miten saan kurottua takaisin luottamuksen, jonka olen ainakin osaksi menettänyt miestäni kohtaan hänen minua satuttavien tekojensa vuoksi? olen herkkä ihminen, ja vanhat asiat tulevat väkisin silloin tällöin mieleeni. tahtoisin kuitenkin luottaa häneen, en vain tiedä pystynkö. puutteellinen luottamukseni ja huonontunut itsetuntoni tulee esiin aina kun mieheni lähtee johonkin ystäviensä kanssa etenkin alkoholi mielessään. en todellakaan tahdo kieltää häntä, mutta miten saan oloni paremmaksi ja osaan luottaa häneen, koska hänen menonsa ovat aina minulle yhtä vaikeita?? en halua sitä oloa aina itselleni. itse olen aina sellainen, että ajattelen aina tekojani mieheni silmissä ja teen tuskin koskaan mitään mikä satuttaisi häntä. en edes paljoa käy missään reissuissa ilman häntä, en vain halua. tunnen etten voi lähteä, koska häntä varmasti harmittaisi se. en tiedä, auttakaa minua..
miten saan luottamuksen kuntoon?
miten miten....
4758
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Etpä voi sitten muuta, kuin koittaa oppia taas luottamaan. Itse samassa jamassa tällä hetkellä. Mieheni ei kyllä oo tehnyt muuta, ku bilettänyt hyvässä hengessä, mutta kaverit jauhanut paskaa niin paljon, kuin on kerennyt. Luottamus tällä hetkellä todella säröillä. kelailen koko ajan niitä puheita ja juttuja. Välillä päiviä, et on kaikki ok ja välillä taas tosi huonoja päiviä, niin kuin tänään ja eilenkin. En vaan voi ajatuksilleni mitään.
Koitan unohtaa ne puheet, mutta on vaikeaa ja juuri sen takia muutan lapsien kanssa pois.
Katsotaan, miten sitten käy.
En vaan voi jäädä tähän asumaan, kun ne kaikki paksan puhujat asuu naapuri kadulla....
Voin kuvitella miltä sinusta tuntuu. Aina sama juttu mullakin, kun mieheni lähtee ulos. Kaikki jutut alkaa taas pyörimään. Koskaan en ole ollut mustasukkainen, mutta tämä mustasukkaisuus, mikä nyt on puhjennut, on aivan kamalaa.
En tiedä, että olenko itse pilannut osakseni suhteen olemalla vaan tylsä koti äiti ja istunut kotona lapsien kanssa. Mitään haluja ei ole ollut lähteä mihinkään ja nyt vielä vähemmän.
Toivottavasti tästä olisi jotain apua, mutta koita jaksaa.
Se on helvetin vaikeaa, kaiken jälkeen
Miksi ette liiku yhdessä ulkona? Miksi miehesi on päästävä kavereiden kanssa "ulos"?
Ettekö voi tehdä viikonloppuisin myös perheenä jotain?
Sinuna ottaisin itseäni niskasta kiinni ja järjestäisin lastenvahdin ja lähtisin miehen mukaan ulos. Parisuhdetta ei hoideta niin, että toisella (yksin) on kapakkamenoja. Mene ihmeessä mukaan. Puhu miehesi kanssa, että eikö hän voisi tehdä välillä myös muutakin kuin "ulkoilla kavereiden kanssa". Hmmm...oletteko nuoria?
Miksi luottamusta pitäisi saada takaisiin jos ihminen kerrään osoitautunut epäluotettavaksi?Älä itseä hujaa.Sorry kirjoittusvirheistä,olen ulkomaalainen.
Se ettet käy missään oikein hyvin sopii sinun miehellesi,koska on hauskampi jätkien kanssa tehdä ken ties mitä kun oma ihana uskollinen tyttöystävä istuu kotona ja kasvatta luottamusta jolle ei ole mitään syytä.
Jos ei voi ottaa oman naisen mukaan,mitä menoja ne sitten on?
Ajattele rehellisesti mitä hyvää ja mitä pahaa on teillä suhdessa tällä hetkellä?Onko teidän suhde yleensä sen arvoinen,että siitä kannata jatkaa?Tiedän mistä puhun.Luottamus on semmoinen asia,että se menee vain kerrään ja siitä ei saa enää ikinään takaisiin,vaikka kuinka moneen vuoden jälkeen se sama asia tulee mieleen ja taas itsetunto kärsii.Anteeksi voi antaa kaikkesta,mutta tositapahtumat eivät unohtuu koskaan.
Jos edelleen ajot olla kiltti ja ymmärtäväinen,syöt itseä loppuun.Luultavasti et halua omissa piireissä tuoda oman parisuhden ongelmat esilleen,mutta on hieno asia,että pyydät apua edes tältä,täyttyy olla jo kovat paikkat kotona.
Tällä hetkellä olisi minun mielestaan pakko ryhdistäyttyä ihan itse,rakasta itseä enemmään,ostaa uusia meikkeja ja vaateita,käydää punttisaalissa ja aloitta näyttää mahdollisen hyvältä jä piirteältä.Nainen ei koskaan ole liian kaunis,itsestä huolenpito vaikka väkisin nosta itsetuntoa.Saat samalla muiden miehien huomiotta,vaikka se olisi tarpetonta,piristä siltti.Sinulla on vain yksi ihminen maailmassa jota sinun pakko rakasta ja aina pystyy kontrolloida,se olet sinä itse.Jos ei itseä rakasta tarpeeksi,miten pystyt luoda tervea rakkaussuhde muihiin?
Unohda sitten hetkeksi koko miehesi olemassaoloon ja mietti,mitä sinä itse haluat?Mitä unelmia SINULLA on?Jos ei mitään,keksii niitä heti.Semmoiset pikku-unelmat,ja sitten elämän unelmat.Unelmia on pakko olla.Kysyy sitten mieheltäsi,minkälaisia unelmia sillä on?En yllättyisi yhtään,jos ne pitkälleen menisi ristin-rastin.Jos haluat todellakin kestävän ihmissuhteen,on pakko ollaa yhteisiä päämääriä ja suunittelmia.Istuu vaikka keittiön pöydän äärelle miehesi kanssa ihan selvin pain kumpikin ja esittele hänelle suorat kysymykset.Ymmärrät itsekin sen että joka ihmisen on kannettava vastuutta itsestä ja omista tekoista.Parisuhdessa kumpikin osapuoli on myös vastuussa siitä,että toisella olisi mukava ja turvallista.Pyydän anteeksi jos olen väärässä,mutta vaikkutta siltä,että teidän suhdessa melkein kaikki on vain sinun vastuulla.
Niin kuin edellisessä kirjessä oli sanottu,menot pitäisi olla yhteisiä,jos se on mahdotonta,on sitten jotain väärin.Älä kuitenkin anaa tilannen jatkua semmoisenä,monet miehet unelmoivat elämästä kun voisi leikkiä poikamiesta jätkien seurassa ja oma kiltti "rakas" istuisi kotona pihvit paistettuna ja odottaisi ikuisesti.
Mä veikkaan, että sä et enää koskaan saa kurottua sitä luottamusta ihan 100% takaisin. Hän on ilkeyksissään loukannut sua tavalla tai toisella. Ei ne pelot ja ajatukset taida koskaan kokonaan hävitä. Jos mies on ennenkin tehnyt jotain typeryyksiä reissuillansa ja alkoholin vaikutuksen alaisena, niin voihan ne aina toistua. Koskaan et voi olla 100% varma ja luottavainen.