksin ois.
    mutta sitten tuohon huonoon tuuriin en osaa auttaa, koska paljonhan tässä maailmassa on sitäkin. että joilekin se vaan löytyy heti ja joillain menee etsintään kauemmin. mutta oon vaan huomannu, että sitte jotkut luulee, että se on joku "vika ittessä" vaikkei sen tarvii mikään vika olla. vaan huonoa tuuria. ettei kukaan ainakaan alkas lynttäämään ittensä sen takia.

    saahan sitä sen verran kranttu olla, ettei kuitenkaan mitä tahansa huoli, mutta sitten missä menee se raja, että koska ei anna edes mahdollisuutta sille toiselle, ja koska oikeesti ei tunnu siltä että haluaisi antaa mahiksen. niin, se on kyllä sellanen asia, mikä monelta jää huomaamatta. kuten se flirttikin. toisaalta, jos ei yhtään flirttaile, niin kyllä mä itte aattelisin ettei toi oo yhtään kiinnostunut. mutta toisaalta, eikö sitä sitten saa tutustua ensin? siihen sitte taas pitäs olla niitä paikkoja, missä niitä naisia on ja missä heihin voiki tutustua ensin sen asian tiimoilta. mulla on mun miehet aina löytyneet harrastusten, ja tekemisten parista, jotenkin siellä tulee sitä semmosta olemista ja puhumistakin enemmän. niin, tässä pohdin samalla, että jos etsit baarista seuraa, niin siellä pelin henki on kyllä se flirtti ja huumori ja semmonen enemmän pelailu, ja sitten taas muualla on aikaa.

    mutta saahan sitä flirttailla huvikseenkin, sehän on aina kivaa! treeniä treeniä vaan, ihan sillai huvikseen, ilon vuoksi. eikä siitä kenenkään uskollisuutta kai heti arvioida, tai emmä ainakaan, enemmänkin vaan että synkkaako yhtään, ja ennenkaikkea, onko huumorimieltä!

    mutta sitte, kun sä oot vasta eronnu, niin ihan vaan, ei tarvii mulle vastata tai kaikille kertoo, vaan että mietipä sitten sitäkin, että miksi sä nyt niin kiireellä haet sitä kumppania..? siinä on nimittäin se, että jos on oikeesti epätoivoa, niin se heijastuu vähän semmosena yliyrittämisenä. tai jos on ihan vast'ikään eronnu, niin nainen pelkää joutuvansa rebound-tytöksi, laastariksi. ja eihän hän olisi oikeassa? siis että sä et ole epätoivoinen oikeasti, ja sä et eti vaan edellisen suhteen korvaajaa. koska se ei ehkä oo hyvä juttu. sullekaan. saattaa sortua ratkasuihin, jotka parin vuoden päästä tuntuu kaikista pahalta.

    ota rennosti, hanki uuusi harrastus: flirttailu ;)
    ja pärkkele, jos tähdet ei näillä ei oo suosiollisia, niin sitten ainakin hankit itsellesi rohkean, mielenkiintoisen ja värikkään elämän, tietysti omilla puitteillasi ja mittakaavassasi.

    mä toivotan sulle oikein paljon hyviä pohdintoja ja kaikkea muutenkin hyvää. toivottavasti käypi onni ja saat sekä hauskan elämän, että ihanan naisen. (ja saatkin vielä, nou hätä)

    ... nimenomaan iskeä? Eli tuon sanonnan mukaan: iskeä nainen? Odottaako nainen jotain hevyä, kunnon tapaa jolla mies hänet iskee, iskee ällikällä, jalat alta, iskee "kanveesiin". Tavallaan nainen varmaan odottaa juuri tätä...ja sitten taas toisaalta nainen tarvitsee kamalasti aikaa asioiden sulatteluun. Ristiriitaista ja epäjohdonmukaista...niinkuin, anteeksi vain, monet naiset ovat. Menen tähän tuolla lopussa vielä.

    Tuosta flirttailusta...Eiköhän se multakin luonnu eli eiköhän mullakin silmät pelaa. Mutta ei tietysti ihan joka suuntaan. Ja luulisin, että silmistäni näkee olenko kiinnostunut vai en.

    Mulla on tuttavuudet löytyneet treffipalstojen kautta ja vaikka niissä on huonotkin puolet (ja melkein enemmänkin niitä huonoja puolia!) niin ainakin sillä puolella pääsee syventymään toiseen ja asioihin yleensä paremmin kuin nyt vaikka ravintoloissa.
    Eli se on sitten sellaista kirjallista verbaliikkaa se iskutapa, kai?

    Harrastuspiirit voivat olla hyviäkin, mutta siellä ei ole ainakaan pienellä paikkakunnalla tungosta sellaisista sopivista kumppaniehdokkaista. Eli mennään sitten taas tuohon ronkeliuteen.

    Tuo mitä mainitsit epätoivoisesta yliyrittämisestä, pitää varmaan kutinsa kyllä. Siis uuden kumppanin haussa eron jälkeen. Kai sekin menee ajan kanssa ohi.

    Sulta tulee kyllä hyviä kommentteja..."hankit itsellesi rohkean, mielenkiintoisen ja värikkään elämän". Joo, mä oon huomannut että tuo tehoaa, kun mulla se on kyllä jo valmiiksi hankittuna. Ainoa vaan, että monet naiset on vähän epärealistisia; haluavat tälläistä kaveria, mutta sitten kun se on kohdalla, niin saattavat huomata että teoria hyvä, käytäntö huono.

    Tiedän löytäväni juuri itselleni sopivan naisen, ei siinä mitään...tai ainakin vielä siihen uskon. Mutta...ehkä me miehet ollaan hiukan kärsimättömämpiä kuin mitä naiset on sen asian suhteen.

    Sulta kysyisin kyllä vielä muutakin lähinnä naisten outoon ajatteluun liittyvää, mutta se ei salli näin julkista foorumia. On sen verran henk.koht. juttua. Ja maailma on pieni, yllättävän pieni.
    Nimittäin naisten puheet ja sitten teot, ne ne jaksaa ihmetyttää ja hämmentää. Epäjohdonmukaisuus ja sen sellainen.
    Jos sille tielle lähtee, että yrittää naisia ymmärtää, niin...on se aika pitkä taival!
    Ei sillä, ihania otuksiahan naiset on...vallan suloisia!

    Äänestä

  • AriirA kirjoitti:

    ... nimenomaan iskeä? Eli tuon sanonnan mukaan: iskeä nainen? Odottaako nainen jotain hevyä, kunnon tapaa jolla mies hänet iskee, iskee ällikällä, jalat alta, iskee "kanveesiin". Tavallaan nainen varmaan odottaa juuri tätä...ja sitten taas toisaalta nainen tarvitsee kamalasti aikaa asioiden sulatteluun. Ristiriitaista ja epäjohdonmukaista...niinkuin, anteeksi vain, monet naiset ovat. Menen tähän tuolla lopussa vielä.

    Tuosta flirttailusta...Eiköhän se multakin luonnu eli eiköhän mullakin silmät pelaa. Mutta ei tietysti ihan joka suuntaan. Ja luulisin, että silmistäni näkee olenko kiinnostunut vai en.

    Mulla on tuttavuudet löytyneet treffipalstojen kautta ja vaikka niissä on huonotkin puolet (ja melkein enemmänkin niitä huonoja puolia!) niin ainakin sillä puolella pääsee syventymään toiseen ja asioihin yleensä paremmin kuin nyt vaikka ravintoloissa.
    Eli se on sitten sellaista kirjallista verbaliikkaa se iskutapa, kai?

    Harrastuspiirit voivat olla hyviäkin, mutta siellä ei ole ainakaan pienellä paikkakunnalla tungosta sellaisista sopivista kumppaniehdokkaista. Eli mennään sitten taas tuohon ronkeliuteen.

    Tuo mitä mainitsit epätoivoisesta yliyrittämisestä, pitää varmaan kutinsa kyllä. Siis uuden kumppanin haussa eron jälkeen. Kai sekin menee ajan kanssa ohi.

    Sulta tulee kyllä hyviä kommentteja..."hankit itsellesi rohkean, mielenkiintoisen ja värikkään elämän". Joo, mä oon huomannut että tuo tehoaa, kun mulla se on kyllä jo valmiiksi hankittuna. Ainoa vaan, että monet naiset on vähän epärealistisia; haluavat tälläistä kaveria, mutta sitten kun se on kohdalla, niin saattavat huomata että teoria hyvä, käytäntö huono.

    Tiedän löytäväni juuri itselleni sopivan naisen, ei siinä mitään...tai ainakin vielä siihen uskon. Mutta...ehkä me miehet ollaan hiukan kärsimättömämpiä kuin mitä naiset on sen asian suhteen.

    Sulta kysyisin kyllä vielä muutakin lähinnä naisten outoon ajatteluun liittyvää, mutta se ei salli näin julkista foorumia. On sen verran henk.koht. juttua. Ja maailma on pieni, yllättävän pieni.
    Nimittäin naisten puheet ja sitten teot, ne ne jaksaa ihmetyttää ja hämmentää. Epäjohdonmukaisuus ja sen sellainen.
    Jos sille tielle lähtee, että yrittää naisia ymmärtää, niin...on se aika pitkä taival!
    Ei sillä, ihania otuksiahan naiset on...vallan suloisia!

    no, hyvistä vastauksista en tiä, mutta mä tykkään kirjottaa, heh, heh!

    siinä sä oot kyllä varmaan oikeassa, että naiset on, no, niinkun miehetkin monessa asiassa epäjohdonmukaisia, sepä se on sitä ihmisenä olemista ;)
    mutta niin monta kun on ihmistä on toivetta, siksi tavallaan kannattaa valita se tie, mikä ittelle aidosti sopii, koska sillon varmimmin löytää ihmisen, jolla on sama "tyyli".

    eli, jos sulta luonnostaan käy semmonen iskemistaktiikka, että sä teet romanttisia tempauksia, ja oot yllättävä persoona, niin sillonhan kannattaa just iskeä ja hurmata. mutta sitten se toinen osapuoli todennäkösesti odottaa, että sä olet sellainen myös muuten. eli tulee se paluu arkeen, ja jos sä muututkin sitten, tällee tökerösti esitettynä hurmurista sohvaperunaksi, niin voi olla, että suhde jää lyhytaikaseksi tai alkaa muuten pukkaamaan ristiriitaa sellasella vauhdilla ettei mitään. sitten ihmetellään, että mites nyt tällee.

    ja jos taas sillai, että haluat käydä treffeillä ja rauhassa kattoa mitä oot saamassa, niin sitten ehkä enemmän se kaverilinja ensin, kunhan sekin sitten on aitoa, että jos ei tuukaan jommankumman mielestä mitään, niin silti oikeesti on kaveri. eikä mitään "esitänpä tässä kaveria, kunhan saan ton, ja jos en, niin aivan veen sama koko ihminen", koska sittenkään se ei tunnu aidolta se tutustuminen.

    niin, ravintoloissa on just eri meininki, se on enemmän sellasta lottoarvontaa. siellä kun ei tosiaan pääse tutustumaan, ellei toimi niin, että tutustuu, jos sattuu kohdalle joku kiinnostavuus, ja ei teekään siitä yhen illan juttua, vaikka sais, vaan pyytää treffeille. ihan noin vaan perinteisesti. sitä mä oon miettiny, siis tää on tapahtunu kylläkin ulkomailla sellasessa maassa, missä on treffeilläkäyntikulttuuri, että melkosen vaikutuksen teki, kun illan päätteksi saatetaan vaan ovelle, annetaan hyvän yön suudelma ja oikeesti halutaan nähdä uudelleen. eikä kammeta heti sänkyyn. joo, tietenkin, osa naisistakin ettii vaan sänkyseuraa, mutta sen mitä mä tiiän, niin suurin osa niistäkin, jotka harrastaa yhen illan juttuja "huolettomin mielin" toivoo oikeesti, että joku ois jotain enemmän. samaa asiaa täällä kuitenkin suurinosa ihmisistä ettii, se on hyvä muistaa.

    itsevarmuus ja huumorin taju on aina sellasia, mitkä tekee hyvän vaikutuksen, sellanen terve itsevarmuus, tietenkin, eikä mikään egon korostaminen. ja se ei ole kiinni ihmisen ulkonäöstä, siis onko pitkä tai lyhyt,tms. vaan jotenkin se tulee vaan siihen olemukseen tehden ihmisestä komeamman oli se minkä näköinen vaan. ja tää sulta varmaan löytyykin, koska sulla kerran muuten on asiat kunnossa!

    mutta! se, että ihastuu, vaikka hullaantuukin, ei tarkota esim. mulla sitä, että mä vaan heittäsin kaiken menemään ja hyppäisin. mä haluan silti aikaa sulatella. siksikin, että jokainen voi iskeä, mutta kotvasen päästä vasta paljastuu ketä he ovat. siksi sitä aikaa. siinä ei ole ristiriitaa siinä mielessä, että ihastuminen, no, jokainenhan meistä tietää, että se voi vaihtua noin vain se kohde, ja vasta se asioitten sulattelu paljastaa sen, mitä nyt, kun tilanne on oikeasti "tämä mikä se nyt on". ja niinkus tiät varmaan itekin, mitä enemmän on tullut takkiin, sitä varovaisemmaksi moni muuttuu. se ristiriitasuus voi olla sitäkin: haluaa, vaan ei uskalla, ensin päättää sitten muuttaa...

    tätä mä en ihan tiä mitä tarkoitat: "Ainoa vaan, että monet naiset on vähän epärealistisia; haluavat tälläistä kaveria, mutta sitten kun se on kohdalla, niin saattavat huomata että teoria hyvä, käytäntö huono. "
    että tarkoitatko, että sitten ne naiset eivät olekaan yhtä aktiivisia kun sä, vai että ne haluaa ensin menevän miehen, ja sitten haluavatkin, että se on kotona..? niin, sekin on vaikeaa sitten, kun etsii itselleen sopivaa suhdetta: tottakai sen pitää olla sopiva. todella monet ihmiset unohtaa, että se ihastus on todellakin illuusio, eikä vielä todellisuus. sitten he odottaakin, että asiat muuttuu. no, sekin on semmonen asia, että siihen ei auta, kun etsiä sopiva kumppani. koska, ihmisiä on niin paljon, kyllä niitä sopiviakin on, yksi tai joillekin monta elämässään. siinä täytyy itsekin muistaa realismi, jos sä olet kovin meneväinen, se tuo lisää ehdokkaita vaikka, niin se ei toki tarkota, että ne kaikki sopii: varo myöskin ite sitä, että sä valkkaat sitten jonkun ihan toisenlaisen, kun mitä oikeasti tarviit. vastakohdat viehättää, mutta liikaa vastakohtaa ei vaan toimi enää.

    ja sitten se, että kun luo itelleen sen kivan elämän ni riski onki taas edessä: parisuhteessa sitten on taas kaksi, ja jostain on joustettava. jos sä menet 6 iltaa viikossa, niin se lisää ihmisten löytymismahdollisuuksia, mutta sitten kun sulla on parisuhde, niin se ei ehkä pitemmän päälle toimi sillä että nähdään vaan sunnuntai-iltaisin ja että vaan sulla on jännittävä elämä. sitten siitä pitäskin tehdä myös "meidän" jännittävä elämä. tai jos se toinenkin on menevä: sulla on maanantaista lauantaihin menoa, sillä toisella tiistaista sunnuntaihin, niin missäs välissä te sitten pidätte sitä suhdetta yllä?

    no, nää on vaan ajatuksia tällee ehkä vähän karrikoiden esitettynä, mutta ehkä sä huomaat mitä tarkoitan. siinä mä voin kyllä lohduttaa miehiä, että jos teistä joskus tuntuu, että naiset ajattelee hankalasti, niin... niin naisistakin tuntuu ihan samalta, että joskus miehiä on ihan mahdoton ymmärtää. ja sitten kuitenkaan kumpikaan ei ole oikeasti mitään massaa, mitään yhtenäistä ajattelutapaa oikeasti jakavaa. mä olen huomannut myös, etten aina ymmärrä kaikkia naisia, lähellekään. mun hyvissä ystävissä on myös miehiä, joitten kanssa voikin jutella kaikesta, ja mä teen paljonkin ns.miesten juttuja, mutta kuitenkin olen nainen, ja ihan mielelläni vielä. silti, oli mies kuinka läheinen hyvänsä, niin välillä kyllä ihmetyttää, että mikä heevetti tää juttu nyt on. hyvä niin, onpahan aina jotain mietittävää :)

    siksi mä aina sanonkin, että tää on nyt vaan yksi tyyppi joka täällä kirjottelee, en voi mennä takuuseen muista.
    mutta vielä, olettaen, että haluaisin "tulla isketyksi": mä toivoisin että kohtaisin miehen livenä. mä toivoisin, että mua pyydetään treffeille. mä olen ollut aina ihan suosittu, mutta silti, vaikka en olisi treffeille voinut tai halunnutkaan lähteä juuri silloin, on se mun mielestä ollut positiivinen asia, että joku uskaltaa kysyä ja kysyy just minulta. mä en halua kuitenkaan edetä mitään supervauhtia, mun mielestä suhteen alkuvaihe on muutenkin ihana ja romanttinen ja kaikilla tavoin houkutteleva, kun se on tapailua, ja "käsi kädessä kulkemista". se on sellasta aikaa mitä ei enää koskaan tule. toisen huomioon ottaminen ja hyvät tavat kertoo mun mielestä ihmisestä jotain, mä kuuntelen myös eleitä puheen lisäksi. ja jos joku feikkaa, se ei jaksa sitä kauaa, se näkyy kyllä läpi. aitoudelle ja rehellisyydelle mä annan pisteet aina, vaikkei siitä ite jutusta tuliskaan mitään, tai vaikka me oltas ihan eri linjoilla. ja näistä kahdesta saa oman omantunnon säilyettyä aina puhtaana, vaikka joutus joskus tuottaan pettymyksen. ja jos pieneltä paikkakunnalta ei löydy, niin on vain siirryttävä isommille vesille. mä itse olen liikkunut ja edelleen puolen suomen alueella, ja jos mä en ois niin tehny, niin emmä tiä oisinko mä koskaan löytäny yhtään miestä kenet mä huolin/kuka sopii mulle jne. jos mahdollisuuksien tuplaaminen ei auta, triplaa ne, -vähintään! :)

    ihmisten ymmärtäminen on hankalaa ja ihanaa, ja parisuhde on varmaan maailman vaikein laji, senhän huomaa jo erotilastoista. mutta rakastamaan oppiminen, on niin loistava mahdollisuus! ja nimenomaan, se pitää rakentaa ja siihen pitää oppia lopulta kuitenkin.

    onneksi me kaikki etsitään sitä, ei tarvitse siinä kohtaa hätäillä tai luulla olevansa erilainen. kuuluu varmasti hyvin, hyvin suureen enemmistöön ja muitakin etsijöitä löytyy.

    Äänestä

  • ------ kirjoitti:

    no, hyvistä vastauksista en tiä, mutta mä tykkään kirjottaa, heh, heh!

    siinä sä oot kyllä varmaan oikeassa, että naiset on, no, niinkun miehetkin monessa asiassa epäjohdonmukaisia, sepä se on sitä ihmisenä olemista ;)
    mutta niin monta kun on ihmistä on toivetta, siksi tavallaan kannattaa valita se tie, mikä ittelle aidosti sopii, koska sillon varmimmin löytää ihmisen, jolla on sama "tyyli".

    eli, jos sulta luonnostaan käy semmonen iskemistaktiikka, että sä teet romanttisia tempauksia, ja oot yllättävä persoona, niin sillonhan kannattaa just iskeä ja hurmata. mutta sitten se toinen osapuoli todennäkösesti odottaa, että sä olet sellainen myös muuten. eli tulee se paluu arkeen, ja jos sä muututkin sitten, tällee tökerösti esitettynä hurmurista sohvaperunaksi, niin voi olla, että suhde jää lyhytaikaseksi tai alkaa muuten pukkaamaan ristiriitaa sellasella vauhdilla ettei mitään. sitten ihmetellään, että mites nyt tällee.

    ja jos taas sillai, että haluat käydä treffeillä ja rauhassa kattoa mitä oot saamassa, niin sitten ehkä enemmän se kaverilinja ensin, kunhan sekin sitten on aitoa, että jos ei tuukaan jommankumman mielestä mitään, niin silti oikeesti on kaveri. eikä mitään "esitänpä tässä kaveria, kunhan saan ton, ja jos en, niin aivan veen sama koko ihminen", koska sittenkään se ei tunnu aidolta se tutustuminen.

    niin, ravintoloissa on just eri meininki, se on enemmän sellasta lottoarvontaa. siellä kun ei tosiaan pääse tutustumaan, ellei toimi niin, että tutustuu, jos sattuu kohdalle joku kiinnostavuus, ja ei teekään siitä yhen illan juttua, vaikka sais, vaan pyytää treffeille. ihan noin vaan perinteisesti. sitä mä oon miettiny, siis tää on tapahtunu kylläkin ulkomailla sellasessa maassa, missä on treffeilläkäyntikulttuuri, että melkosen vaikutuksen teki, kun illan päätteksi saatetaan vaan ovelle, annetaan hyvän yön suudelma ja oikeesti halutaan nähdä uudelleen. eikä kammeta heti sänkyyn. joo, tietenkin, osa naisistakin ettii vaan sänkyseuraa, mutta sen mitä mä tiiän, niin suurin osa niistäkin, jotka harrastaa yhen illan juttuja "huolettomin mielin" toivoo oikeesti, että joku ois jotain enemmän. samaa asiaa täällä kuitenkin suurinosa ihmisistä ettii, se on hyvä muistaa.

    itsevarmuus ja huumorin taju on aina sellasia, mitkä tekee hyvän vaikutuksen, sellanen terve itsevarmuus, tietenkin, eikä mikään egon korostaminen. ja se ei ole kiinni ihmisen ulkonäöstä, siis onko pitkä tai lyhyt,tms. vaan jotenkin se tulee vaan siihen olemukseen tehden ihmisestä komeamman oli se minkä näköinen vaan. ja tää sulta varmaan löytyykin, koska sulla kerran muuten on asiat kunnossa!

    mutta! se, että ihastuu, vaikka hullaantuukin, ei tarkota esim. mulla sitä, että mä vaan heittäsin kaiken menemään ja hyppäisin. mä haluan silti aikaa sulatella. siksikin, että jokainen voi iskeä, mutta kotvasen päästä vasta paljastuu ketä he ovat. siksi sitä aikaa. siinä ei ole ristiriitaa siinä mielessä, että ihastuminen, no, jokainenhan meistä tietää, että se voi vaihtua noin vain se kohde, ja vasta se asioitten sulattelu paljastaa sen, mitä nyt, kun tilanne on oikeasti "tämä mikä se nyt on". ja niinkus tiät varmaan itekin, mitä enemmän on tullut takkiin, sitä varovaisemmaksi moni muuttuu. se ristiriitasuus voi olla sitäkin: haluaa, vaan ei uskalla, ensin päättää sitten muuttaa...

    tätä mä en ihan tiä mitä tarkoitat: "Ainoa vaan, että monet naiset on vähän epärealistisia; haluavat tälläistä kaveria, mutta sitten kun se on kohdalla, niin saattavat huomata että teoria hyvä, käytäntö huono. "
    että tarkoitatko, että sitten ne naiset eivät olekaan yhtä aktiivisia kun sä, vai että ne haluaa ensin menevän miehen, ja sitten haluavatkin, että se on kotona..? niin, sekin on vaikeaa sitten, kun etsii itselleen sopivaa suhdetta: tottakai sen pitää olla sopiva. todella monet ihmiset unohtaa, että se ihastus on todellakin illuusio, eikä vielä todellisuus. sitten he odottaakin, että asiat muuttuu. no, sekin on semmonen asia, että siihen ei auta, kun etsiä sopiva kumppani. koska, ihmisiä on niin paljon, kyllä niitä sopiviakin on, yksi tai joillekin monta elämässään. siinä täytyy itsekin muistaa realismi, jos sä olet kovin meneväinen, se tuo lisää ehdokkaita vaikka, niin se ei toki tarkota, että ne kaikki sopii: varo myöskin ite sitä, että sä valkkaat sitten jonkun ihan toisenlaisen, kun mitä oikeasti tarviit. vastakohdat viehättää, mutta liikaa vastakohtaa ei vaan toimi enää.

    ja sitten se, että kun luo itelleen sen kivan elämän ni riski onki taas edessä: parisuhteessa sitten on taas kaksi, ja jostain on joustettava. jos sä menet 6 iltaa viikossa, niin se lisää ihmisten löytymismahdollisuuksia, mutta sitten kun sulla on parisuhde, niin se ei ehkä pitemmän päälle toimi sillä että nähdään vaan sunnuntai-iltaisin ja että vaan sulla on jännittävä elämä. sitten siitä pitäskin tehdä myös "meidän" jännittävä elämä. tai jos se toinenkin on menevä: sulla on maanantaista lauantaihin menoa, sillä toisella tiistaista sunnuntaihin, niin missäs välissä te sitten pidätte sitä suhdetta yllä?

    no, nää on vaan ajatuksia tällee ehkä vähän karrikoiden esitettynä, mutta ehkä sä huomaat mitä tarkoitan. siinä mä voin kyllä lohduttaa miehiä, että jos teistä joskus tuntuu, että naiset ajattelee hankalasti, niin... niin naisistakin tuntuu ihan samalta, että joskus miehiä on ihan mahdoton ymmärtää. ja sitten kuitenkaan kumpikaan ei ole oikeasti mitään massaa, mitään yhtenäistä ajattelutapaa oikeasti jakavaa. mä olen huomannut myös, etten aina ymmärrä kaikkia naisia, lähellekään. mun hyvissä ystävissä on myös miehiä, joitten kanssa voikin jutella kaikesta, ja mä teen paljonkin ns.miesten juttuja, mutta kuitenkin olen nainen, ja ihan mielelläni vielä. silti, oli mies kuinka läheinen hyvänsä, niin välillä kyllä ihmetyttää, että mikä heevetti tää juttu nyt on. hyvä niin, onpahan aina jotain mietittävää :)

    siksi mä aina sanonkin, että tää on nyt vaan yksi tyyppi joka täällä kirjottelee, en voi mennä takuuseen muista.
    mutta vielä, olettaen, että haluaisin "tulla isketyksi": mä toivoisin että kohtaisin miehen livenä. mä toivoisin, että mua pyydetään treffeille. mä olen ollut aina ihan suosittu, mutta silti, vaikka en olisi treffeille voinut tai halunnutkaan lähteä juuri silloin, on se mun mielestä ollut positiivinen asia, että joku uskaltaa kysyä ja kysyy just minulta. mä en halua kuitenkaan edetä mitään supervauhtia, mun mielestä suhteen alkuvaihe on muutenkin ihana ja romanttinen ja kaikilla tavoin houkutteleva, kun se on tapailua, ja "käsi kädessä kulkemista". se on sellasta aikaa mitä ei enää koskaan tule. toisen huomioon ottaminen ja hyvät tavat kertoo mun mielestä ihmisestä jotain, mä kuuntelen myös eleitä puheen lisäksi. ja jos joku feikkaa, se ei jaksa sitä kauaa, se näkyy kyllä läpi. aitoudelle ja rehellisyydelle mä annan pisteet aina, vaikkei siitä ite jutusta tuliskaan mitään, tai vaikka me oltas ihan eri linjoilla. ja näistä kahdesta saa oman omantunnon säilyettyä aina puhtaana, vaikka joutus joskus tuottaan pettymyksen. ja jos pieneltä paikkakunnalta ei löydy, niin on vain siirryttävä isommille vesille. mä itse olen liikkunut ja edelleen puolen suomen alueella, ja jos mä en ois niin tehny, niin emmä tiä oisinko mä koskaan löytäny yhtään miestä kenet mä huolin/kuka sopii mulle jne. jos mahdollisuuksien tuplaaminen ei auta, triplaa ne, -vähintään! :)

    ihmisten ymmärtäminen on hankalaa ja ihanaa, ja parisuhde on varmaan maailman vaikein laji, senhän huomaa jo erotilastoista. mutta rakastamaan oppiminen, on niin loistava mahdollisuus! ja nimenomaan, se pitää rakentaa ja siihen pitää oppia lopulta kuitenkin.

    onneksi me kaikki etsitään sitä, ei tarvitse siinä kohtaa hätäillä tai luulla olevansa erilainen. kuuluu varmasti hyvin, hyvin suureen enemmistöön ja muitakin etsijöitä löytyy.

    kirjoitustyylisi muistuttaa miehen tai teini-ikäisen naisen tyyliä.

    Äänestä

  • nainen ole kirjoitti:

    kirjoitustyylisi muistuttaa miehen tai teini-ikäisen naisen tyyliä.

    miksi?

    Äänestä

niin varmasti vetoat muuten on aika turha yrittää!

Tämä kannattaa pitää mielessä mitä nainen etsii oikeasti vaikka muuta sanoisi:
"Ja pientä seikkailua."

Jos et sytytä naisen tunteita oikeita nappeja painamalla niin voit unohtaa koko jutun koska virheitä ei anneta anteeksi.

Jännä juttu että tuo paskantärkeyden huonoa pitäminen ei koske naisia itseään vain.

Äänestä
  • täydellisyys? kun vaihtoehtoja annettiin käänellä ja väännellä ja soveltaa? kun rajattiin alueita jo etukäteen? osaatko sä lukea, kuulutko sä ryhmään pelokkaat ja pettyneet, vai ootko sä vaan tyhmä?

    mitä sä nyt oikein horiset siellä, mikä tästä nyt taas raapas sun huonoa itsetuntoa niin että aikalailla katkeralta kuulostaa lyhytkin teksti?

    naisten lehdissä on iät ja ajat jaettu miesten mielyttämisohjeita, suhteen parantamisvinkkejä, seksineuvoja jne. ja ne, niinkuin tämänkin, on tarkoitettu ideoiksi, viihdykeeksi, mietintämyssyyn, vihjeiksi, mahdollisuuksiksi jne. haloo, käytäs nyt taas vähän!

    kyllä, pettymykset ja kolaukset kaivertaa, aina, ja molempia sukupuolia, mutta ne pitäis jotenkin käsitellä. "...voit unohtaa koko jutun koska virheitä ei anneta anteeksi... " tää on sun omia henk.koht. juttuja, ja sä oot ilmeisen kipeenä siitä ja pettynyt. nyt sitten yleistät kaikki ja pelkäät harmittomiakin juttuja, niinkun tää ois jotenkin sua vastaan tai ylipäätään just sulle, tarkoitettu juttu. siis täsmätietona.

    ei kukaan ole puhunut täydellisyydestä, jos annetaan vinkeiksi, että osaa keskustella, tanssia ja huumorilla hullutella, käyttäytyy hyvin ja huomioi toisen. ne on mahdollisuuksia!
    mutta tässä sulle oma vinkkikirje, auttasko tää(jos toimii, niin noudata toki, moni muukin tekee niin, tuloksista en mene vannomaan):

    miehet! älkää tehkö mitään: käyttäytykää kun siat ja puhukaa alapäähuumoria ihan jokapaikassa. siitä tykkää naiset ikään ja kokoon katsomatta. törkeydet ja umpikänniset selitykset puree yleensä tosi hyvin. vetäkää aina lärvit. se on todella kivaa ja imartelevaa kaikille naisille, kun siinä sönkötätte ja kaatuilette, mikään ei oo niin seksikästä kun miehen örveltäminen. (housuun kusemisesta ja päälle oksentamisesta saa ekstraa.)

    harrastuksiksi kannattaa valita television tuijottamisen sohvalla: siinä tapaa mukavia naisia, etenkin jjos katsoo reilusti pornoa koko ajan. ja aina saa ;) !!!
    ei kannata juuri harrastaa mitään, jutun juurta saa kyllä muutenkin ja aina voi sitten esittää niin kännistä, jos ei vielä ole, ettei puheesta saa muutenkaan selvää. sitäpaitsi ihmisen mielenkiintoa lisää todella paljon se, että hän on laiska ja mitään tekemätön kotona, ainahan voi seurata kaljamahan kasvamista vuosien mittaan!

    ole ylimielinen! muista aina korostaa miten taitava sinä olet ja miten kokeneena itseäsi pidät. älä edes kuuntele naista: hän on tuskin edes elänyt ennenkuin tapasi sinut. pidä itseäsi parempana kuin muut, se saa naisesikin huomaamaan miten suuremmoinen oletkaan muihin verrattuna! voit sitten valomerkin jälkeen alkaa itkemään itsesääliä ja kertoa hänelle miten vaikeaa sinulla on ollut. aina.

    älä suo hellyyttä, se (ja nimenomaan SE, eikä hän) tottuuu siihen vielä. älä huomioi, koska siitä tulee heti ylimielinen ja jos yksi on sellainen, ne on kaikki. älä kysele, puhu tai kuuntele. se on ämmien hommaa. ämmät voi itsekin ja yksinäänkin pitää parisuhdetta kasassa, keskustella ja tehdä aloitteita, koska sinulla voi olla parempaakin tekemistä, mene "luolaan" (parisuhdeooppaatkin neuvoo) ja tule sieltä sitten kun tarviit seksiä. naisesi haluaa myös tätä: hän saa hoitaa itseään, lapsiaan, kotiaan, jne. sillä välin rauhassa.

    muista vielä se, että puhuminen ei hyödytä sinua millään tavalla: naisesi on luettava ajatuksiasi ja oltava aina valmiina kun partiotyttö. mutta jos sinun pitäisi alkaa puhumaan asioista, pyytämään, ilmaisemaan toiveitasi ja tunteitasi, se tarkoittaa, että hakoteillä ollaan! sehän tarkoittaisi suurinpiirtein, että olette molemmat tasavertaisia ihmisiä! PAH! sinä olet ylempi ja nainen tarvitsee ohjausta, sinä viet (sohvalle) ja nainen palvelee. näin se käy!

    naiset eivät halua mitään oikeitten nappien painalluksia, koska tärkeintä heille ylipäätään on saada mies. ei joku kenet he valitsevat, tai joku tietty tyyppi, vaan kuka tahansa. naiset eivät tykkään mistään yllätyksistä, lahjoista, huomion osoituksista, ja varmimmin pidät vakituisenkin parisuhteen kasassa, kun pidät sitä itsestään selvyytenä (nainenkin tajuaa miten selvä suhteenne on), ja varmistat pomon paikkasi osoittamalla sen selkeästi.

    älä kehitä luonnettasi, kasva ihmisenä, mieti omia virheitäsi, myönnä mitään, tai muutu koskaan millään tavalla. kannattaa myös olla sairaan jääräpäinen. ei tule kukaan hyppimään silmille, ja sinä saat olla sinä. mikä olet ihan vauvasta alkaen ollut. ja jäädä juuri sille kehitysasteelle, mihin haluat.piste.

    ---no, eiköhän tää nyt riitä. tää oli nyt vaan sulle sitten, kannattaa tosiaan kokeilla, kyllä tää varmaan joihinkin toimii tääkin. onhan noita tarinoita. että ei tarvii olla lähelläkään täydellinen. kyllä monesti kelpaa ihan tällänenkin. kaikella vilpittömyydellä, nyt sulle on tehty omat ohjeet, joten älä sitten valita, jos ne ei toimi, on ainakin yritetty välttää ensimmäisen kirjeen vaatimuksia, ja todella sovellettu ja käännetty, joten sinun toiveittesi mukaan on nyt kirjoitettu tämä. ja ei, mistään en ole vihainen, enkä ärtynyt, enkä mitään, tuota katkeruutta en kyllä käsitä, mutta sehän on sinun valintasi, minä vain kerron sen, mmitä sinä haluat kuulla: eikös sen niin kuulunut mennäkin?

    toivottavasti näitten avulla löydät mitä haluat, ja muista, moni on näilläkin onnistunut, ja pubit on täynnä myös niitä umpikännisiä ruusuja, jotka eivät paljon ehtoja asettele. sitäkin tarkoitin soveltamisella, jokaiselle löytyy kyllä omansa(ja se on hyvä se :) ). toivottavasti saat vähän iloa ja huumoria elämääsi, ja itsetuntosi kuntoon. älä kanna pettymyskiä liikaa, ne vain katkeroittavat, ja saavat yleistämään ja menettämään. lisäksi näytät pöllömmältä, kun mitä varmasti oletkaan.

    onnea matkaan, ja rakkautta sydämeen!
    (ps. ja sori nää kirjotusvirheet, tarttee nyt nopeesti kirjottaa, mutta kai sä ne sentään kestät?)

    Äänestä

  • höpöjä kirjoitti:

    täydellisyys? kun vaihtoehtoja annettiin käänellä ja väännellä ja soveltaa? kun rajattiin alueita jo etukäteen? osaatko sä lukea, kuulutko sä ryhmään pelokkaat ja pettyneet, vai ootko sä vaan tyhmä?

    mitä sä nyt oikein horiset siellä, mikä tästä nyt taas raapas sun huonoa itsetuntoa niin että aikalailla katkeralta kuulostaa lyhytkin teksti?

    naisten lehdissä on iät ja ajat jaettu miesten mielyttämisohjeita, suhteen parantamisvinkkejä, seksineuvoja jne. ja ne, niinkuin tämänkin, on tarkoitettu ideoiksi, viihdykeeksi, mietintämyssyyn, vihjeiksi, mahdollisuuksiksi jne. haloo, käytäs nyt taas vähän!

    kyllä, pettymykset ja kolaukset kaivertaa, aina, ja molempia sukupuolia, mutta ne pitäis jotenkin käsitellä. "...voit unohtaa koko jutun koska virheitä ei anneta anteeksi... " tää on sun omia henk.koht. juttuja, ja sä oot ilmeisen kipeenä siitä ja pettynyt. nyt sitten yleistät kaikki ja pelkäät harmittomiakin juttuja, niinkun tää ois jotenkin sua vastaan tai ylipäätään just sulle, tarkoitettu juttu. siis täsmätietona.

    ei kukaan ole puhunut täydellisyydestä, jos annetaan vinkeiksi, että osaa keskustella, tanssia ja huumorilla hullutella, käyttäytyy hyvin ja huomioi toisen. ne on mahdollisuuksia!
    mutta tässä sulle oma vinkkikirje, auttasko tää(jos toimii, niin noudata toki, moni muukin tekee niin, tuloksista en mene vannomaan):

    miehet! älkää tehkö mitään: käyttäytykää kun siat ja puhukaa alapäähuumoria ihan jokapaikassa. siitä tykkää naiset ikään ja kokoon katsomatta. törkeydet ja umpikänniset selitykset puree yleensä tosi hyvin. vetäkää aina lärvit. se on todella kivaa ja imartelevaa kaikille naisille, kun siinä sönkötätte ja kaatuilette, mikään ei oo niin seksikästä kun miehen örveltäminen. (housuun kusemisesta ja päälle oksentamisesta saa ekstraa.)

    harrastuksiksi kannattaa valita television tuijottamisen sohvalla: siinä tapaa mukavia naisia, etenkin jjos katsoo reilusti pornoa koko ajan. ja aina saa ;) !!!
    ei kannata juuri harrastaa mitään, jutun juurta saa kyllä muutenkin ja aina voi sitten esittää niin kännistä, jos ei vielä ole, ettei puheesta saa muutenkaan selvää. sitäpaitsi ihmisen mielenkiintoa lisää todella paljon se, että hän on laiska ja mitään tekemätön kotona, ainahan voi seurata kaljamahan kasvamista vuosien mittaan!

    ole ylimielinen! muista aina korostaa miten taitava sinä olet ja miten kokeneena itseäsi pidät. älä edes kuuntele naista: hän on tuskin edes elänyt ennenkuin tapasi sinut. pidä itseäsi parempana kuin muut, se saa naisesikin huomaamaan miten suuremmoinen oletkaan muihin verrattuna! voit sitten valomerkin jälkeen alkaa itkemään itsesääliä ja kertoa hänelle miten vaikeaa sinulla on ollut. aina.

    älä suo hellyyttä, se (ja nimenomaan SE, eikä hän) tottuuu siihen vielä. älä huomioi, koska siitä tulee heti ylimielinen ja jos yksi on sellainen, ne on kaikki. älä kysele, puhu tai kuuntele. se on ämmien hommaa. ämmät voi itsekin ja yksinäänkin pitää parisuhdetta kasassa, keskustella ja tehdä aloitteita, koska sinulla voi olla parempaakin tekemistä, mene "luolaan" (parisuhdeooppaatkin neuvoo) ja tule sieltä sitten kun tarviit seksiä. naisesi haluaa myös tätä: hän saa hoitaa itseään, lapsiaan, kotiaan, jne. sillä välin rauhassa.

    muista vielä se, että puhuminen ei hyödytä sinua millään tavalla: naisesi on luettava ajatuksiasi ja oltava aina valmiina kun partiotyttö. mutta jos sinun pitäisi alkaa puhumaan asioista, pyytämään, ilmaisemaan toiveitasi ja tunteitasi, se tarkoittaa, että hakoteillä ollaan! sehän tarkoittaisi suurinpiirtein, että olette molemmat tasavertaisia ihmisiä! PAH! sinä olet ylempi ja nainen tarvitsee ohjausta, sinä viet (sohvalle) ja nainen palvelee. näin se käy!

    naiset eivät halua mitään oikeitten nappien painalluksia, koska tärkeintä heille ylipäätään on saada mies. ei joku kenet he valitsevat, tai joku tietty tyyppi, vaan kuka tahansa. naiset eivät tykkään mistään yllätyksistä, lahjoista, huomion osoituksista, ja varmimmin pidät vakituisenkin parisuhteen kasassa, kun pidät sitä itsestään selvyytenä (nainenkin tajuaa miten selvä suhteenne on), ja varmistat pomon paikkasi osoittamalla sen selkeästi.

    älä kehitä luonnettasi, kasva ihmisenä, mieti omia virheitäsi, myönnä mitään, tai muutu koskaan millään tavalla. kannattaa myös olla sairaan jääräpäinen. ei tule kukaan hyppimään silmille, ja sinä saat olla sinä. mikä olet ihan vauvasta alkaen ollut. ja jäädä juuri sille kehitysasteelle, mihin haluat.piste.

    ---no, eiköhän tää nyt riitä. tää oli nyt vaan sulle sitten, kannattaa tosiaan kokeilla, kyllä tää varmaan joihinkin toimii tääkin. onhan noita tarinoita. että ei tarvii olla lähelläkään täydellinen. kyllä monesti kelpaa ihan tällänenkin. kaikella vilpittömyydellä, nyt sulle on tehty omat ohjeet, joten älä sitten valita, jos ne ei toimi, on ainakin yritetty välttää ensimmäisen kirjeen vaatimuksia, ja todella sovellettu ja käännetty, joten sinun toiveittesi mukaan on nyt kirjoitettu tämä. ja ei, mistään en ole vihainen, enkä ärtynyt, enkä mitään, tuota katkeruutta en kyllä käsitä, mutta sehän on sinun valintasi, minä vain kerron sen, mmitä sinä haluat kuulla: eikös sen niin kuulunut mennäkin?

    toivottavasti näitten avulla löydät mitä haluat, ja muista, moni on näilläkin onnistunut, ja pubit on täynnä myös niitä umpikännisiä ruusuja, jotka eivät paljon ehtoja asettele. sitäkin tarkoitin soveltamisella, jokaiselle löytyy kyllä omansa(ja se on hyvä se :) ). toivottavasti saat vähän iloa ja huumoria elämääsi, ja itsetuntosi kuntoon. älä kanna pettymyskiä liikaa, ne vain katkeroittavat, ja saavat yleistämään ja menettämään. lisäksi näytät pöllömmältä, kun mitä varmasti oletkaan.

    onnea matkaan, ja rakkautta sydämeen!
    (ps. ja sori nää kirjotusvirheet, tarttee nyt nopeesti kirjottaa, mutta kai sä ne sentään kestät?)

    muttet myönnä sitä mistä oli kyse.

    Tarkoituksena naisilla ei ole edes haluta parisuhdetta vaan parisuhdeleikki joka perustuu miehen viettelykselle naista kohtaan. Naisen osana on näyttää nätiltä ja olla oikukas.

    Tätä sitten myydään iskuvihjeiden ja teatraalisten näytelmän vuorosanojen muodossa hyväuskoisille vaikkapa vetoamalla "itsensä kehittämiseen" ja "kasvamiseen ihmisenä".

    Jos kertoo että ei jaksa moiseen leikkiin ryhtyä vaan oikeasti etsii tasavertaista parisuhdetta eikä halua tavoitella olevansa täydellinen toive naiselle vaan ihan ihminen ja mies jota kunnioitetaan niin saa sitten kuulla kuinka on katkera, pelokas, tyhmä, pettynyt, huono itsetuntoinen tai muuten vain pornoa katseleva läski alapäähuumoria viljelevä runkkari örveltäjä sika.

    Iloa ja huumoria usein riittää jopa naistenkin kanssa siihen asti kunhan näköpiiriin sattuu joku johon tehdä lähempää tuttavuutta tosimielessä, tällöinhän mies ei riitä oma itsenään vaan pitää alkaa esittämään mösjöötä että kelpaa. Sama paska jatkuu parhaimmassa (pahimmassa) tapauksessa hautaan saakka kun nykyisin ei riitä edes että alussa ollaan viekoitteleva vaan samaa tunnustusten tekoa pitää jatkaa pitkin parisuhdetta. Auta armias jos jotakin jää tekemättä! Sitten mies on huono ja epäonnistunut sekä luuseri. Kaikki virheet hyppäävät silmille miehessä eli vaikkapa se että viettää liikaa aikaa kavereiden kanssa eikä "mun" kanssa tai toisaalta että mies kahlitsee ja uskaltaa vaatia että se tyttöjen ilta vietetäänkin kerrankin yhdessä eikä siellä baarissa parhaat päällä siideriä hörppien ja jätkien sänkytaitoja ja abseja vertaillen.

    Minä en ala pikkuprinsessoja sinun sössötyksillä miellyttämään. Tiedätkö mitä niistä yleensä saa takaisin naisilta ja mitä nainen tekee miehen vuoksi? Ei mitään. No ehkä meikkaa hieman, pukeutuu kauniimmin ja antaa auliimmin vähän reikää, mutta sitä irtoaa muutenkin.

    "naisten lehdissä on iät ja ajat jaettu miesten mielyttämisohjeita, suhteen parantamisvinkkejä, seksineuvoja jne. ja ne, niinkuin tämänkin, on tarkoitettu ideoiksi, viihdykeeksi, mietintämyssyyn, vihjeiksi, mahdollisuuksiksi jne. haloo, käytäs nyt taas vähän!"

    Lakatkaa lukemasta sitä paskaa niin ehkä teilläkin (ja sullakin) veri alkaa kiertämään oikeasti aivoissa. Siinä on vähän liikaakin itsensä kehittämistä ja henkistä kasvua.

    Olen vain lievästi sanottuna väsynyt tähän vouhotukseen. Huumoria löytyy ja keskustelutaitoa mutta miksikään 24 tunnin huvitusautomaatiksi ja tilatuksi seuramieheksi ei jaksa ryhtyä. Osa kun joutuu olemaan kiinni ihan tässä jokapäiväisessä elämässä ja sen realiteeteissa.

    Äänestä

  • ja selität kirjoitti:

    muttet myönnä sitä mistä oli kyse.

    Tarkoituksena naisilla ei ole edes haluta parisuhdetta vaan parisuhdeleikki joka perustuu miehen viettelykselle naista kohtaan. Naisen osana on näyttää nätiltä ja olla oikukas.

    Tätä sitten myydään iskuvihjeiden ja teatraalisten näytelmän vuorosanojen muodossa hyväuskoisille vaikkapa vetoamalla "itsensä kehittämiseen" ja "kasvamiseen ihmisenä".

    Jos kertoo että ei jaksa moiseen leikkiin ryhtyä vaan oikeasti etsii tasavertaista parisuhdetta eikä halua tavoitella olevansa täydellinen toive naiselle vaan ihan ihminen ja mies jota kunnioitetaan niin saa sitten kuulla kuinka on katkera, pelokas, tyhmä, pettynyt, huono itsetuntoinen tai muuten vain pornoa katseleva läski alapäähuumoria viljelevä runkkari örveltäjä sika.

    Iloa ja huumoria usein riittää jopa naistenkin kanssa siihen asti kunhan näköpiiriin sattuu joku johon tehdä lähempää tuttavuutta tosimielessä, tällöinhän mies ei riitä oma itsenään vaan pitää alkaa esittämään mösjöötä että kelpaa. Sama paska jatkuu parhaimmassa (pahimmassa) tapauksessa hautaan saakka kun nykyisin ei riitä edes että alussa ollaan viekoitteleva vaan samaa tunnustusten tekoa pitää jatkaa pitkin parisuhdetta. Auta armias jos jotakin jää tekemättä! Sitten mies on huono ja epäonnistunut sekä luuseri. Kaikki virheet hyppäävät silmille miehessä eli vaikkapa se että viettää liikaa aikaa kavereiden kanssa eikä "mun" kanssa tai toisaalta että mies kahlitsee ja uskaltaa vaatia että se tyttöjen ilta vietetäänkin kerrankin yhdessä eikä siellä baarissa parhaat päällä siideriä hörppien ja jätkien sänkytaitoja ja abseja vertaillen.

    Minä en ala pikkuprinsessoja sinun sössötyksillä miellyttämään. Tiedätkö mitä niistä yleensä saa takaisin naisilta ja mitä nainen tekee miehen vuoksi? Ei mitään. No ehkä meikkaa hieman, pukeutuu kauniimmin ja antaa auliimmin vähän reikää, mutta sitä irtoaa muutenkin.

    "naisten lehdissä on iät ja ajat jaettu miesten mielyttämisohjeita, suhteen parantamisvinkkejä, seksineuvoja jne. ja ne, niinkuin tämänkin, on tarkoitettu ideoiksi, viihdykeeksi, mietintämyssyyn, vihjeiksi, mahdollisuuksiksi jne. haloo, käytäs nyt taas vähän!"

    Lakatkaa lukemasta sitä paskaa niin ehkä teilläkin (ja sullakin) veri alkaa kiertämään oikeasti aivoissa. Siinä on vähän liikaakin itsensä kehittämistä ja henkistä kasvua.

    Olen vain lievästi sanottuna väsynyt tähän vouhotukseen. Huumoria löytyy ja keskustelutaitoa mutta miksikään 24 tunnin huvitusautomaatiksi ja tilatuksi seuramieheksi ei jaksa ryhtyä. Osa kun joutuu olemaan kiinni ihan tässä jokapäiväisessä elämässä ja sen realiteeteissa.

    eli siis sun mielestä toisen huomioon ottaminen on teeskentelyä? no ehkä se sulla on, mulla ei.
    millaisia naisia sulla oikein on ollut, ihmetyttää vaan. että ensimmäisessä kirjeessähän luki, siis jos tuollainen realisti ja arjen sankari, osaa lukea, että jos et saa mitään takaisin, niin ei kannata sitten, että ne ei ollut mitään "tee itsestäsi uhri ja martyyri, ja seurustele yksin kaksin" juttuja.

    sulta sen sijaan tippuu kyllä neuvoja, miten tehdään itsestä uhri ja marttyyri. taidatkin olla siinä melko hyvä?

    sä luet siinä mielessä väärää palstaa, että tämän aihe on "miten isket naisen" ja siinä tuli yhden ihmisen mielipiteitä ja ehdotuksia. kuten tässä nyt on aika alleviivaamalla sanottu. sä sen sijaan selität, yleistät, säälit ittees ilmeisesti, ja kaikki naisen huomioiminen taitaa sun mielestä kuulua tohon paskaa-ajanhaaskausta-osastoon. surullista sinänsä, mutta sun kohdalla, mä olen jotenkin ihan varma, että se on sitä ollutkin. eikä ehkä turhaan.

    kuka pyysi teeskentelemään, tai esittämään jotain muuta kun mitä on? mä esimerkiksi kyllä ihan itse, ja aidosti, ilahdutan miestäni, ajattelen, että jospa hän tulisi siitä onnelliseksi. ostan lahjoja, teen yhteisiä iltoja, tai joskus jotain peli-iltoja hänen kavereittensa kanssa, että mä en esim. ehkä halua johonkin peliin lähteä, mutta hän ilahtuu siitä kovasti, mä hieron joskus hartioita ja aika paljon muutakin, mä keksin sängyssä jotain uutta kivaa, ja keskustelen asioista. mulle se, että voidaan puhua vaikeistakin asioista ei ole teeskentelyä, vaan tutustumista ja sitä, että saa oikeesti olla toisen ihmisen lähellä. ja kyllä, en mä nyt ihan hysteerinen sen ulkonäköni suhteen ole, mutta kyllä musta on ihanaa, joskus laittautua myös häntä varten. eikä sillä oo mitään tekemistä teeskentelyn kanssa, vaan sen kanssa, että joskus voi saada iloa siitäkin, että on epäitsekäs ja antaa jotain. ja se, että yhdessäkin tehdään asioita pitäs kyllä olla molemmille hauskaa...

    ja joo, kyllä mä odotan, ja mulla on oikeuskin odottaa, että se mun mieheni kohtelee mua hyvin, tai siis, sehän pitäs olla itsestään selvyys. paitsi sulle. mutta yleensä, jos ihmistä huomioi, ja kannustaa, ja sille antaa jotain, niin saattaa huomata saavansa myös takaisin jotain... ja kuten sanottua, jos ei saa, niin eihän kukaan järkevä ihminen myöskään itteensä kai loppuun kuluta pohjattomalla kaivolla, joka pitää kaikkea itsestään selvyytenä. paitsi sinä tietenkin.

    "saa sitten kuulla kuinka on katkera, pelokas, tyhmä, pettynyt, huono itsetuntoinen tai muuten vain pornoa katseleva läski alapäähuumoria viljelevä runkkari örveltäjä sika" ja oletsä siis sellanen? vai miksi sä oisit niin psykoottisen naisen kanssa, joka ihan tyhjästä noita nyjhäsee? koska ilmeisesti sä olet noita kuulut omilta naisiltasi...kannattaisko sun vaihtaa jotenkin tota naistyyliä kokonaan, että yrittäsitkin nähdä jotain ihanaa sellasissa hyvin kohtelevissa naisissa? ai niin, kun sitte sä itekin joudut...

    ja siis jos tää on kuvaus sun tyttöystävistäs: "Minä en ala pikkuprinsessoja sinun sössötyksillä miellyttämään. Tiedätkö mitä niistä yleensä saa takaisin naisilta ja mitä nainen tekee miehen vuoksi? Ei mitään. No ehkä meikkaa hieman, pukeutuu kauniimmin ja antaa auliimmin vähän reikää, mutta sitä irtoaa muutenkin." niin hei, älä viitsi yleistää, jotkut saattaa saada ihan naisiakin. ja jos sun suhtautuminen naiseen on se, että saahan siltä reikää, niin itehän sä et suhtaudu tasavertaisesti, vaan alentavasti ja halveksuvasti. et sä silloin muuta ansaitsekaan kun hatullisen paskaa. sen sä olet saanut, ja tulet saamaankin. mä tuntisin myötätuntoa sun pettymyksille, mutta... en. ihan itse mainitsemistasi syistä.

    "Olen vain lievästi sanottuna väsynyt tähän vouhotukseen. Huumoria löytyy ja keskustelutaitoa mutta miksikään 24 tunnin huvitusautomaatiksi ja tilatuksi seuramieheksi ei jaksa ryhtyä. Osa kun joutuu olemaan kiinni ihan tässä jokapäiväisessä elämässä ja sen realiteeteissa. "

    mihin hiton vouhotukseen??? tää on yks keskustelupalsta, johon sä kyllä suhtaudut kiitettävällä intohimolla, mutta jospa sunkin tarttis vähän saada verta kiertään päässäs. se naisten lehti-vertaus oli tarkotettu just sillai, että niin, kun jos me otettas ne kaikki tosissaan, niin hulluksihan sitä tulisi!? tuskin nyt kukaan (paitsi sinä, kun olet niin älykäskin) ottaa näitä nyt ihan niiiiiiin kauuuuuhheeeeen kirjaimellisesti.

    mistä 24tunnin huvitusautomaatista on silloin kyse, jos joskus muistaa tyttöystäväänsä tai vaimoaan? mistä arkirealismista sä puhut? kuules nyt höppänä pöppänä: mä, niinkun suurinosa niistä naisista ketä mä tunnen, elättää ihan itse itsensä, käy töissä ja on hyvin kiinni arkirealismissa. ne kenellä on vielä perhettä, on joskus liikaakin kiinni arkirealismissa. arkirealismia, tuota sun niin jumaloimaa aikaa, löytyy koko ajan ja joka lähtöön: lopeta jo se vouhotus siitä, lopeta jo se työn sankaruus, ja turhat luulot. se että sulla on ollu jokunen pettymys elämässäs ja että sä et muuta elä, kun arkirealismia, ei ole mitään elämää suurempaa. me muut vaan joskus otetaan ittemme irti siitä kaikesta. ja jos on hyvä parisuhde, sen voi tehdä yhdessä. ja jos ei viä ole, niin semmoseen voi parantaa mahiksiaan ihan tekemällä sellasia asioita, mitä ehkä haluaisi muutenkin tehdä.

    mun elämä on seikkailua, sen työn lisäksi, mä on tehnyt ite siitä sellasta, ja saanu tosi paljon muutakin, kun parisuhteen. siksi mä sitä suosittelen. tyhmähän sellanen ihminen on, joka jättää mahdollisuudet elämästä käyttämättä.

    sä haluat tahallas ymmärtää tän asian väärin ja purkaa nyt jotain traumojas, ja ole hyvä vaan, mä olen siinä mielessä hyvä kohde, että mä oon ite niin onnellinen ja tyytyväinen mun elämään, että mua se ei hetkauta suuntaan eikä toiseen. mutta mä haluaisin, että jos joku muu saa mitään irti tästä, ja mitään mahdollisuuksia itte parantaa omaa elämäänsä, ja ideoita siihen, niin ollos hyvä ja käyttää vaan. en toki tarkoita sinua. sinullehan oli jo omat neuvot, kyllä niilläkin jonkun pubiruusun saa (ettei tarvii prinsessoja kattoo, kyllä kunnon miehelle ruusu riittää ;) )

    mutta kauniita arkipäiviä ja toivottavasti reikää irtoaa sulle jatkossakin ja löydät naisen, joka sopii just sulle: kenen kanssa te ette varmasti tee yhtään mitään, ettekä näyttele koskaan mitään, ettekä elä vahingossakaan mitään muuta kun jokapäiväisiä realiteetteja. ja vilpittömästi, jos se on sitä mitä sä tahdot, niin toivottavasti sä myös löydät sen. ja hei, ihan oikeesti, sun ei ole koskaan pakko muuttua mihinkään, sä voit elää ihan just sillä "tasolla" kun millä itse valiset, ja tosiasia on myös se, että kun haluat saada sitä mitä olet aina saanut, tee kaikki niin kuin olet aina tehnyt. joten ei pelkoa, muutoksia ei ole tiedossa, mikään ei tule muuttumaan koskaan.

    niin, toivottaisin oikein hyvää jatkoa, mutta toivotan nyt "mitä sä ikinä sen jatkon haluat olevankaan", kun hyvän toivotus on teeskentelyä. ymmärtäisitsä huumoria, jos mä laittaisin: oikein vit*umaista jatkoa? (suomennos: vi*tu=reikä, sä toivoit reikää paljon, niinku ni viitataan siihen, että saat mitä haluat..) vai oliks tääki nyt vaan vit*uilua ;) heh, heh, hee! no enivei, ihan miten vaan.

    Äänestä

  • ...... kirjoitti:

    eli siis sun mielestä toisen huomioon ottaminen on teeskentelyä? no ehkä se sulla on, mulla ei.
    millaisia naisia sulla oikein on ollut, ihmetyttää vaan. että ensimmäisessä kirjeessähän luki, siis jos tuollainen realisti ja arjen sankari, osaa lukea, että jos et saa mitään takaisin, niin ei kannata sitten, että ne ei ollut mitään "tee itsestäsi uhri ja martyyri, ja seurustele yksin kaksin" juttuja.

    sulta sen sijaan tippuu kyllä neuvoja, miten tehdään itsestä uhri ja marttyyri. taidatkin olla siinä melko hyvä?

    sä luet siinä mielessä väärää palstaa, että tämän aihe on "miten isket naisen" ja siinä tuli yhden ihmisen mielipiteitä ja ehdotuksia. kuten tässä nyt on aika alleviivaamalla sanottu. sä sen sijaan selität, yleistät, säälit ittees ilmeisesti, ja kaikki naisen huomioiminen taitaa sun mielestä kuulua tohon paskaa-ajanhaaskausta-osastoon. surullista sinänsä, mutta sun kohdalla, mä olen jotenkin ihan varma, että se on sitä ollutkin. eikä ehkä turhaan.

    kuka pyysi teeskentelemään, tai esittämään jotain muuta kun mitä on? mä esimerkiksi kyllä ihan itse, ja aidosti, ilahdutan miestäni, ajattelen, että jospa hän tulisi siitä onnelliseksi. ostan lahjoja, teen yhteisiä iltoja, tai joskus jotain peli-iltoja hänen kavereittensa kanssa, että mä en esim. ehkä halua johonkin peliin lähteä, mutta hän ilahtuu siitä kovasti, mä hieron joskus hartioita ja aika paljon muutakin, mä keksin sängyssä jotain uutta kivaa, ja keskustelen asioista. mulle se, että voidaan puhua vaikeistakin asioista ei ole teeskentelyä, vaan tutustumista ja sitä, että saa oikeesti olla toisen ihmisen lähellä. ja kyllä, en mä nyt ihan hysteerinen sen ulkonäköni suhteen ole, mutta kyllä musta on ihanaa, joskus laittautua myös häntä varten. eikä sillä oo mitään tekemistä teeskentelyn kanssa, vaan sen kanssa, että joskus voi saada iloa siitäkin, että on epäitsekäs ja antaa jotain. ja se, että yhdessäkin tehdään asioita pitäs kyllä olla molemmille hauskaa...

    ja joo, kyllä mä odotan, ja mulla on oikeuskin odottaa, että se mun mieheni kohtelee mua hyvin, tai siis, sehän pitäs olla itsestään selvyys. paitsi sulle. mutta yleensä, jos ihmistä huomioi, ja kannustaa, ja sille antaa jotain, niin saattaa huomata saavansa myös takaisin jotain... ja kuten sanottua, jos ei saa, niin eihän kukaan järkevä ihminen myöskään itteensä kai loppuun kuluta pohjattomalla kaivolla, joka pitää kaikkea itsestään selvyytenä. paitsi sinä tietenkin.

    "saa sitten kuulla kuinka on katkera, pelokas, tyhmä, pettynyt, huono itsetuntoinen tai muuten vain pornoa katseleva läski alapäähuumoria viljelevä runkkari örveltäjä sika" ja oletsä siis sellanen? vai miksi sä oisit niin psykoottisen naisen kanssa, joka ihan tyhjästä noita nyjhäsee? koska ilmeisesti sä olet noita kuulut omilta naisiltasi...kannattaisko sun vaihtaa jotenkin tota naistyyliä kokonaan, että yrittäsitkin nähdä jotain ihanaa sellasissa hyvin kohtelevissa naisissa? ai niin, kun sitte sä itekin joudut...

    ja siis jos tää on kuvaus sun tyttöystävistäs: "Minä en ala pikkuprinsessoja sinun sössötyksillä miellyttämään. Tiedätkö mitä niistä yleensä saa takaisin naisilta ja mitä nainen tekee miehen vuoksi? Ei mitään. No ehkä meikkaa hieman, pukeutuu kauniimmin ja antaa auliimmin vähän reikää, mutta sitä irtoaa muutenkin." niin hei, älä viitsi yleistää, jotkut saattaa saada ihan naisiakin. ja jos sun suhtautuminen naiseen on se, että saahan siltä reikää, niin itehän sä et suhtaudu tasavertaisesti, vaan alentavasti ja halveksuvasti. et sä silloin muuta ansaitsekaan kun hatullisen paskaa. sen sä olet saanut, ja tulet saamaankin. mä tuntisin myötätuntoa sun pettymyksille, mutta... en. ihan itse mainitsemistasi syistä.

    "Olen vain lievästi sanottuna väsynyt tähän vouhotukseen. Huumoria löytyy ja keskustelutaitoa mutta miksikään 24 tunnin huvitusautomaatiksi ja tilatuksi seuramieheksi ei jaksa ryhtyä. Osa kun joutuu olemaan kiinni ihan tässä jokapäiväisessä elämässä ja sen realiteeteissa. "

    mihin hiton vouhotukseen??? tää on yks keskustelupalsta, johon sä kyllä suhtaudut kiitettävällä intohimolla, mutta jospa sunkin tarttis vähän saada verta kiertään päässäs. se naisten lehti-vertaus oli tarkotettu just sillai, että niin, kun jos me otettas ne kaikki tosissaan, niin hulluksihan sitä tulisi!? tuskin nyt kukaan (paitsi sinä, kun olet niin älykäskin) ottaa näitä nyt ihan niiiiiiin kauuuuuhheeeeen kirjaimellisesti.

    mistä 24tunnin huvitusautomaatista on silloin kyse, jos joskus muistaa tyttöystäväänsä tai vaimoaan? mistä arkirealismista sä puhut? kuules nyt höppänä pöppänä: mä, niinkun suurinosa niistä naisista ketä mä tunnen, elättää ihan itse itsensä, käy töissä ja on hyvin kiinni arkirealismissa. ne kenellä on vielä perhettä, on joskus liikaakin kiinni arkirealismissa. arkirealismia, tuota sun niin jumaloimaa aikaa, löytyy koko ajan ja joka lähtöön: lopeta jo se vouhotus siitä, lopeta jo se työn sankaruus, ja turhat luulot. se että sulla on ollu jokunen pettymys elämässäs ja että sä et muuta elä, kun arkirealismia, ei ole mitään elämää suurempaa. me muut vaan joskus otetaan ittemme irti siitä kaikesta. ja jos on hyvä parisuhde, sen voi tehdä yhdessä. ja jos ei viä ole, niin semmoseen voi parantaa mahiksiaan ihan tekemällä sellasia asioita, mitä ehkä haluaisi muutenkin tehdä.

    mun elämä on seikkailua, sen työn lisäksi, mä on tehnyt ite siitä sellasta, ja saanu tosi paljon muutakin, kun parisuhteen. siksi mä sitä suosittelen. tyhmähän sellanen ihminen on, joka jättää mahdollisuudet elämästä käyttämättä.

    sä haluat tahallas ymmärtää tän asian väärin ja purkaa nyt jotain traumojas, ja ole hyvä vaan, mä olen siinä mielessä hyvä kohde, että mä oon ite niin onnellinen ja tyytyväinen mun elämään, että mua se ei hetkauta suuntaan eikä toiseen. mutta mä haluaisin, että jos joku muu saa mitään irti tästä, ja mitään mahdollisuuksia itte parantaa omaa elämäänsä, ja ideoita siihen, niin ollos hyvä ja käyttää vaan. en toki tarkoita sinua. sinullehan oli jo omat neuvot, kyllä niilläkin jonkun pubiruusun saa (ettei tarvii prinsessoja kattoo, kyllä kunnon miehelle ruusu riittää ;) )

    mutta kauniita arkipäiviä ja toivottavasti reikää irtoaa sulle jatkossakin ja löydät naisen, joka sopii just sulle: kenen kanssa te ette varmasti tee yhtään mitään, ettekä näyttele koskaan mitään, ettekä elä vahingossakaan mitään muuta kun jokapäiväisiä realiteetteja. ja vilpittömästi, jos se on sitä mitä sä tahdot, niin toivottavasti sä myös löydät sen. ja hei, ihan oikeesti, sun ei ole koskaan pakko muuttua mihinkään, sä voit elää ihan just sillä "tasolla" kun millä itse valiset, ja tosiasia on myös se, että kun haluat saada sitä mitä olet aina saanut, tee kaikki niin kuin olet aina tehnyt. joten ei pelkoa, muutoksia ei ole tiedossa, mikään ei tule muuttumaan koskaan.

    niin, toivottaisin oikein hyvää jatkoa, mutta toivotan nyt "mitä sä ikinä sen jatkon haluat olevankaan", kun hyvän toivotus on teeskentelyä. ymmärtäisitsä huumoria, jos mä laittaisin: oikein vit*umaista jatkoa? (suomennos: vi*tu=reikä, sä toivoit reikää paljon, niinku ni viitataan siihen, että saat mitä haluat..) vai oliks tääki nyt vaan vit*uilua ;) heh, heh, hee! no enivei, ihan miten vaan.

    Hyviä ( ja hyvin sanoiksi puettuja ) vinkkejä jotka oikeasti toimii.
    On kyllä totta, ettei mies ikinä pysty olemaan täydellinen kuten tämä yksi vouhkaaja tässä vouhottaa, mutta annoit hyviä vinkkejä sen ns."täydellisyyden" tavoitteluun!

    Kirjoitat hyvin ja hauskasti loistavia sanontoja ja esimerkkejä käyttäen, sun teksiä olis hauska lukea enemmänkin! :)

    Äänestä

Itsensä kehittämiseen kannattaa tosiaan panostaa valittelun ja epärealistisen toivomisen sijasta. Ihminen, joka on henkisesti ja fyysisesti tasapainoinen ja hyvässä kunnossa, on samalla puoleensavetävä. Ja vaikkei flaksi kävisikään, niin elämänlaatu ja -ilo kuitenkin paranee.

Äänestä
  • ovat tylsiä ja vakaita. Ei naiset sellaisia halua koska se ei ole heidän mielestään puoleensavetävää.

    On aina mielenkiintoista nähdä kuinka naisten antamat iskuohjeet poikkeavat siitä mihin he itse lankeavat.

    Äänestä

  • ihmiset kirjoitti:

    ovat tylsiä ja vakaita. Ei naiset sellaisia halua koska se ei ole heidän mielestään puoleensavetävää.

    On aina mielenkiintoista nähdä kuinka naisten antamat iskuohjeet poikkeavat siitä mihin he itse lankeavat.

    moi. vastaan nyt tässä tavallaan kahdelle, et sulle ja sille aikasemmalle. joo, kun toi just aikasempi oli käsittänyt sen, mitä mä tarkotin, että siinä saa kaupan päälle ittelleen paremman elämän myös. ja soveltaen, että jos siis huvittaa jotain tehdä, niin kannattaa ja että siinä samalla, kun saa seikkailua elämään ja saattaa löytää muutenkin hauskoja asioita, saattaa löytää myös uusia mahdollisuuksia ihmissuhteitten saralla.

    tasapainoinen ihminen. no, kyllä suurinosa mun ystävistä seurustelee ja on naimisissa ja heillä on perhe suhteellisen tasapainoisten ihmisten kanssa. ei itsensä kanssa tasapainossa oleminen tarkoita arjen harmautta tai tylsyyttä, päinvastoin: sillon sitä just uskaltaa olla oma ittensä ja joskus päästää ittensä valloilleen. tai siis, niin se on mulla menny: mitä enemmän oon luottanu itteeni, sitä enemmän uskaltanu tehdä ja tutustua ja sitä enemmän on myös tullut mielenkiintoa elämään.

    naiset aina rakastuvat renttuihin on aikalailla mennyttä kamaa ja pelkää legendaa. nuoremmilla kun 20 vuotta se ehkä pätee, mutta eipä kyllä oikein sen jälkeen, ja koko ajan vähemmän ja vähemmän.

    mutta mielenkiintoisempi elämä, mielenkiintoisempi ihminen. tylsillä ihmisillä on tylsää. eikös se nyt vähän kuitenkin pidä paikkaansa? samoin kun se, että jos mitään ei tee, ei mitään saakaan? tai jos aikaisemmat keinot ei toimi, on aika muuttaa keinoja?

    no, mulla se on toiminu, mutta kuten olen tässä aijemminkin sanonut, nää on vaan yhen tyypin ehdotuksia ja vinkkejä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Yhden naisen näkökulma kirjoitti:

Moniakin hyviä juttuja on, mitä itseensä voi kehittää. ja riippuen siitä, millaisen naisen haluat, voit aina myös soveltaa, eli päin vastaiselle tyypille soveltuu varmaan päinvastainen tyyli. Ja nää ehkä koskee nyt enemmän pysyvämmän suhteen etsijöitä, mutta kai näitä voi soveltaa kaikkeen???

Voin nyt verrata vain itseeni ja pariin lähimpään kaveriini, koska muitahan ei ollenkaan niin hyvin tunne että voisi sanoa.

- Kohtuullisesti selvinpäin. kaikki osaavat ryypätä ja känniääliöiden kanssa ei kukaan muu kun samanlainen jaksa keskustella. Näin se on, ne ketkä pitävät rimaa hieman korkeammalla, eivät ole imarreltuja kännisen miehen hassun hauskoista kommenteista ja sammaltavasta puheesta. Hauska hiprakka on jees, mutta känni... Sillä ei ns. laatua saa.

- Tanssitaito. On kyseessä lavatanssi-ihminen, tai discotanssi-ihminen tai mikä vaan tanssi, niin miehiä jotka osaavat tanssia, uskaltavat tanssia ja eivät siis vain töni kaikkia kumoon ja örvellä, (viitaten ylempään), on todella vähän. Miehiä, jotka uskaltavat terveesti hullutella ja tanssia, ja jos vielä osaavat, niin jeps. Silloin voi hypätä seuraan joraamaan.

- Keskustelutaito. Naiset ovat iänkaiken sulattaneet näitä idioottien "karvakolmio-vitsejä", mutta tosiasiassa kun mies on kännissä ja heittää siihen niin veen kyllästyttävän usein jotain idiooteille suunnattua alapäähuumoria, niin tulee mieleen, onko Luoja siunannut tyyppiä aivoilla ollenkaan. Hauskoja äärivitsejä on vähän, ja ne naiset, ketkä eivät koe pakolliseksi tarpeeksi aina mielyttää miehiä ja nauraa näitten typerimmillekin jutuille pisteitä saadakseen, eivät ole omassa mahdollisuuksien rajoissa, jos ei osaa parempaa.
Keskustelemaankin oppii. Kun on avoimesti ja oikeasti kiinnostunut ihmisistä. Älykäs ihminen myös tajuaa aika nopeesti koska joku seuraa, peesaa ja leikkii kuuntelevansa, tai koska jotain oikeesti kiinnostaa, ja sillä on omatkin aivot.

- Aitous, ole se mikä olet. Hyvä itsetunto. Ja silloin voi myös hyväksyä itsensä sellaisena kun on. Huumorin taju. Tärkeyttään tärisevillä sitä ei ole. Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen myös arvostaa muita enemmän...

- Mielenkiinto, tee itsestäsi mielenkiintoinen, hanki mielenkiintoinen elämä. Kehitä luonnettasi. Sellaiset yksinkertaiset, hieman kaikilla tavoin, ovat kyllä joillekin ihan jees, mutta mun mielestä yhden asian ihmiset, ovat vaan tylsiä. Ihmiset, jotka eivät kasva ovat joko tyhmiä tai laiskoja, ja kumpikaan ei ole kiinnostavaa. Ja itsesääli, voi jörses! Voitteko kuvitella että joihinkin ilmeisesti sekin tehoaa, koska sitä käytetään.?! Morjes, kaikilla meillä on ollut vaikeaa, hienointa on ne, ketkä taistelee, ja selviää. Älä sääli itseäsi suotta, koska sä et todellakaan ole ainoa, joka on joutunut elämässään kärsimään.

- Älä esitä kokeneempaa kun olet. No, eli ole oma ittes. Mutta jotenkin etenkin, ku itte on kiertäny jotain muuta kun tahkoo, niin on tosi rasittavaa, kun miehillä on monesti sellanen sisäänkasvatettu järjestelmä joka olettaa heidän aina olevan naista kokeneempia ja että he voivat lähes joka elämänalueella, työelämästä hurjiin vuosiin, opettaa naiselle jotain täysin uutta ja ennenkuulumatonta. Ette voi. Sitten tulee aina tätä lapselle puhumista "et sä oo voinu, miten sä nyt oot ehtiny jne" ja siis: kattokaa, kun miehet, te ette ole niitä maailman ainoita eläviä ihmisiä oikeesti, vaan muutkin voi olla. mua ei kiinnosta onko sun äitis ollu tekemättä mitä kaikkee,ja miten perinteisesti siskos elää, minne naapurin minna pääty kotiäidiksi ja miten liisa on viettäny hyvin hiljaista elämää, kato ku mä olen eläny. älkää väheksykö, älkää luulko olevanne aina jotain ylisuuremmoista, älkääkä kuvitelko, että tein huimaakin huimemmat elämän viisautenne ihan kaikille näkyy sellasina. Jos ei se liika nöyristely ole hyväksi, niin ei ole se ylimielisyyskään. Paitsi tietysti näille alistuville naisille, joitten mielestä myös mies-sukupuoli on aina parempi automaattisesti. Mutta me älykkäät, itsenäiset, eläväiset, hyväitsetuntoiset ja hyvin omillamme toimeen tulevat (enkä puhu välttis rikkauksista) emme tarvitse johtajaa, päätä, opastajaa, toista isää emmekä jotain suurta ja ihmeellistä (ja itsemme väheksymistä) vaan tasavertaisen miehen, parhaan ystävän, jonka kanssa voi harrastaa seksiä, ja ihmisen joka arvostaa meitä tasavertaisenaan, ja jota voi rakastaa tasavertaisena.

Ja pientä seikkailua.

- Näin isket naisesi suhteessa ollessasi: puhu. kerro omista tunteistasi ja missä mennään. Kaikkein usein kuulen valituksia naisilta, kun he eivät tiedä "missä mennään" on kyse seksistä, rahasta, kodista, jne. He kysyvät ja miehet sulkeutuvat. Murahtelevat ja ovat hiljaa. Opettele itse avaamaan keskusteluja. Jos naisesi ei kuuntele, pyydä suoraan häntä kuuntelemaan "kuuntele, nyt mä kerron", jos naisesi ei meinaa lakata tottuneena ainoana puhujana puhumasta sano suoraan "rakas, sä puhut niin paljon, että mä en ehdi tohon." ja aina. kohteliaasti, käytä sanoja rakas ja kulta jne. ole kohtelias. Opettele kesyttämään äkäpussi. Puhumaan suoraan, ystävällisesti, rehellisesti ja kertomaan asioita.
Puhuminen ja kuunteleminen luo läheisyyttä, on seksikästä, avaa ovia ja tuo yhteisyyden ja turvallisuuden tunnetta.
Jos naisesi on romantiikan ystävä tee itse hierontoja, kynttilänvalo hetkiä jne. Jos seikkailunhaluinen, vie hänet seikkailemaan, mutta älä unohda arjen pieniä yllätyksiä, ja kysy mikä hänelle merkkaa rakkauden osotusta. Joillekin se on lahjat, joillekin sanat, joillekin joku muu, kaikki on siinä vähän erilaisia, että jokainen jääräpäisesti osottaa rakkautta vaan omalla tavallaan. Suhteessa tule vastaan.
Ole intohimoinen, osoita naisellesi, että haluat, suutele intohimoisesti: PANOSTAKAA SUUTELUTAITOON, ja siihen, että uskallatte heittäytyä, sukeltaa ilman suorittamista. Nauttia niin suutelemisen kun seksinkin seikkailuista, mä takaan, että se on alue, missä yksikin ihminen riittää, kunhan vaan saa homman toimimaan :D
mutta muista jättää välillä kaipuu, kiusoittele, välillä ole intohimoinen ilman seksiä, ja etenkin ilman yhdyntää. Tyydytä naisesi spontaanisti joskus, ja koskee muutakin kun seksiä ja joulua. (ja jos puolisosi on mölli, joka esim. vuoden piristyskuurin ja avoimen keskustelun jälkeen ei itse tee mitään, ja sä et sitä jaksa, niin sitten vaihda. Emmä ketään kehota vaan yksin yrittämään, mutta aloitteen voi tehdä kuka vaan, muuttuminen/parannukset vie aikaa, eikä kukaan lue ajatuksia!!!)

Okei, toivottavasti näistä on jotain apua jollekin, koska voihan näitä just nimenomaan käyttää toisinpäin ja soveltaa, jos haluaa vaikka perinteisen naisen (sillon perinteiset mies-jutut vetoaa) tai yhen illan jutun (ja rehellisesti selvitä siitä: on rehellinen. Sä voit harrastaa yhen illan juttuja ja olla koskaan pettämättä tai valehtelematta ja naiset rakastaa sua: koska oot sentään rehellinen). Jne. Tässä aina joutuu niin yksinkertastaan, mutta minkäs tekee, periaate on se, että yksinkertasella saa vaan yksinkertasta ja laadulla saa laatua. Rahamies ei puhu rahoistaan ja panomies ei puhu panoistaan. Jne. Tsemppiä kaikille, toivottavasti löytyy rakkautta, rikkautta elämään ja myös sitä seksiä: sehän on kivaa!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu