Miten olette pystyneet yhdistämään parisuhteessa oman, perheen ja yhteisen ajan? Enkä nyt tarkoita käytännön järjestelyjä, vaan kuinka sulautatte yhteen nämä kaikki roolit? Vai onko suhteessa vikaa, kun tasapainon löytäminen näiden välille tuntuu vaikealle?
Elämänohjeita kiitos!
retikka
2238
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tasapainon löytyminen on vaikeaa? Kummankin kohdalla vai vain toisen?
Suhteessa ei koskaan ole vikaa vaan vika löytyy kummankin korvien välistä. Ymmärtäminen on tässä asiassa avainsana. Usein toinen tarvitsee enemmän omaa aikaa kuin toinen. Joku haluaa nyhrätä kotona ja toiset tavata ystäviään eikä kumpikaan ole väärin. Tietysti on selvää, ettei ihminen voi samaan aikaan olla kotona kumppanin kanssa ja toisaalla ystävien kanssa.
Minulla ei ole koskaan ollut vaikeuksia "roolien" sulauttamisessa yhteen, koska näyttelen aina omaa itseäni! Sehän on selvää, etten lasteni kanssa pohdi samoja asioita kuin mieheni. Miehelleni en taas kerro kaikkea mitä ystäväni minulle ovat kertoneet enkä tiettyjä asioita, joista tiedän, ettei hän halua kuulla. Elämä tuntuukin ihanan monipuoliselta, kun ensimmäistä kertaa minulla on jopa kaksi ystävää, joille voin kertoa asioita, joita en koskaan ole jakanut kenenkään kanssa. Moni voisi erehtyä sanomaan, että parisuhteeni on huono, koska en "voi" jakaa mieheni kanssa kaikkea, mutta kaiken jakaminen on mahdotonta paitsi hyvin yksinkertaisilla ihmisillä...
suhteessa mitään vikaa on. Täytyy vaan reuta ottaan se aika minkä tuntee puutteelliseksi. Jos parisuhteelle ei jää riittävästi aikaa niin hakee lastenhoitajan tekee jotain kahdestaa. Jos itselle ei jää omaa aikaa niin sanoo parille että nyt mä haluun aikaa itelleni ja mennee ja tekee mitä lystää. jos lapsille ei jää aikaa, niin jää vaan lasten luo ja unohtaa kaiken muun. Järjestely kysymys. Mutta eihän nää jutut koskaan tasapainossa oo. Molemmat miettii mitä haluaa ja auttaa toista sen saavuttamisessa.