te joiden miehet ovat jo vuosia asuneet tai juuri muuttaneet suomeen, oletteko huomanneet heidän haluavan takaisin kotiin? tarkoitan todella kovasti takaisin kotiin? ja ovatko he jakaneet näitä fiiliksiä teidän kanssanne?
entäs ovatko miehet jotka ovat tulleet rankoistakin oloista, kertoneet teille mitä on tapahtunut tai heille on tehty?
en siis odota että kerrotte yksityiskohtia vaan kun oma ukkelini kertoi minulle juuri paljon omasta suvustaan ja perheensä ongelmista ja omista kokemuksistaan, mitkä pysäyttivät. ja olen tässä miettinyt pystynkö olemaan asian kanssa ihan ok?? onko ne asiat liian rankkoja tyhmälle suomalaiselle kuultavaksi, ajatellen että itken jopa leijonakuningas-leffaa katsoessa..
entäs ovatko miehet jotka ovat tulleet rankoistakin oloista, kertoneet teille mitä on tapahtunut tai heille on tehty?
en siis odota että kerrotte yksityiskohtia vaan kun oma ukkelini kertoi minulle juuri paljon omasta suvustaan ja perheensä ongelmista ja omista kokemuksistaan, mitkä pysäyttivät. ja olen tässä miettinyt pystynkö olemaan asian kanssa ihan ok?? onko ne asiat liian rankkoja tyhmälle suomalaiselle kuultavaksi, ajatellen että itken jopa leijonakuningas-leffaa katsoessa..
Vastaukset 19
Vanhimmat
Mieheni ei tullut mitään "pakoon" tänne Suomeen eikä ole mitään syytä, mikset kotiin voisi palata. Paitsi että saisi mennä sinne yksin, koska minä en Nigeriaan todellakaan halua muuttaa. Puolet mieheni perheestä asuu Nigeriassa, puolet ulkomailla. Kotimaassa edelleen asuvat pärjäävät taloudellisesti ihan hyvin, joten sinänsä ei mitään hätää, mutta luulen, että meidän paikkamme on täällä.
Jos miehesi on oikein kovia kokenut, niin älä turhaan edes yritä väittää, että ymmärrät. Ei sinulla ole hajuakaan siitä, miltä hänestä tuntuu, mutta ei se estä sinua kuuntelemasta ja tukemasta. Voit myös auttaa häntä hakemaan ulkopuolista apua, jos on pahasti traumatisoitunut tms. Tuollaisilla kokemuksilla kun tuppaa olemaan vaikutusta parisuhteeseenkin.
Ei sinua ole sokerista tehty, vaikka olisitkin kasvanut pumpulissa. Jos olet tuollaisen miehen valinnut, on sinun pystyttävä kestämään kaikki se, mitä hän mukanaan tuo.
eihän tässä tietysti nyt ollutkaan kysymys siitä että oikeasti ymmärtäisin mitä on tapahtunut koska meillä "pumpulisuomalaisilla" ei ole ollut mitään vastaavaa lähiaikoina mitä idässä on tapahtunut..
ei niin kiukkuisestitarvitse kaikkea heti ottaa..
Valilla miehelleni tulee jonkin sortin kaipuu kotimaahan. Etenkin silloin kun olemme siella matkalla, han puhuu jatkuvasti kotikaupunkiinsa takaisin muuttamisesta, koittaa maanitella minua taman idean kannalle. Minulla ei ole mitaan vastaan Venajalle muuttamista jossain vaiheessa, mutta mieheni kotikaupunkiin en ainakaan halua muuttaa - siihen on tasan yksi syy. Anoppi. En todellakaan kestaisi asua samassa kaupungissa taman rouvashenkilon kanssa, kun tapaaminen pari kertaa vuodessakin on yhta helvettia.
Mieheni on sopeutunut Suomeen nahdakseni oikein hyvin, mutta ensimmaiset kuukaudet olivat kaikista pahinta aikaa. Mieheni oli selvastikin masentunut ja turhautunut kaydessaan suomen kielen kursseilla ja tyottomana ollessaan. Toki han halusi opiskella suomea, mutta tempo oli niin hidas, etta han tylsistyi kursseilla taysin. Onneksi loysi suhteellisen nopeasti toita, ja nykyaan ainakin minun silmaani nayttaa, etta han voi hyvin. Ongelmana tosin on se, etta han on niiiiin perus "miehekas", ettei todellakaan ota mitaan ongelmia tai tunteita koskaan puheeksi, koska han katsoo sen olevan epamiehekasta valittamista. Minusta taas olisi mukava olla tukena ja keskustella asioista. Voi tosin olla, etta han oikeasti tuntee olonsa taalla nyt hyvaksi.
Mitaan hirvean jarisyttavan kamalia kokemuksia ei miehellani ole menneisyydessa omassa kotimaassaan ollut, mita nyt perheensa isa joutui 80-luvun loppupuolella jonottamaan kauppoihin, kun oli elintarvikepula, eika palkkoja maksettu - eli jonkin aikaa lievassa koyhyydessa elamista. Neuvostoliiton romahduksen jalkeinen villikausi 90-luvulla oli myos vaikeata aikaa, kun ei kaduilla saanut rauhassa kulkea, kun rikollisjengit tulivat vaatimaan rahaa tai jotain muuta. Mutta ei mitaan sen kummempaa. Sanoisin, etta itsellani on ollut huomattavasti inhottavampi menneisyys.
Viimeaikoina olemme keskustelleet enemmankin tasta asuinmaa-asiasta. Olemme pikkuhiljaa tulleet siihen lopputuloksen, etta jokin kolmas maa voisi meille ehka olla paras vaihtoehto sitten joskus tulevaisuudessa opintojeni paatettyani ja muutaman vuoden Suomessa uraa luotuani. Sen nakee sitten. Itse ainakin olen aina halunnut muuttaa johonkin hieman lampimampaan maahan, ja tuskin miehenikaan pistaisi pahaksi.
Että miehesi on sopeutunut. Kela on taannut hyvan elämän Suomessa. Ei täältä sovi minnekaan lähteä.
tarjoaa työssäkäyvälle? No joo, lääkekulukorvaukset ja osan terveyden- ja sairaanhoitokuluista, jos sellaisiin on tarvetta. Mutta muuten? Edes asumiseen ei saa tukea, jos palkka on tarpeeksi iso.
Edellä olleessa viestissä sanottiin mielestäni aika selkeästi, että mies käy töissä ja vähintään ajoittaista koti-ikävää podetaan. Kotimaahan paluu ei ole todellakaan niin yksinkertaista, että kun koti-ikävä alkaa vaivata, niin sinne vain takaisin. Jos seurustelee tai on avioliitossa, niin puolison tilanne pitää ottaa huomioon myös.
Kyllä miehelläni välillä näitä kaipuu hetkiä tulee tuonne Irakin suuntaan.
Mutta tilanne siellä on niin toivoton, ettei sinne ole asiaa.
Onhan Irak ollut hieno maa ja Baghdad todellinen tuhannen ja yhden yön satukaupunki.
Nykyäänhän siitä julmuudesta on sadut kaukana.
Miehelläni asuu siskon perhe edelleen siellä ja kyllähän niitä kauhujuttuja kuulee,kun mieheni puhunut siskonsa kanssa puhelimessa.
Milloin on sähköt päiväkausia poissa, koleraa juomavedessä ja jenkeiltä ei paljon apua heru.
Minulle tuo kaikki on kuin jotain tarinaa, josta lukee lehdistä.
Kamalaa ajatella, että se on totista totta.
Lapset siellä eniten kärsii.
Joutavat kuolla.
sinä olet sairas ihminen...
no tota tohon en kyllä ihan yhdy. kyllä ne jenkit on pahimpia ihmisiä tällä pallolla, jos yhtään totuuksia jaksaa tutkia..
Tottahan tuo jos pidät pahana sitä että jenkit suistivat vallasta Husseinin joka järjestelmällisesti kidutti ja tapatti irakilaisia toisinajattelijoita.
Osaatko edes kuvitella kuinka moni irakilainen menetti henkensä Husseinin aikana ja sinä pahoittelet ettei hän saanut jatkaa julmuuksiaan ?
en tietenkään tarkoittanut sitä etteikö hussein olisi ollut paha, tiedän että se vasta tappiokin omiaan miten vain huvitti. mutta yleisesti jenkit yleensä ovat "muita niin paljon parempia" tai ainakin haluaisivat olla..
mutta loppujen lopuksi kaikki ihmiset ovat pahoja, ainakin näin minä ajattelen. kaikki ajattelevat ainoastaan itseään kun pitäsi ajatella että me kaikki asutaan tässä samassa maailmassa..
Aikuinen? Vähän epäilyttää, sen verran typerä tämä kommenttisi on. Muslimit ovat pahimpia kaikista. Varkaita, valehtelijoita ja vaikka vallan mitä. Jos annat persettä moiselle, olet vain halpa huora.
Siis aikuinen? Samalla logiikalla kuin mitä sinä käytät: Jokainen suomalainen on "helppo", hiljainen, juoppo-nössykkä-tappaja.
en nyt oikein tiedä mitä tähän sitten sanoisin. itse teen töitä naisten kanssa, ketkä ovat muuttaneet suomeen lähiaikoina ja suurin osa heistä on muslimeja ja hyvin pieni määrä näistä naisista on minulta varastanut tai valehdellut minulle. saati poikaystäväni olisi tehnyt niin. tuossa mielestäni on aikalailla pahaa yleistämistä luettavissa..
lämpöä ja valoa sekä puheliaita ja iloisia ihmisiä. Näin syksyisin ikävä aurinkoon on pahimmillaan, mutta hänellä ei ole enää paluuta vakituisesti asumaan kotimaahansa. Mieheni on traumatisoitunut sodassa, joka keski monta vuotta ja jossa hän haavoittui. Suurimman osan aikaa hän on täysin työkykyinen ja arki sujuu, mutta välillä hänelle tulee eräänlaisia masennuskausia. Hän on hakenut ja saanutkin apua, mutta apu ei kuitenkaan voi poistaa hänen kokemuksiaan, vaan hän joutuu kantamaan niitä lopun elämänsä mukanaan.
MIeheni on kertonut minulle sodan aikana tapahtuneista asioista. Täällä Suomessa emme voi kuvitellakaan mitä kauheuksia Euroopassa tapahtui 1990-luvulla.
Hän on asunut vuosikausia pois kotimaastaan, parissa maassa ennen Suomeen muuttoaan ja kokee Pohjois-Euroopan mentaliteetin enemmän omanlaiseksi kuin Etelän. Rankoista oloista hän ei ole tullut vaan Ateenasta lähtöisin joten tuota loppuosaa en pysty kommentoimaan.
kiitos kaikille keskusteluun osallistujille, ketkä oikeasti kertoivat ajatuksiaan eivätkä vain kirjoitelleen rasistisesti. olen töissä ulkomaalaisten naisten yhdistyksessä ja teemme yhdessä tutkimusta ihan omiin tarpeisiimme ulkomaalaisten miesten fiiliksistä!
Kiitokset siis kaikille!!
siihen homma ihan täysin väärä ihminen.
todella harmi että olet sitä mieltä, mutta mulla taitaa olla se työ jo!! ja pomo ja muut työntekijät on ainakin ihan tyytyväisiä, mutta jos sä olet sitä mieltä, ni ehkä mä lopetan sen homman sitten!!!