Kysely: Köyhät kurjistuneet, rikkaat menestyneet
Julkaistu 25.08.2008, klo 15.59 (päivitetty 25.08.2008, klo 16.07)
Vanhus matkalla asioimaan kaupungilla
Kuva: Pekka Sipilä
Köyhät ja kipeät kurjistuvat, maaseutu autioituu ja rikkaat sen kun porskuttavat. Siinä kärjistetysti YLE Uutisten teettämän kyselyn tulokset. Kolme viidestä suomalaisesta arvioi eriarvoisuuden lisääntyneen Suomessa vuosikymmenessä. Kyselyyn vastanneista vain joka kuudes arvioi eriarvoisuuden vähentyneen samassa ajassa.
Kyselyn toteutus
- YLE Uutisten TNS Gallupilla teettämään kyselyyn vastasi 1170 ihmistä eri puolilta Suomea.
- Tutkimus edustaa maan 15 - 74-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
- Tutkimus toteutettiin Gallup Kanavalla 30.5 - 4.6. 2008. Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kyselyyn vastanneista vain joka kuudes arvioi eriarvoisuuden vähentyneen samassa ajassa.
Katso kaavio: Onko eriarvoisuus vähentynyt vai lisääntynyt?
Eriarvoistumisen ovat huomanneet varsinkin vasemmistoliiton, SDP:n ja keskustan kannattajat. Vähiten eriarvoistuminen näyttää huolestuttavan kokoomuksen kannattajia, joista vain kaksi viidestä arvioi eriarvoisuuden lisääntyneen. Kaikkien muiden puolueiden kannattajista yli puolet uskoo eriarvoisuuden lisääntyneen kymmenen vuoden aikana.
Syrjäseutu ja köyhät kärsivät
YLE Uutisten teettämän selvityksen mukaan eniten ihmisiä huolestuttaa alueellisen tasa-arvon vähentyminen. Syrjäseutujen peruspalvelujen rapautumisesta kantaa huolta 61 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Katso kaavio: Missä eriarvoisuus on lisääntynyt?
Toiseksi eniten eriarvoisuuden lisääntyminen näkyy verotuksessa. Vastaajista yli puolet oli sitä mieltä, että verotuksen keventäminen on hyödyttänyt eniten niitä, joilla muutenkin menee hyvin.
Taloudellisen eriarvoisuuden lisäksi myös sosiaalinen eriarvoisuus on lisääntynyt. Joka toinen vastaaja allekirjoittaa väitteen, että rikkaiden mahdollisuus hoitaa ja ylläpitää terveyttään on lisääntynyt muita väestöryhmiä enemmän.
Niinikään yli puolet vastaajista arvioi, että julkisia palveluja on leikattu eniten niiltä, jotka palveluja kipeimmin tarvitsisivat. Eriarvoisuus näkyy lähes joka toisen vastaajan mielestä myös niin, että huomattava osa ihmisistä joutuu tekemään entistä enemmän töitä tullakseen toimeen.
Sen sijaan paljon puhuttua sukupolvien välistä kuilua YLE Uutisten kyselyssä ei pidetty ongelmana. Ainoastaan joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että nuoria kohdeltaisiin entistä paremmin verrattuna ikääntyneisin kansalaisiin.
Kannatusta ei saanut myöskään väite, että vanhemmat kansalaiset veisivät suhteettoman suuren osan julkisen vallan palveluista ja rahoista.
Tiedonsaanti ja sukupuolten tasa-arvo lisääntyneet
Kymmenessä vuodessa suomalainen yhteiskunta on joissakin asioissa muuttunut myös aiempaa tasa-arvoisemmaksi. Kolme viidestä kyselyyn vastanneista arvioi, että tiedonsaanti on miltei kaikille entistä helpompaa. Internetin yleistyminen onkin tuonut valtavasti tietoa lähes jokaisen kansalaisen käytettäväksi.
Katso kaavio: Missä eriarvoisuus on vähentynyt?
Yli puolet vastaajista piti myös tärkeänä, että laadukas koulutus on lähes kaikkien nuorten ulottuvilla. Myös vanhojen ja kahlitsevien sukupuoliroolien arvioidaan väljentyneen vuosikymmenessä, mikä on lisännyt sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Joka viides suomalainen kokee yhteiskunnallisen kehityksen varsin synkkänä: heidän mielestään eriarvoisuus ei ole vähentynyt millään elämän alueella kymmenessä vuodessa.
Kuntavaaleihin valmistautuville poliitikoille vastaajat lähettävät kitkeriä terveisiä: vain joka kymmenes arvioi, että kuntalaisten mielipide otetaan entistä paremmin huomioon poliittisissa ratkaisuissa.
Raha ratkaisee?
Mitä eri väestönryhmien välisen eriarvoisuuden lisääntymiselle sitten pitäisi tehdä? Hyväksyykö kansa maan jakautumisen entistä syvemmin menestyjiin ja häviäjiin?
Katso kaavio: Mitä pitäisi tehdä?
Ratkaisua etsitään rahasta. Yhteiskunnan kehittämisen tärkeimmäksi tavoitteeksi nousi kunnallisten terveyskeskusten kehittäminen ja hoidon laadun takaaminen.
Lähes puolet vastaajista haluaisi lisää rahaa myös kouluille ja päiväkodeille, jotta ne pystyisivät palkkaamaan tarpeeksi pätevää henkilökuntaa.
Aluepolitiikan keinoja kaivataan
Joka toinen vastaaja pitää tärkeänä myös syrjäseutujen palvelujen parantamista aluepolitiikan avulla. Tämä eriarvoisuuden vähentämisen keino keräsi kannatusta varsinkin väestökadosta kärsivissä Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Taustalla vaikuttaa huoli terveydenhoitopalvelujen riittävyydestä ja laadusta varsinkin harvaan asutuilla seuduilla.
Kysyttäessä samaa asiaa toisinpäin vain joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että syrjäseutujen asukkaiden on vain hyväksyttävä kohtalonsa ja tyydyttävä esimerkiksi terveyspalvelujen keskittymiseen suuremmille paikkakunnille.
Yli puolet vastaajista kannatti myös pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämistä, vaikka suurituloisten verotusta kiristämällä. YLE uutisten kysely ei kuitenkaan vastaa kysymykseen, mistä kansalaiset olisivat valmiita tinkimään, jos rajallisia verotuloja ohjattaisiin entistä enemmän terveydenhoitoon ja koulutukseen.
Paula Tiessalo, YLE Uutiset
lähde: YLE Uutiset / TNS Gallup
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/taustat/id99619.html
Julkaistu 25.08.2008, klo 15.59 (päivitetty 25.08.2008, klo 16.07)
Vanhus matkalla asioimaan kaupungilla
Kuva: Pekka Sipilä
Köyhät ja kipeät kurjistuvat, maaseutu autioituu ja rikkaat sen kun porskuttavat. Siinä kärjistetysti YLE Uutisten teettämän kyselyn tulokset. Kolme viidestä suomalaisesta arvioi eriarvoisuuden lisääntyneen Suomessa vuosikymmenessä. Kyselyyn vastanneista vain joka kuudes arvioi eriarvoisuuden vähentyneen samassa ajassa.
Kyselyn toteutus
- YLE Uutisten TNS Gallupilla teettämään kyselyyn vastasi 1170 ihmistä eri puolilta Suomea.
- Tutkimus edustaa maan 15 - 74-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
- Tutkimus toteutettiin Gallup Kanavalla 30.5 - 4.6. 2008. Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kyselyyn vastanneista vain joka kuudes arvioi eriarvoisuuden vähentyneen samassa ajassa.
Katso kaavio: Onko eriarvoisuus vähentynyt vai lisääntynyt?
Eriarvoistumisen ovat huomanneet varsinkin vasemmistoliiton, SDP:n ja keskustan kannattajat. Vähiten eriarvoistuminen näyttää huolestuttavan kokoomuksen kannattajia, joista vain kaksi viidestä arvioi eriarvoisuuden lisääntyneen. Kaikkien muiden puolueiden kannattajista yli puolet uskoo eriarvoisuuden lisääntyneen kymmenen vuoden aikana.
Syrjäseutu ja köyhät kärsivät
YLE Uutisten teettämän selvityksen mukaan eniten ihmisiä huolestuttaa alueellisen tasa-arvon vähentyminen. Syrjäseutujen peruspalvelujen rapautumisesta kantaa huolta 61 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Katso kaavio: Missä eriarvoisuus on lisääntynyt?
Toiseksi eniten eriarvoisuuden lisääntyminen näkyy verotuksessa. Vastaajista yli puolet oli sitä mieltä, että verotuksen keventäminen on hyödyttänyt eniten niitä, joilla muutenkin menee hyvin.
Taloudellisen eriarvoisuuden lisäksi myös sosiaalinen eriarvoisuus on lisääntynyt. Joka toinen vastaaja allekirjoittaa väitteen, että rikkaiden mahdollisuus hoitaa ja ylläpitää terveyttään on lisääntynyt muita väestöryhmiä enemmän.
Niinikään yli puolet vastaajista arvioi, että julkisia palveluja on leikattu eniten niiltä, jotka palveluja kipeimmin tarvitsisivat. Eriarvoisuus näkyy lähes joka toisen vastaajan mielestä myös niin, että huomattava osa ihmisistä joutuu tekemään entistä enemmän töitä tullakseen toimeen.
Sen sijaan paljon puhuttua sukupolvien välistä kuilua YLE Uutisten kyselyssä ei pidetty ongelmana. Ainoastaan joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että nuoria kohdeltaisiin entistä paremmin verrattuna ikääntyneisin kansalaisiin.
Kannatusta ei saanut myöskään väite, että vanhemmat kansalaiset veisivät suhteettoman suuren osan julkisen vallan palveluista ja rahoista.
Tiedonsaanti ja sukupuolten tasa-arvo lisääntyneet
Kymmenessä vuodessa suomalainen yhteiskunta on joissakin asioissa muuttunut myös aiempaa tasa-arvoisemmaksi. Kolme viidestä kyselyyn vastanneista arvioi, että tiedonsaanti on miltei kaikille entistä helpompaa. Internetin yleistyminen onkin tuonut valtavasti tietoa lähes jokaisen kansalaisen käytettäväksi.
Katso kaavio: Missä eriarvoisuus on vähentynyt?
Yli puolet vastaajista piti myös tärkeänä, että laadukas koulutus on lähes kaikkien nuorten ulottuvilla. Myös vanhojen ja kahlitsevien sukupuoliroolien arvioidaan väljentyneen vuosikymmenessä, mikä on lisännyt sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Joka viides suomalainen kokee yhteiskunnallisen kehityksen varsin synkkänä: heidän mielestään eriarvoisuus ei ole vähentynyt millään elämän alueella kymmenessä vuodessa.
Kuntavaaleihin valmistautuville poliitikoille vastaajat lähettävät kitkeriä terveisiä: vain joka kymmenes arvioi, että kuntalaisten mielipide otetaan entistä paremmin huomioon poliittisissa ratkaisuissa.
Raha ratkaisee?
Mitä eri väestönryhmien välisen eriarvoisuuden lisääntymiselle sitten pitäisi tehdä? Hyväksyykö kansa maan jakautumisen entistä syvemmin menestyjiin ja häviäjiin?
Katso kaavio: Mitä pitäisi tehdä?
Ratkaisua etsitään rahasta. Yhteiskunnan kehittämisen tärkeimmäksi tavoitteeksi nousi kunnallisten terveyskeskusten kehittäminen ja hoidon laadun takaaminen.
Lähes puolet vastaajista haluaisi lisää rahaa myös kouluille ja päiväkodeille, jotta ne pystyisivät palkkaamaan tarpeeksi pätevää henkilökuntaa.
Aluepolitiikan keinoja kaivataan
Joka toinen vastaaja pitää tärkeänä myös syrjäseutujen palvelujen parantamista aluepolitiikan avulla. Tämä eriarvoisuuden vähentämisen keino keräsi kannatusta varsinkin väestökadosta kärsivissä Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Taustalla vaikuttaa huoli terveydenhoitopalvelujen riittävyydestä ja laadusta varsinkin harvaan asutuilla seuduilla.
Kysyttäessä samaa asiaa toisinpäin vain joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että syrjäseutujen asukkaiden on vain hyväksyttävä kohtalonsa ja tyydyttävä esimerkiksi terveyspalvelujen keskittymiseen suuremmille paikkakunnille.
Yli puolet vastaajista kannatti myös pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämistä, vaikka suurituloisten verotusta kiristämällä. YLE uutisten kysely ei kuitenkaan vastaa kysymykseen, mistä kansalaiset olisivat valmiita tinkimään, jos rajallisia verotuloja ohjattaisiin entistä enemmän terveydenhoitoon ja koulutukseen.
Paula Tiessalo, YLE Uutiset
lähde: YLE Uutiset / TNS Gallup
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/taustat/id99619.html
Vastaukset 8
Vanhimmat
Äänestäkää vaan KEPUa seuraavissakin eduskuntavaaleissa, niin pääsette työttömyyskortistoon ja lusikoimaan vesivelliä.
köyhien köyhtyminen ei hetkauta mitään puoluetta.
Päivä ennen vaalipäivää!
Ei sillä ole merkitystä koska muuten 4.vuotta ajavat valtapuolueiden asiaa, YLE jota sdp, kesk, kok hallitsee. YLE ajaa omaa akendaa ja sensuroi uutisia joita toimittajt eivät voi julkistaa.
Eihän ne huomioinut kaikkia pienpuolueita tasavertaisesti vaali keskusteluissa. Ihmekö tuo.
Mitekään YLEINEN RADIO se ei ole vaan valtapuolueiden käsikassara propakanda media.
Niinpä päättäjät/eri puolueet ajavat omia etujaan ja omia taloudellisia eroja. Sen olen huomannut että työttömiä syrjitään nöyryytetään kyykytetään ja tämä tapahtuu työkkärin osalta ja sitten pakotetaan ilmaiseksi töitä tekemään (työharjoittelu/työelämävalmennus tms paskaa) ja jos et suostu niin saat karenssin ja kaikki tukia sitten sen jälkeen leikellään aivan mielivaltaisesti.
Mikä omalta osaltaan vielä entisestäänkin kurjistaa suomalaisten köyhien asemaa, maahanmuuttajat kun menevät niin asunto kuin sosiaalitukijonossakin suomalaisten ohi.
Suomalaisten köyhien auttaminen on vanhanaikaista, nyt kuuluu kaikkien hullaantua mamuista.
näitä muukalaisia niin paljon tuotu ja heille sitten työpaikkojakin järjestelty merkitsee sitä että vastaavasti sitten oman maan kansalaisia syrjäytetään työelämästä. On bussikuskeiksikin Helsinkiin mamuja tuotu. Kyllä bussikuskin palkka kelpaisi jo suomalaisellekkin työttömälle. Mutta miksi ei suomalainen kelpaa julkisenkaan puolen työnantajalle.
Myös juuri tämä holtiton suurten muukalaismassojen maahantuonti (jota nytkin ainakin tämä ruotsalaisten Thårs suunnittelee entisestäänkin lisättäväksi), ja täydellinen piittaamattomuus sen suhteen miten jo maahan tuodut muukalaiset ovat työnantaajille kelvanneet on johtanut laajojen asuinalueiden slummiutumiseen isommissa kaupngeissamme.
Se tämä Thårs on juuri niitä jotka heti vaativat tuhansia muukalaisia lisää maahan jos joku Närpiön tomaatinviljelijä valittaa että on vaikea saada mistään tomaatin poimijoita.
Ruotsinkieliset eivät kuitenkaan oikeasti halua alueilleen mitään monikulttuurisuutta, he vain haluavat käyttöönsä halpaa työvoimaa(tehtäviin joita eivät itse viitsi tehdä) silloin kun heillä tarvetta on, ja sitten kun eivät enää tarvitse tällaisia työntekijöitä niin he jättävät ne suomenkielisten alueiden slummeja kasvattamaan.
Tällaiset massiivisen muukalaisten maahantuonnin kannattajat haluavat suuresta joukosta valita joitakin itselleen mieleisiä ja sitten jättää loput tästä mamu-operaatiosta yhteiskunnan vastuulle.
Noinhan se yleensä esitetään että maaseutu joutuu kovimmalle mutta me taidetaan nyt mennä sellasen putken läpi että kaupunkilaisetkaan ei pääse pälkähästa.Toi on sitä kaunista rasismia eli herkutellaan ja surkutellaan toisella lailla elävien kustannuksella.Jokainen luo oman onnensa ja ei nää kulutus juhlat oo koskenu kaikkia.Maalla voi panna aina ryytimaan kuntton mutta mitäs parvekkeella mahtuu kasvattaan.
Viikolla oikein nauratti, kun kehuttiin köyhiä pienestä ekologisesta jalanjäljestä! Miksiköhän se jalanjälki on varakasta pinempi? Olisiko syytä puolittaa kaikkien yli 2 500 euroa tienavien tilit? Olisi, niin maailma pelastuisi!