Puhutaan koirista

viitsi kiusata :D

Rauhallinen, ei yleensä juurikaan hauku, kuitenkin ison ja turvallisen näköinen ja oloinen eli sen kanssa uskaltaa pimeälläkin lenkkeillä katuja pitkin.

Rottweilerista olen aina haaveillut mutta ehkä tuollasen leppoisan noutajan ottaisin kuitenkin.

sekarotuiset kestää tauteja vastaan enemmän mitä rotukoirat.

Villakoirat sängyn alla riittävät minulle.

tai lapin porokoiran. En muista kumnpi on kumpi. Paimenkoiratyyppinen oikea koira, joka kestäisi talvellakin pihatarhassa kun olen töissä.
Mutta en viiti kiusata koiraa yhden ihmisen taloudessa. Ja allergikkoja riittää mun ympärillä.

Olen nyt jonkun vuoden saanut pidettyä koirakuumeen aisoissa.

sellaista rotua taida ollakaan, joista en pitäisi. No, ulkonäkönsä puolesta ehkä vinttikoirat edustaa sitä osastoa, jotkä vähiten miellyttää silmää. Enemmän muhun vetoaa sellaiset isot, muhkeat löffääjät, kuten nöffit, bernhardilaiset, vanha englannin lammaskoira jne. Tommonen koira makaamassa on aina kosketeltavan ihana.:)

Mutta ehdottomasti älykkyytensä puolesta suosikki
on saksanpaimenkoira.
Rotikat on myös ihania ja bokserit.

Sekarotuiset on ihan hyvä valinta myös.
Ja oikeesti pidän kaikista koirista kyllä.

Jokainen rotu on jalostettu täyttämään juuri sille asetetut tehtävät. Sillä keinon mulla ei oo erikseen mitään suosikki rotua. Nyt tekis mieli noutavaa ja seisovaa lintukoiraa sekä kunnon jänispiiskaa. Toisaalta tartteisin myös suojeluskäyttöön koulutettavan koiran sekä sellasen joka tulee lasten kaa hyvin juttuun.

Jostain syystä mie oon alkanu tykästyy nyt labbiksiin ja sit tietty nää koirat jotka herättää kunnioitusta. Niiku esmes rotikka ja sakemanni.

Ittelle ei nyt ihan justiin koira oikeen sovellu, mut tässä vois ens keväänä alkaa haaveilemaan omasta elukasta. Käyttökoira se olis kumminki oltava ja mieluusti helposti alistuva.

Sekarotuisissa koirissa on se hyäv puoli että ne tosiaan on tautikestävämpiä ja jalostuksen virheet ja tyyppiviat voidaan korjata. Mulle on tullu pari sellasta sopivaa yhdistelmää eteen jotka on sekotus labbista ja sakemannia sekä sit suomenpystykorva ja collie. Molempia tosin en oo nähny ku yhdne poikueen joten sinänsä ei pysty vetämään mitään pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

suurista koiraroduista.Parhaimpia ovat vihikoirat,berninpaimenkoira,leonberg ym vastaavat.
Nallekarhumaiset tapaukset.

Toisaalta sekarotuisista löytyy mahtavia tapauksia.Varsinkin sellaiset hieman reppanan näköiset tyypit.Niissä vaan on monesti sitä jotain..varsinkin omaa tahtoa ja persoonallisuutta kuten jo sanoitkin:)

ne on aina ollu mun makuun, varsinki jos taitava koulutus niin omistautuu lujasti omistajalleen ja käyttäytyy sen mukasesti. perässä vois tulla joku kultanennoutaja mutta ehkä vähä liian lepsu vaikka ihana luonne onki. tai labris.

sekarotuisista vaan huonoja kokemuksia, liian vauhkoja ollu.

pienen koiran, sellaisen sylissäkannettavan. Todennäköisesti parikiloinen maltankoira. Aiheuttaa vähemmän allergiaa.