Valtatiellä kurjuuden ei kuulu sanaa rakkauden
omatunto soimaa kurittaa
tää onko riemu voitto ihmisten, oi ei tää on tie turhuuden,.
Valtatiellä kurjuuden mä täällä kuljen yksin nyt
tämä tie ei elämää antaa voi, voi ei
mut´ mitä näen, näen valon ihmeellisen
ja mä olen kiinni maalliseen
tuo valo jostain kirkkauden oi, niin se on
ja mä elän tällä tiellä kurjuuden…
miten sinne päästä voin mä voin.
omatunto soimaa kurittaa
tää onko riemu voitto ihmisten, oi ei tää on tie turhuuden,.
Valtatiellä kurjuuden mä täällä kuljen yksin nyt
tämä tie ei elämää antaa voi, voi ei
mut´ mitä näen, näen valon ihmeellisen
ja mä olen kiinni maalliseen
tuo valo jostain kirkkauden oi, niin se on
ja mä elän tällä tiellä kurjuuden…
miten sinne päästä voin mä voin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Valtatiellä turhuuden ei kuulu sanaa rakkauden
omatunto soimaa kurittaa.
Tää onko riemu voitto ihmisten, oi ei, tää on tie turhuuden,....
Valtatiellä turhuuden kuiskii tuulet tyhjyyden,
sanat onnen puhaltaa, kuin syksy sateinen,
oi katso mitä etsii meistä jokainen, ihmisyyttä pinnan alta kaivaten.
Tää onko riemu voitto ihmisten, oi ei, tää on tie, tää on tie, tää on tie turhuuden...
turhuuden tiellä, niin on olemassa toinen tie, iankaikkisen elämän tie, joka vie Isä luo taivahan kotiin ja se tie kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka. Ja sitten perillä ikuinen lepo ja ikuinen ilo Jeesuksen kanssa!