kolme ikkunaa

mielenmaisemaan...
Pidin tästä erittäin. Vaikka aluksi kesti vähän aikaa löytää sopiva rytmi. Huomasin että tavalla rytmitettynä runo on parhaimmillaan ääneen luettuna, rivien väleissä sopiva tauko.

Runon rytmityksessä ei sinänsä siis ole mitään vikaa, mutta itselleni (kirjalliseen enemmän kuin lausuttuun runoon mieltyneenä) teksti toimii paremmin esimerkiksi näin, kokeilin tällaista lukutapaa:

menneisyyden ikkuna
kurkistus sinne,
laitan sen nopeasti kiinni

toinen ikkuna,
tämä päivä paljon uutta

aloitan tyhjästä,
lisään sanoja runooni, tyydyn
siihen

kolmas ikkuna, huominen
sen ikkunan jätän
avaamatta

se on tulevaa,
se avautukoon omalla
painollaan

Rivirakenne on aina makuasia. Lausuttuna runona - sopivia äänenpainoja ja taukoja käyttäen - se mielestäni toimii paremmin alkuperäisellä, kirjoittamallasi tavalla.

Kiitos hyvästä runoelämyksestä.

-parta