Kaipaisin kaikenlaisia neuvoja miten saisin pidettyä elämäni tärkeimmän, rakkaimman ja tästä eteenpäin aivan varmaan ainoan Naisen itselläni. Tarina alkoi siitä että meillä meni jotenki huonosti pari vuotta sitten, samoin kun eräällä toisella parilla. Ja sitten minä ääliö suostuin sellaseen lohdunhakuun. Kiroan sen päivän lopun ikääni. Joku hylkimisreaktio on kyl jo tullu ko en muista enään oikeen mitään näiden parin vuoden ajalta sen toisen kans tehtyä. Enkä todellakaan halua ikinä muistaakaan. Joku puol vuotta aikaa meillä alko sit sujuun paremmin tän mun oikeen Naiseni kanssa. Mun olis jo sillon viimeistään pitäny uskaltaa lopettaa se toinen juttu. Yritin vaan saada sen hiipumaan sillai pikkuhiljaa. Pelkäsin et se toinen nainen katkeroituu ja paljastaa meidät tai kertoo jollekin muulle ja tieto kulkee sitä kautta tälle mun oikeelle Naiselle. Ajattelin et se katkeroituminen vois olla mahdollista kun se sano et ei edes pysty näkeen meitä yhdessä. Ja kyllä se jo tosi paljon hiipukin. Mut sitten lopulta kaikki tuli ilmi. On nyt ollu tosi paha olla, mutta toisaalta olo jotenkin kevenikin. On ollu tosi kuluttavaa valehdella elämäni rakkaimmalle Ihmiselle. En todellakaan enään ikinä valehtele Hänelle. Ennen menisin junan alle. Sitä toista ei enää ole minulle olemassakaan. Nyt vaan kun sais jotenki korjattua tätä suhdetta Hänen kanssaan. Ja uskomaan että se toinen suhde loppui lopullisesti. Hän ihmettelee että voiko se noin vain loppua. Voi se. Olen sanonut Hänelle että tiedän että en ole todellakaan itsekään syytön, mutta en vois ikinä olla missään tekemisissä enään sen toisen kans, koska se on osaltaan tehnyt pahaa mun elämäni Naiselle. Pelkään vaan niin lujaa menettäväni Hänet. Meillä on tosi kaunis kotikin. Haluisin niin asua täällä. Mutta tämäkään ei ole koti ilman Rakkaimpaani. En haluaisi myöskään menettää Hänen sukulaisiaan. Myös minun sukulaiseni on aina pitänyt Hänestä. Hän on onneksi sentään suostunut tulemaan kanssani perheneuvolaan paritapaamiseen. Tuntuu vaan ettei elämä voi jatkua ilman Häntä! Ei ole mitään elämää ilman Häntä! Haluaisin niin paljon yrittää hyvittää hänelle tämän. Tiedän ettei tällaista voi kokonaan hyvittää, mut edes osittain. Päässä pyörii koko ajan ihan hirveitä itsesyytöksiä. Mitä voisin tehdä!? Edes jotain. Rakastan Häntä niin lujaa että sattuu. Kuinka paljon ihminen voikaan itkeä. Ja sitten kun vielä ajattelen, että Hänellä on varmasti vielä pahempi olo, niin itseinho vaan syvenee. Jos saisin Hänet jotenkin jäämään kanssani tänne niin ei kyllä tulis mieleenkään aiheuttaa tällaista tilannetta uudestaan. En voi käsittää kuin joku vois pystyä pettämään kahdesti. Kun ei meinaa pää kestää ensimmäistäkään kertaa. Olisin niin onnellinen lopun ikääni jos saisin Hänet takaisin. On Hän vaan niin ihana Nainen. Jos tekisin sanakirjan niin laittaisin Hänen kuvansa kohtaan Nainen. Jos olis joku laite millä sais katottua toisen pään sisään- voi kuulostaa koomiselta mutta tän uskollisempaa miestä ei voi saada. Tää läksy tuli sit opittua kerrasta! Ja se on varma!
APUA!
Petetylle ja pettäjälle.
5958
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
sulle saatanan H***aPukki, sitä saa mitä tilaa!
Voi jessus mitä lässytystä! Jos oikeesti miehen kirjoittama juttu, riisu hame päältäsi ja ole kuin MIES!! Hyi millanen piipittävä lässyttävä onneton naismainen raukka!! Karseeta liirumlaarumia koko juttu! En koskisi pitkällä tikullakaan moiseen piipittävään!
Joo tekstistä päätellen naisen kirjoittama puolustaa vissiin kiinni jäänyttä ukkoaan, että saisi syyn pitää miehen itsellään.....kuka noin pitkän sivusuhteen jälkeen "mukamas rakastaa" hei missä oli omatunto tuon kahden vuoden ajan....
mieltä, että on naisen kirjoittama teksti.
Ja jos on miehen kirjoittama (mitä en usko), niin neiti luokkaan menee...
Näytä tuo kirjoituksesi hänelle ensimmäisenä. Enempää et voi oikeastaan tehdä.
Itseäsi kuitenkin voisit tutkia. Luulen että luulet rakastavasi häntä mutta et oikeasti rakasta.
Jos rakastaisit et haluaisi hänelle miestä joka on häntä pettänyt ja loukannut. Sinä haluat hänelle parasta ja haluat että hän on onnellinen vaikka jonkun toisen miehen kanssa. Oma luulosi rakastamisesta on ihan omaa itserakkautta ja halua pitää itsesi onnellisena? Minä en halua menettää häntä hän on niin niin ihana päläpäläpä.
Nyt ei ole kysymys mitä sinä menetät vaan siitä mitä hän menettää!!! tai on jo menettänyt!
Oikeuden uskolliseen mieheen vaikka!
Luuletko että voisitte aloittaa puhtaalta pöydältä ja kaikki olisi niin kuin ennen? Ajatteles että jokaisessa pikku riidassakin piilee se vaara että naisellasi on ase kädessään aina ja mahdollisuus kaivaa esiin sinun mokasi?
Tämä on jättänyt jäljet joita ei saa pyyhitrtyä pois kun päässä ei ole sellaista off nappia.
Vaikka sinä unohdat niin hän ei unohda.
Riittämättömyyden tunne on yksi tuhoavampia tunteita parisuhteessa. Jokaisella vaimolla tai miehellä pitäisi olla tunne että riittää ja kelpaa toiselle omana itsenään.
Mieti myös mitä sinä oikeasti kaipasit mitä toiselta sait mutta omaltasi et? Totuus on että jotakin sinä hait? Unohda sukulaiset ja huonekalut. Totuus on että kaikesta sinun pitää luopua jossakin vaiheessa halusit tai et.
Luulen että päästämällä irti tästä suhteesta mahdollistat sekä itsellesi että rakastamallei naiselle vielä onnellisen elämän. Sinä otat opiksesi ja naisesi ansaistsee parhaimman miehen. Eikö?