Olin naimisissa neljä vuotta, liitto kuitenkin oli viimeisen vuoden ajan enemmänkin ystävyyttä kuin seurustelua. Sitten erinäisten syiden takia päätimme erota ja pian tapasinkin toisen miehen jonka kanssa seurustelin puolivuotta, kunnes tapasin nykyisen miesystäväni jonka kanssa olen taas ollut 1/2vuotta. Avioeron jälkeen kuitenkin olemme pitäneet yhteyttä ex-mieheni kanssa, lemmikkieläimeni asuvat hänen luonaan toisella paikkakunnalla joten senkin takia yhteydenpito on tärkeää. Ja olihan hän paras ystäväni monta vuotta. Nykyinen suhteeni on hyvä ja mieheni aivan ihana, hän on tavannut exäni ja tulee tämän kanssa toimeen hyvin. Kuitenkin hän on mustasukkainen ja toivoo etten pitäisi exääni yhteyttä. Mielestäni minulla on oikeus pitää exäni elämässäni, uudessa kotikunnassani ei ole ystäviä joille kertoa tunteistaan jne. Mieheni mielestä hän on se, kenen pitäisi riittää minulle ja kun otan asian puheeksi hän luulee että hän ei riitä minulle tai olen kyllästynyt häneen. Näkemyseroihin vaikuttaa varmasti myös iso ikäeromme, yli 15vuotta, itse olen 23-vuotias. En tiedä miten saisin mieheni vakuutettua rakkaudestani ja siitä että tulen hulluksi ilman ystäviä ja suhteemme kärsii jatkuvien epäluulojen ja mustasukkaisuuden takia?
Exän kanssa ystävä...
Miten saan nykyiseni tajuam...
5683
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ymmärrän uutta miestäsi, kyllä Sinun pitää osata luopua yhteydenpidosta ex:ään ja keskittyä vain nykyiseen. Teet tekosyyn noista lemmikeistä pitää yhteyttä ex:ään.
Lemmikkini ovat minulle kuin lapsia, ikävöin niitä kokoajan, ja ottaisin ne itselleni jollei nykyiselläni olisi myös eläimiä ja nämä kun eivät tule toimeen keskenään :(
Pitäisikö siis unohtaa kokonaan? Mahdotonta. Ei niitä voi pyyhkiä elämästä noin vaan pois, eihän lapsiakaan voi avioeron myötä unohtaa...
Mutta kyse olikin ystävyydestäni exääni, ei lemmikeistäni. Olen nimittäin aivan yksin ilman ystäviä, ja exäni tuntee minut ja hänelle voin puhua. Tietenkin voin puhua myös nykyiselle miehellenikin, mutta eikö ole normaalia että parisuhteen lisäksi on ystäviäkin?
Kyllä se exäkin on ihan ihminen jonka kanssa onnistuu ihan tavallinen ystävyys.
Itse en ainakaan hyvää ystävää hylkäisi.
Itse kyllä ihmettelisin moista ystävyyttä... Jotenkin luonnollisempaahan on se, että jos on niin onnekas, että eksänsä kanssa sattuu hyvissä väleissä olemaankin, niin ei sen kanssa sentään sydänystäviä tarvi olla. Itse ymmärtäisin ehkä noin kerran kuussa tapahtuvan lyhyen yhteydenpidon, jos niinkään usein.
Sinuna ehkä miettisin, miltä tilanne tuntuisi, jos osat olisivat toisinpäin? Ymmärtäisitkö ja hyväksyisitkö sen, että nykyinen miehesi olisi tiiviisti yhteydessä entiseen naiseensa? Uskoisitko, että kyse on vain ystävyydestä? Tuntisitko itsesi jopa hiukan petetyksi ja aliarvostetuksi heidän tiiviin ystävyytensä johdosta? Ja rehellisiä vastauksia noihin kysymyksiin, älä valehtele itsellesi, se ei kannata...
Lemmikit tuntuu todella oudolta syyltä olla jatkuvasti yhteydessä. Asutko siis nykyisen miehesi kanssa yhdessä, kun et voi lemmikkejäsi itsellesi ottaa? Jos asut ja jos lemmikkisi ovat tosiaan sinulle niin tärkeitä kuin annat ymmärtää (etkä ainoastaan käytä niitä tekosyynä eksäsi elämässä roikkumiseen), niin miksi ihmeessä et hanki omaa asuntoa, jotta voisit lemmikkisi ottaa luoksesi?
Eikö sinulla TOSIAAN ole muita ystäviä, kuin eksäsi? Oliko sinulla muita ystäviä,kun olit hänen kanssaan, vai jumititteko vaan kahdestaan koko ajan? Olet nuori ihminen, joten ota itseäsi niskasta kiinni ja hanki itsellesi kaveri- ja ehkä jopa ystäväpiiriä nykyiseltä paikkakunnaltasi, ei ole niin vaikeaa...
Eksäsi on eksäsi ja jonain päivänä hänelläkin on uusi kumppani, joka ei välttämättä myöskään hyväksy teidän sanalla sanoen omituisen läheistä suhdettanne. Haluatko tuottaa pahaa mieltä kaikille, vai kestää hetken ikävää ja jatkaa elämääsi. Älä katso taaksepäin, katso eteenpäin. Tee päätöksiä ja pysy niissä.
Olen eksäni kanssa edelleen hyviä ystäviä, tosin suhteestamme on jo kauan aikaa, emmekä ikinä naimisiin asti ehtineet.
Mieheni hyväksyy ysävyytemme, koska hänen ei tarvitse yhtään epäillä etteikö olisi minulle tärkein mies maailmassa!