Haittaako teitä se, jos au pair viettää paljon vapaa-aikaansa omassa huoneessaan mutta työaikoina tekee hommat hyvin ja kiitettävästi?
Minkälaisia kokemuksia teillä on, joilla on ollut au paireja (itseäni kiinnostaa englanti maana); ovatko olleet meneviä vai pysytelleet omassa huoneessaan? :)
Kiitän vastauksista.
Minkälaisia kokemuksia teillä on, joilla on ollut au paireja (itseäni kiinnostaa englanti maana); ovatko olleet meneviä vai pysytelleet omassa huoneessaan? :)
Kiitän vastauksista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
hei! aupairina oloon pitää molempien osapuolien tósiaankin totutella. meidän kaks ekaa hoitivat toimensa kiitettävän ihanasti, ja mulla oli äitinä sellainen olo, että ku meidän auppari laittaa ovensa kii, niin se haluu olla rauhassa ja on kanssa onnnellinen. auppari numero 3 oli todella outo: ekana yliaktiivisena ´kaikissa perheemme toimissa mukana ja sitten vapaa-ajallaan (ilman poikaystävää) todella masentavan avuton ja kuunteli vaan sängyllä maaten musiikkia. numero 4 oli taas suht ok, muttei kuiteskaan luotettava, vaikka oli jo vanhempi, mutta pillastui kaikesta - eikä tollasta voi jättäää lasten kanssa yksikseen. ei luottamuksen tunnetta. tällaista kertoilee kolmen lapsen äiti, joka on nähnyt paljon maailmaa, ja aattelee, että meillä ois aupairilla sikahyvät olot. suomalaiset nuoret naiset on vaan niin hiivatun lellittyjä. toi 240 tai 300 euroa ei ole palkka, vaan taskuraha!
Meilla on ollut jo kymmenkunta au pairia ja huonoimmin viihtyivat ne kaksi jotka ottivat homman kuin tyopaikan. Eli 9-5 valilla paikalla, muuten ei. Mesettamassa ov kiinni tai kaupungilla kun "eivat halua ola toisten nurkissa". Mika on sellainen 60-luvun epasosiaalinen menttaliteetti.
Parhaiten sopeutuivat ja viihtyivat ne (valtaosa)jotka sulautuivat perheeseen, ja joilla silti saattoi olla omia menoja. Osa naista hyvin viihtyvista on ottanut myohemmin yhteytta ja sanonut etta se au pairina oleminen oli heidan elamansa parasta aikaa. Mita siihen sanot sitten...yksi tytto tuli meille jo toiseksi vuodeksi uudestaan kun ei kestanyt Suomessa.
Kuten edellinen kirjoittaja taisi sanoa; kun au pairilla on ovi kiinni han haluaa olla omassa rauhassa. Monet kuitenkin meilla tunsivat olevansa niin kotonaan etta ovi ei ollut kiinni kuin nukkumisen aikana, mutta sehan riippuu luonteesta eika au pairin "hyvyydesta".
Hmm pari ajatusta herasi minullekin vaikka en host olekaan.
Minut on otettu tahan perheeseen todella hyvin mukaan. Kuitenkin meille on vakisinkin muodostunut eraanlainen "tyoaika", silla huoneeni on kellarikerroksessa ja portaiden ovi on pakko sulkea perassa ettei pienin lapsi paase rappusiin. Tunnen oloni valilla tosi koppavaksi kun "tyoajan" jalkeen lahden alas, vaikka pakkohan se on pitaa kiinni. Sen sijaan oman huoneeni oven pidan auki, mutta jotenkin tuo ylakerran ovi jakaa tahtomattakin paivan tyoaikaan ja vapaa-aikaan. Valilla on kuitenkin mukava olla yksin omassa huoneessa, silla paivan leikkien jalkeen on oikeasti ihana paasta rauhottumaan rasavillien lapsukaisten ulottumattomiin:)
Kuitenkin tunnen todellakin kuuluvani perheeseen, ja viihdyn silti tosi hyvin. Menojakin minulla on paljon, mutta se ei tarkoita etten tuntisi olevani taalla kuin kotonani.
Mietin viela aloittajaa etta tarkoitatko nyt sellaista yksin oloa omassa huoneessa etta et "hengaa" perheen kanssa vaikka ei mitaan muuta tekemista olisikaan, vai sellaista etta ihan muuten luonteeltasi olet "kotikissa"?:) Minun nakokulmastani ei siina ole mitaan jos luonteeltaan ei tykkaa kayda ulkona usein, mutta se ei ole hyva jos au pair sulkeutuu huoneeseensa koska tuntee olonsa esim vaivautuneeksi perheen seurassa vapaa-ajalla.
Meni vahan ohi tuo ovi kiinni-juttu. Omalla kohdallani olen aina ovi kiinni, silloin kun asuin viela nuorempana vanhempieni luona ja aivan samalla tavalla jokaisessa neljassa perheessa jossa olen au pairina ollut. Kaikissa perheissa on mennyt erittain hyvin ja yksikaan perhe ei ole kysellyt miksi laitan oveni kiinni kun olen huoneessani :D vietin aikaa perheen kanssa vapaa-ajalla, mutta silloin kun ovi oli kiinni, tiesivat esim lapset koputtaa ensin (saivat toki siis tulla silti) tms.
Ja tuosta etta suomalaisnuoret ovat lellittyja ja kultalusikka suussa kasvaneita... hmm... ei mee oikein jakeluun tuokaan :D raha ei tee onnelliseksi, mutta kyllakin helpottaa elamaa. Varsinkin ulkomailla ja jos ei ole saastoja.