Ongelman nimi on se, että tapasin miehen n. 3 kk sitten.. hän oli tavatessamme vähän aikaa sitten eronnut, mutta kertoi silloin minun tehneen häneen todella hyvän vaikutuksen, ja että hän haluaisi kanssani vakavampaa. Aikanaan.
Ajattelin ensi alkuun että ihan hyvä edetä tosi hitaasti, ei kannatakkaan alkaa uutta suhdetta rakentamaan heti edellisen perään. Itse tosin olen ollut sinkkuna pidemmän aikaa, ja olisin täysin valmis vakavaan suhteeseen. Ymmärrän kyllä että hän ei ole, mutta en antanut asian häiritä, sillä hän sai minut vakuuttuneeksi siitä että pitää minusta ja en ole hänelle mikään epämääräinen säätö.
Nyt minua on alkanut ärsyttää hänessä sellaiset asiat, että hän esimerkiksi ravaa baareissa jatkuvasti. Tai jos valittavana on koti-ilta kahdestaan tai poikien ilta baarissa, ei ole vaikea arvata kumman hän valitsee. En ole halunnut painostaa häntä, mutta erään kerran aloin häneltä tivaamaan että onko tämä suhde menossa mihinkään ja onko hän vielä samaa mieltä minusta kuin tavatessamme. Hän ei sanonut oikein mitään. Sanoi tykkäävänsä minusta mutta että hän ei ole valmis seurustelemaan. Eksä on kuulemma kuitenkin menneen talven lumia.
Mitä minun pitäisi tehdä? Antaa hänelle aikaa vai alkaa vaatia häntä ottamaan minunkin tilanteeni huomioon.. itse olen parin vuoden ajan joutunut aina samaan loukkuun suhteissani, hyvin alkaa mutta sitten jäädään paikoilleen junnaamaan ja mihinkään ei päädytä. Ja se alkaa kyllästyttää toden teolla. Pidän tästä miehestä kuitenkin paljon, ja hän on muuten huomaavainen minua kohtaan.. olenko minä siis vain kärsimätön?
Ajattelin ensi alkuun että ihan hyvä edetä tosi hitaasti, ei kannatakkaan alkaa uutta suhdetta rakentamaan heti edellisen perään. Itse tosin olen ollut sinkkuna pidemmän aikaa, ja olisin täysin valmis vakavaan suhteeseen. Ymmärrän kyllä että hän ei ole, mutta en antanut asian häiritä, sillä hän sai minut vakuuttuneeksi siitä että pitää minusta ja en ole hänelle mikään epämääräinen säätö.
Nyt minua on alkanut ärsyttää hänessä sellaiset asiat, että hän esimerkiksi ravaa baareissa jatkuvasti. Tai jos valittavana on koti-ilta kahdestaan tai poikien ilta baarissa, ei ole vaikea arvata kumman hän valitsee. En ole halunnut painostaa häntä, mutta erään kerran aloin häneltä tivaamaan että onko tämä suhde menossa mihinkään ja onko hän vielä samaa mieltä minusta kuin tavatessamme. Hän ei sanonut oikein mitään. Sanoi tykkäävänsä minusta mutta että hän ei ole valmis seurustelemaan. Eksä on kuulemma kuitenkin menneen talven lumia.
Mitä minun pitäisi tehdä? Antaa hänelle aikaa vai alkaa vaatia häntä ottamaan minunkin tilanteeni huomioon.. itse olen parin vuoden ajan joutunut aina samaan loukkuun suhteissani, hyvin alkaa mutta sitten jäädään paikoilleen junnaamaan ja mihinkään ei päädytä. Ja se alkaa kyllästyttää toden teolla. Pidän tästä miehestä kuitenkin paljon, ja hän on muuten huomaavainen minua kohtaan.. olenko minä siis vain kärsimätön?
Vastaukset 4
Vanhimmat
odottamaan toista, vaan suo itsellesi samat oikeudet kuin hänelläkin on. Ette seurustele, olet siis sinkku, joka tapailee jotakuta ja on kiinnostunut, muttei sen enempää.
Ei välttämättä tarvitse laittaa tätä orastavaa suhdetta poikki, mutta katsele muitakin, niinkuin varmaan mieskin tekee.
Ole rauhallisin mielin vapaa ja haku päällä, sinulla ei ole mitään velvollisuuksia ja sitoutumuksia siihen tyyppiin, koska hän ei halua.
Joko löydät etsimäsi muualta, tai sitten tämä tapaus haluaa sitoutua myöhemmin.
Turha kuitenkaan jäädä odottamaan tätä epävarmaa miestä ja hänen ratkaisujaan. Hän saattaa olla kyvytön/haluton sitoutumaan vaikka kuinka kauan, tai sitten löytää jonkun toisen, kenet hän kokee oikeammaksi ja jonka kanssa hän haluaakin sitoutua.
Siinäpä se tulikin, ei kannata odotella vaikka kuinka mieli tekisi olla hänen kanssaan. Oman kokemuksen perusteella odottelin vuoden ja hän löysi toisen, jonka kanssa halusi seurustella.
Arvojärjestys näissä jutuissa näkyy olevan se, että ensin tulee kaverit ja baarit (kun ei ole kuulemma edellisen suhteen aikana tullut käytyä) ja sitten vasta harrastusten ym jälkeen sinä. Minun tapauksessani meidän "tapailusuhdetta" kesti niin kauan kun minä jaksoin sitä ylläpitää, kun halusin jotain itsellenikin koko homma jäi siihen.
Naisille ei vaan mene jakeluun, että baareissa ja kavereiden kanssa enimmäkseen viihtyvä mies ei ole potentiaalinen seurustelukumppani.
Eli asian voi siis käsittää niin että kun mies päättää viettää vapaa-aikansa enimmäkseen kavereiden kesken baarissa, ei nainen ainakaan ole hänen elämässään se numero yksi.
Tosin olen halunnut uskotella itselleni että tämä on vain ohimenevä eron jälkeinen vaihe hänellä, mutta alkaa jo pinna palamaan..