Tässä homma lyhykäisenä... eli...
tutustuimme ystävieni kanssa tansseissa muutamiin miehiin ja juttu luisti hyvin. Pidin näistä herroista sen vuoksi, koska mitään yrittämistä ei ollut. Nyt olemme vuoden ajan pitäneet kaikki tiiviisti yhteyttä ja näemme usein. Edelleenkään missään vaiheessa mitään peliä ei kukaan meistä ole pitänyt. Ongelma on tässä se, että mieheni ei hyväksy ollenkaan erästä näistä herroista. Kuulemma muut ei häiritse, vain tämä yksi. Ihmettelen kovasti, koska tämä mies on kihloissa ja olemme alusta asti sopineet pelisäännöt eli toisen suhteen väliin ei mennä säätämään ja sotkemaan. Mieheni on tavannut tämän miehen kaksi kertaa..ensimmäinen kerta meni pilalle koska kaverini (siis tämä mies) oli kovasssa kännissä ja oli juuri riidellyt kihlattunsa kanssa eikä todellakaan ollut juttutuulella. Mieheni sai aivan väärän kuvan tästä ihmisestä. Ja nyt ei voi tätä sietää. Olemme puhuneet tämän miehen kanssa paljon ns. henkeviä ja tiedän hänestä enemmänkin kuin tämän kihlattu. Ja tämä häiritsee miestäni myös.. hän on mieheni mielestä kuulemma sen vuoksi petollinen.
Olen miehelleni ollut rehellinen ja sanonut, että tykkään vilpittömästi näistä ihmisistä ja olen sellainen, että jos jostakin tykkään niin näytän sen myös sanoin ja teoin (halaamalla, suukottelemalla.. tarkoittamatta kuitenkaan se enempää tai vähempää oli kyseessä mies tai nainen). Minulle ystävät ovat äärettömän rakkaita ja pidän kaikista ns. täysillä kiinni... enkä haluaisi menettää ketään... myöskään tätä kyseistä ystävää...
onko teillä neuvoja asian suhteen? Asialliset kommentit ja neuvot otetaan vastaan :)
tutustuimme ystävieni kanssa tansseissa muutamiin miehiin ja juttu luisti hyvin. Pidin näistä herroista sen vuoksi, koska mitään yrittämistä ei ollut. Nyt olemme vuoden ajan pitäneet kaikki tiiviisti yhteyttä ja näemme usein. Edelleenkään missään vaiheessa mitään peliä ei kukaan meistä ole pitänyt. Ongelma on tässä se, että mieheni ei hyväksy ollenkaan erästä näistä herroista. Kuulemma muut ei häiritse, vain tämä yksi. Ihmettelen kovasti, koska tämä mies on kihloissa ja olemme alusta asti sopineet pelisäännöt eli toisen suhteen väliin ei mennä säätämään ja sotkemaan. Mieheni on tavannut tämän miehen kaksi kertaa..ensimmäinen kerta meni pilalle koska kaverini (siis tämä mies) oli kovasssa kännissä ja oli juuri riidellyt kihlattunsa kanssa eikä todellakaan ollut juttutuulella. Mieheni sai aivan väärän kuvan tästä ihmisestä. Ja nyt ei voi tätä sietää. Olemme puhuneet tämän miehen kanssa paljon ns. henkeviä ja tiedän hänestä enemmänkin kuin tämän kihlattu. Ja tämä häiritsee miestäni myös.. hän on mieheni mielestä kuulemma sen vuoksi petollinen.
Olen miehelleni ollut rehellinen ja sanonut, että tykkään vilpittömästi näistä ihmisistä ja olen sellainen, että jos jostakin tykkään niin näytän sen myös sanoin ja teoin (halaamalla, suukottelemalla.. tarkoittamatta kuitenkaan se enempää tai vähempää oli kyseessä mies tai nainen). Minulle ystävät ovat äärettömän rakkaita ja pidän kaikista ns. täysillä kiinni... enkä haluaisi menettää ketään... myöskään tätä kyseistä ystävää...
onko teillä neuvoja asian suhteen? Asialliset kommentit ja neuvot otetaan vastaan :)
Vastaukset 37
Vanhimmat
Voimia eroprosessiin sille nykyiselle miehelle ja sen uuden miehen kihlatulle.
Onnea uuteen suhteeseen sinulle ja ehdokas B:lle.
Neuvoja?
Hoida eroaminen ennen uuden suhteen aloittamista ehdokas C:een kohdalla.
Kun yhteiselämä alkaa, ystävistä tulee yhteisiä. Ystävien kuuluu olla sukupuolettomia, muuten he ovat jotain muuta.
Olet niitä, jotka jopa yhtyvät ihan kaveripohjalta ja sitten kaveruudella selitetään sekin temppu ja teko.
Heppoinen provo, eihän nykynainen voi olla noin lapsellisen läpinäkyvä jutuissaan.
Siitä liu'ut uuteen petiin, ihan vain vahingossa. On kokemusta tällaisesta naisella miesystävä pelistä. Sinunlaisesi nainen tarvitsee kaksi miestä (varamies) ja/tai sitten henkinen turvasatama, johon voi huonoina aikoina helposti palata. Yleensä nämä nainen/mies tai mies/nainen-ystävyys vievät omasta suhteesta ainakin henkisellä tasolla jotain pois.
Ihan turha yrittää väittää että tässä ollaan muka vaan kavereita. Paskanmarjat! Sitten kun tulee se huono hetki parisuhteessa niin lohduttaja, johon on syvä sielunkumppanuus, löytyy sopivasti siitä läheltä ja siitä se sitten lähtee.
Ymmärrän miehen näkkantaa täysin. Itse laittaisin alkuperäisen naisen valitsemaan joko mut tai sen toisen. Siihen se menee jokatapauksessa ennenpitkää.
Haluat siis pitää sekä miehesi että miesystävät. Sori vaan, ihan kaikkea ei voi saada ja jostakin pitää pystyä luopumaan. Joudut valitsemaan kumpi on tärkeämpi - miehesi vai miesystävä. Jos voitte seurustella tämän pariskunnan kanssa yhdessä (siis pariskuntina), niin ok, mutta jos tapaamiset häiritsevät puolisoasi, niin silloin sinun pitää huomioida häntä sen verran että et tätä miestä tapaile yksinkään.
Miehesi pitäisi olla se jonka kanssa haluat keskustela ja halailla, ja toiselle miehelle pitäisi morsiamen olla se jolle hän eniten uskoutuu. Älä sekoita kuvioita! Siitä ei hyvä seuraa, jos et koskaan halua menettää ketään. Kyllä sitä aikuisen pitäisi pystyä pysymään tarvittaessa erillään myös semmosista joista tykkää, se on sitä oman parisuhteen hoitamista.
Mieti sitä. Minustä näyttää miehenä vähän sille että olet kiinnostuneempi ystävistäsi enemmän kuin miehestäsi. Älä sitten ihmettele jos miehesi menee kaveriensa kanssa vähän viihteelle ja tutustuu uusiin naisystäviin. Voipi olla että ennen pitkään ette juhlitte aina eri porukoissa ja humpis toinen teistä löytää vähän juttuseuraa ja muutakin jonkun muun kainalosta.
Itse en ole yhtään mustistyyppiä ja ei yhtää haittaa jos naisesi halailee miespuolisia yhteisiä kavereita. Jos hän taas kaulailisi ja suukottelisi minulle ventoviereasta miestä, niin varmaan suuntaisin omankin kiinnostukseni muualle ja lähtisin lätkimään suhteesta. Johonkin se raja on vedettävä ja minulla se menisi juurikin tässä.
Linjoilla olen minäkin aikaisempien vastaajien kanssa. Aivan omakohtaista kokemusta moisesta "Kaveruudesta" Minä mies, puoliso ja muksuja, Mulla nainen kaverina.. Ja niin siinä sitten kävi että jossain vaiheessa naiskaveri yritti sekoittaa liittoni siinä kuitenkaan onnistumatta, ikinä en enää huoli naista kaveriksi, se kun ei vaan onnistu ellei hän sitten ole umpi lesbo ja kiinnostunut seksuaalisesti vain toisista naisista.
kuin nmnä edelliset kirjoittajat.Kostein silmin kerrot meille kuinka tärkeitä sun kaverit ovat sulle, varsinkin se kihlattu mutta omast miehestä vain negatiivisiä asioita. Oletan että vain osa totuudesta on meille kerrottu, eli siinä on tapahtunut muuta kuin keskustelua.Jonain päivänä miehesi mitta on täynnä, silloin sulla on mielestäsi hyvä syy riennä sen toisen kainaloon. Toivottavasti miehelläsi on silloin selkäranka ja pistää ovi eiliseen kiinnni.Jos ajattelen omaa liittoaa niin jos huomaan syvempää ystävyyttä vaimonin ja jonkun toisen miehen välillä ja että hän halaa ja suutelee sitä toista,niin meidä yhteinen taival päättyy.
Nämä tällaiset kaveruus suhteet ovat ihan ok kunhan pysytään yhdessä sovittujen käyttäytymismallien rajoissa.
Minun naiseni etsii ja saa helpolla uusia miespuolisia kavereita ja annan hänelle siihen toki vapauden vaikka kieltämättä välillä mustis nostaa päätään..Rajat olemme sopineet.aeaniten minua,tällaisella pienellä paikkakunnalla asuvana,häiritsee tuttujeni raportit naiseni käytöksestä joita sitten vielä suurennellaan.Ja varsinkin jos lähtevät samalla taksilla niin siitähän juttua riittää.
Kieltämättä tällaisissa kaveruus suhteissa on vaarana liittojen hajoaminen mutteihan sitä voi mitenkään estää.Toista et voi kahlita neljän seinän sisään jollei hän sitä itse halua.Käsi sydämmelle haluaisitko sinä tulla kahlituksi.
tiedätkö mitä tarkoittaa kurahaara?
Kato peiliin.
Tuskin kovin kauaan katsoisit asiaa, jos tilanne olisi päinvastoin.
Tuo tekstisi oli hyvin naiivi ettei tosikaan. Olen täysin samaa mieltä edellisten kirjoittajien kanssa.
Ja tuossa edellä joku kirjoittikin että oli joku nainen kaverina, mutta alkoi sotkemaan suhdetta tms.
Näin minullekin kävi.
Pidin muutamaa naista ihan kaverina ilman mitään sen kummempaa, mutta sitten yhtäkkiä heidän käytöksensä muuttui; oliko syynä sitten se että aloin seurustelemaan vai se että heillä omien ukkojensa (jotka ovat kavereitani vuosien takaa) tuli jotain skismaa, alkoivat he sotkemaan asioita.
Nykyään suhtaudun heihin etäisesti ja pidän visusti hajurakoa. Välit ovat kavereitteni kanssa edelleen OK.
Sitä en vieläkään ymmärrä että miksi he luulivat minua miksi sitten luulivatkaan, koska olen ollut heidän suhteensa viileän kohtelias.
Tuo sinun touhusi ei ole mistään kotoisin. Sinun on valittava miehesi tai tämän toisen hemmon välillä.
Muuta neuvoa tai keinoa ei ole eikä tule olemaankaan.
"Minulle ystävät ovat äärettömän rakkaita ja pidän kaikista ns. täysillä kiinni... enkä haluaisi menettää ketään... myöskään tätä kyseistä ystävää... ". Mutta jos joudut tekemään valinnan miehesi ja ystäviesi välillä, luultavasti miehesi saa mennä. Näinhän se usein menee... Etkö sen itse huomaat että olet lipoamassa pois omasta liitosta? Tai kyllä sinä sen tiedät mutta annat sen tapahtuvan ja miehesi joutuu seuraamaan sivusta sun touhujasi, ei mikään ihme että hän ei pidä teidä ystävyydestänne ja että se loukkaa häntä.
se ystävyyshöpinä. Olet ihastunut ja pian olettekin jo vaarallisilla vesillä, jos nyt kyseessä on "viatonta halailua ja pussailua". Valitse, älä kiusaa muita!
On aivan ymmärrettävää, ettei miehesi hyväksy kaveruutta, jossa sinä tiedät sellaisia asioita, joita kaverisi kihlattu ei. Varmasti kaverit ovat tärkeitä, kellepä ei mutta parisuhde on tärkein. En tiedä, miksi olet niin kovasti ystävystynyt tämän kännissä olleen miehen kanssa.
Jos olet aidosti miehesi puoliso, yrittäissit kunnioittaa hänen toivettaa ja mielipidettään. AInahan voit valita, miehesi ja tämän kaveriporukan väliltä. Mielestäni olet jos sotkeutunut kaverimiehesi suhteeseen koska puhutte sellaisia asioita, joita kihlattu ei tiedä. VOisitko kunnioittaa edes kaverin parisuhdetta jos et omaasi pysty?
Mun kokemukseni toista sukupuolta olevasta ystävästä tai työkaverista,jonka kanssa soitetaan suuta ja kehutaan vaikka kuin hyvä olet töissäsi,on lyhyt harppaus sänkyyn.Vaimo ja vauva ei merkitse miehelle mitään jos tulee hyvää tekstiä.Puolusteluna on että se vaan kävi näin.Siis ei naisilla mitään miesystäviä vaan oma mies jos sellainen on!
Minun ystäväni ovat pääasiassa miehiä, ja suurin osa heistä myös mieheni ystäviä. Minulla on miesten kanssa enemmän yhteistä puhuttavaa ja harrastuksia kuin naisten kanssa. Välit heidän kanssaan ovat ihan platonisia, siis kuin sisko ja veli. Kaverit myös tietävät, että olen seksuaalisesti enemmän naisiin päin suuntautunut eivätkä he yritä iskeä minua. Kumpikaan meistä ei ole mustasukkainen luonne, enkä ole varma, onko mustasukkaisuus synnynnäistä vai opittua. Mustasukkaisuus ei taida yleensä parantua ja mustasukkaisia ollaan vaikka aiheetta.
jotkut tosin ovat syvältä, mutta ne kertovat paljon kirjoittajasta...
en enää edes vaivaudu kirjoittamaan tuosta aiheesta, koska suurin osa ihmisistä täällä yleistää sen, että jossain vaiheessa annan persettä tälle kyseiselle ystävälle... siinähän luulette... evvk ;)
Hauskaa elämää kaikille :)
kysellä mielipiteitä ja sitten loukkaantua, kun ne eivät olekaan sitä mitä itse halusi kuulla. Mutta naiivipa taidat olla muutenkin. Jos miestäsi loukkaa se, että pyörit vieraan miehen kanssa, ei sinun pitäisi tehdä niin. Pitäisi haluta välttää loukkaamasta toista. Tuskin sinustakaan olisi hauska istua kotona odottelemassa, jos miehesi viettäisi iltansa jonkin tuntemattoman naisystävänsä kanssa?
Olen aivan samaa mieltä kuin kuin lähes kaikki muutkin täällä, asioita vaan sattuu ennenpitkää. "Juotiin vähän liikaa ja siinä vaan kävi niin" tms. Tottakai lähennyt ajan kuluessa vieraaseen miesystävääsi vaikket tietoisesti seksiin pyrkisikään. Sille, että vahinko sitten pääsee tapahtumaan, on kynnys kuitenkin koko ajan matalampi ja tilaisuuksiakin sekoiluille tulee varmasti. Etenkin silloin kun omassa suhteessa tulee kriisi, jolloin siihen tulisi panostaa enemmän, voikin käydä niin, että ymmärrystä ja huolenpitoa löytyy toisaalta helpommin. Asia johtaa toiseen ja kolmanteen... Näitä asioita tapahtuu koko ajan...
Anna miehesi mennä, jos haluat viettää vapaata sinkkuelämää uusien ystäviesi kanssa. Tiedät, ettei se hänelle sovi. Etsi sitten sellainen mies, jota kulkemisesi eivät haittaa tai joka itsekin tekee niin.
kysyit topisten mielipiteitä ja kokemuksia. Tässähän niitä tuli ihan asiallisesti. Et kestä sitä että on erilaisia mielipiteitä, halusitko ainoastaan vahvistusta omaaan kantaasi?
Jos keskustelua halusit, ja sinut on ymmärretty väärin, voisit selittää asiaa tarkemmin omalta kannaltasi
Minä olen törmännyt tuohon samaan ongelmaan vuosien varrella, koska minullakin on mies läheisenä ystävänä ja monia hyviä kavereita, joista osan olen tuntenut yli 15 vuotta. Jos ei sinä aikana ole suhdetta syttynyt, niin kuinka se tulisi heti kun alan jonkun kanssa seurustelemaan... Kyllä mieluummin saa parisuhde jäädä, kun että joutuisin ystävistä luopumaan. Siinä alkaa suhde väärällä tavalla, eikä odotettavissa ole varmaan muutenkaan ruusuista tulevaisuutta jos on alussa hankalaa.
"Kyllä mieluummin saa parisuhde jäädä, kun että joutuisin ystävistä luopumaan."
Jotkut on ystäviä niin reilusti ja kaverina, että se ei vaikuta puolison asemaan, jotkut taas tunkeutuvat sille lähimmälle paikalle, joka kuuluisi puolisolle. Jos ystävä on niin tärkeä, että hänet asettaisi valintatilanteessa parisuhteen edelle, on parempi todellakin tehdä se valinta.
mulla tilanne et 2v ollaan tunnettu naisen kans,nyt nainen seurustelee...ja mies vaatii välien katkaisemisen...itse olen valmis siihen..mut toinen ei halua!Ei naurata mua!
"Olemme puhuneet tämän miehen kanssa paljon ns. henkeviä ja tiedän hänestä enemmänkin kuin tämän kihlattu"
- Tässä kohtaa menee yli meikäläisen pääkopan. Jos te olette tunteneet lyhyemmän aikaa kuin mitä mies ja kihlattu ja sinä tiedät miehestä enemmän kuin puoliso niin totta hemmetissä homma mättää! Puoliso on puoliso ja hän tulee aina ensimmäisenä oli sitten millainen puupää tahansa! Mietipä asia toisin päin, mitä jos oma miehesi olisi sinun tilanteessasi?
- Ystävät ovat tärkeitä kyllä ja niin pitää ollakin :) Tosin perhe on aina ensin oli mitä ikinä hyvänsä.. Ehkäpä se toisille on sitten eri asia, että ystävät ovat yhtä kuin perhe ja se ns. oikea perhe kuuluu heidän maailmansa mukaan olla vähemmällä? Kannattaisi ehkä jutella puolisonsa kanssa asiasta, että mitkä ne painopisteet ovat niin vältyttäisiin turhilta riidoilta. Josko niitä arvoja voisi jotenkin sovittaa yhteen?
:)
Jokainen vähän kokeneempi tietänee, että jos haluaa kestävän parisuhteen, on kyse päätöksestä ja tahdosta pysyä yhdessä, vaalia ja hoitaa suhdetta niin että siitä tulee vuosi vuodelta tyydyttävämpi. "myötä- ja vastamäessä..."
Suhteen hoitaminen on yksinkertaisesti sitä, että otetaan selvää toistensa toiveista, kuunnellaan ja vastataan niihin, puolin ja toisin. Että ollaan halukkaita sovittelemaan ja joustamaan ja myös luopumaan jostain omista asioistaan, jos se on kumppanin ja suhteen takia tarpeen.
Tärkein mistä päätetään luopua, on sivusuhteet. Niitähän on tarjolla varmasti jokaiselle, mutta niihin ei ryhdytä, jos oma suhde on tärkeä.
Toinen tärkeä tapa hoitaa suhdetta on pitää huoli riittävästä yhteisestä ajasta ja niin läheisistä väleistä että toisilleen voi puhua "kaikesta".
Parisuhteen hyväksi rajoitetaan myös muita asioita, joiden huomaa hiertävän välejä, se voi olla esim. liiallinen harrastaminen ja jatkuva ystävien kanssa meneminen tai ystävät jotka uhkaavat tulla läheisemmiksi kuin puoliso. Puolisosta siis tietoisesti "tehdään" se elämän tärkein ja läheisin ihminen, ja sitä opetellaan koko ajan vuodesta toiseen.
Valitettavasti monet ovat sillä tavalla kypsymättömiä ja itsekeskeisiä, että eivät halua tinkiä mistään omastaan eivätkä luopua mistään mukavasta mitä on tarjolla, eikä menettää parisuhteensa hyväksi juuri mitään entisestä vapaasta elämästään.
Olisiko tässäkin tapauksessa joustamisen paikka, kun kerran aviomies pahoittaa mielensä vaimon käytöksestä. Ystävänä voi pysyä miestenkin kanssa, mutta mieluummin yhdessä puolison kanssa ja tietyllä välimatkalla ja niin että lähin uskottu olisi kuitenkin oma kumppani
Pettäminen ei ole aina seksiä. Mielestäni on loukkaus ja väärinteko puolisoa kohtaan, jos pitää toista miestä uskottunaan. Miksi ystävämies eikä nainen, joku syy siihen on? Miehesi on syystä huolissaan ja pahastunut ja haluaa rajoittaa ystävyyttänne, koska se syrjäyttää hänet elämäsi tärkeimpänä miehenä. Eikä tämä tarkoita vain sänkyynmenoa.
Kuvitteles että miehesi olisi läheistä ystävää jonkun naisen kanssa, puhuisi hänen kanssaan henkeviä ja nainen tietäisi miehestäsi sellaisia mitä et itse tiedä. Halailisi ja suukottelisi myös. He tapailisivat kaksistaan, ja miehesi haluaisi välttämättä pitää kiinni siitä ystävyydestä, olisi siis kahden naisen mies, vaikkeivät menisikään sänkyyn...
Sanot vain miehellesi, että niinpä. Miesystäväsi on sinulle tärkeä. Hänen on parasta tajuta se tai lähteä lätkimään, sillä et voi ystävistäsi luopua miehen vuoksi. Tykkäsi hän niistä tai ei.
Näin se menee!
Onnea!
.... ja veikkaan että miehesi lähtee lätkimään, joko heti tai myöhemmin.
Mieti myös sitä kun vaihdat miehesi tähän ystävään,että tarvitsevatko lapset tätä uutta ystävää?
Eli kun olet vaihtanut siihen uteen,niin jätä lapset rauhaan eli isänsä luokse kotiin jookos?
Hyvä hyvä, ehkäpä miehesi vähän aikaa uskoo tuon kaiken!
Munkin vaimolla oli hyvä miespuolinen ystävä. Kummasti housut tippui ja haarat aukeni...
Mullakin oli hyvä miespuolinen ystävä, joka alkoi seurustella (mä en) Morsian tiesi ystävyydestämme mutta ihan kaikkea ei kerrottu kun se oli turhan mustis. Viestiteltiin miehen kans päivittäin ja meillä oli tosi hyvä henkinen yhteys. Paras ystävä mitä mulla on koskaan ollut, ja sitä ystävyyttä ei tietenkään voinut lopettaa hänen seurustelunsa takia.
Sitten juovuksissa lipsahti sänkyhommiksi, mutta sekin oli vain ystävyyttä. Pelkkää seksiä, joten sillä ei ollut merkitystä miehen seurustelusuhteeseen. Tuli tavaksi poiketa tavatessamme myös sänkyyn, ja mahtavaa seksiä olikin, mutta ei mitään muuta. Vain ystäviä oltiin edelleenkin. Tiedän muitakin jotka harrastaa ystäväseksiä ystävien kanssa ja voivat silti seurustella jonkun muun kanssa, ja peli on sovittu selväksi, että suhde pidetään pelkkänä ystävyytenä.
No se morsian huomasi mitä me puuhataan eikä ymmärtänyt ja purki kihlauksen. Mun ystävämies olisi halunnut jatkaa mun kans niin kuin ennenkin, mutta siinä vaiheessa en enää sietänytkään kun hän löysi uuden seurustelukumppanin, alkoi tuntua että olen jonkunlainen varapano paremman puutteessa. Lopetin ystävyyden, nykyään se mies inhottaa mua.
sua otti päähän kun et saanutkaan itselles sitä timanttia miesten joukossa ja lopetit "ystävyytenne," joka suule jotain muuta olikin. No, hyvä tuuri kävi, voin sanoa.
ahhaahhhhh...
Mikä tässä oli ns.juju? Pitää yrittää väkisin olla jonkun juopon ystävä???!!
käytöksesi ja "ystävyytesi" ihan normaalilta kuulosta. Eri asia olla ystävänä esim jonkun vanhan tuttavuuden kanssa, mutta ei niitäkään tarvitse halailla ja suukoteklla. Eikä mielestäni myöskään ole normaalia tai kohteliasta avautua kaverille enemmän itsestään kuin omalle puolisolle.
Ilmiselvästi petollista mies tyyppiä se ystäväsi, jos uusi tuttavuus tietää hänestä omaa kihlattua enemmän. Se ei ole enää ystävyyttä, vaan kumppanuutta.
voi jumankekka oon ite kolkyt vuotta ollu avios ja mun mies läks mun siskon kaa lenkil ja en hyväksy niitten lenkkeilyy enkä sitä et voi olla tällasii ystiksii ,,,,,,, meil riideltii rajusti ja riidellää vieläki jos lenkkeilevät, mua oksettaa tuollanen, ero tulee meil jos lenkkeilyt jatkuuuu
jatka valitsemallasi tavalla halaa ja suukottele rakkaitasi ja katso miten käy.
Suosittelen kyllä vaihtamaan tapaa...missä sydän siellä aarteet.