mikä olisi sopiva joululahja miniälle, ettei miniä loukkaantuisi ja kuvittelisi anopin taas piruilevan lahjan muodossa.Eläkeläisen varat vähäiset.
Moikka
kertokaa
222282
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Minä tein sen radikaalin päätöksen, että en osta aikuisille mitään lahjoja.
Tämä on neuvoni, mutta vaatii rohkeutta.
Ensinnäkin nykyiset nuoret aikuiset ovat eläneet tavarapaljouden keskellä. Heille ei välttämättä osaakaan ostaa pienellä rahalla.
Halvat lahjat ovat krääsää ja kalliit tavarat on parempi että nuoret ostavat ne itse. Täten ei mene raha hukkaan, jos lahja ei miellytä.
Perustele lahjatonta joulua sillä, että varasi ovat vähäiset.
Ekologiset perusteetkin ovat hyvät: et kannata rihkamaa luonnon saastuttajana.
Ja jos miniä on sellainen, että ajattelee anopin piruilevan lahjavalinnallaan, niin kaikkein paras on olla ostamatta kenellekään mitään.
Ennen vanhaan kun tavaraa oli vähän, niin joululahjoilla oli suurempi merkitys. Nyt on aika toinen.
Ilmoitat vain että vietät uudenlaista, henkisempää ja hengellisempää joulua. Et osta yhdellekään aikuiselle mitään.
Ja mikä parasta, säästät vähät varasi omiin tarpeisiisi. Järkevät miniät ja vävyt ja lapsesi ymmärtävät tämän.
Kaapit on jo täynnä rihkamaa, millä ei ole käyttöä.
En käy pilkillä, eikä minulla ole nenäkarvoja..
Ei sille anopillekkaan voi mitään ostaa, koska se on kaikille ostamilleni lahjoille "allerginen"
Oli jo silloin, kun ensimmäistä joulua vietettiin..
tiedän anopini vähävaraiseksi, enkä toivo hänen ostavan minulle aikuiselle ihmiselle yhtään mitään. Samaa toivon myös äidiltäni. Jos on pakko jotain ostaa, niin vaikka sitten pullo glögiä tai vaikka joulupipareita. Ne kun eivät jää kaappiin seisomaan vuosikausiksi.
Miniälle ei ole pakko antaa lahjaa, tai voi antaa nuorelleparille jotain yhtesesti. Tavaran saaminen ei varmasti ole kenellekään tärkeää eikä tarpeellista. Mutta lahjan symbolinen merkitys on tärkeä, se että haluaa huomioida ja ilahduttaa toista. Erityisesti mieltälämmittävää voi olla anopilta saatu huomionosoitus, mutta se voi olla myös leivonnaisia joulupöytään tai lämmin halaus.
Pääasia on se, että osoittaa muistaneensa ja ilmaisee lahjalla halun tuottaa hyvää mieltä. Käytännössä se voi olla vaikka kuinka pientä, mutta valittu saajaa henkilökohtaisesti ajatellen.
Itse olen saanut anopilta halpakaupan isoja yöpaitoja ja aamutossuja, joita en voi käyttää, mutta sain kuitenkin hyvän mielen siitä että hän halusi ilahduttaa. Nykyään hän on kyllästynyt jouluihin ja ostaa kaikille perheenjäsenille samanlaiset suklaarasiat, joka tuntuu lähinnä pelkältä persoonattomalta muodollisuudelta. Sen voisi jättää antamattakin, siinä ei ole mitään henkilökohtaista.
Itse olen antanut nuorille miniöilleni huiveja, kirjoja, pienen käsilaukun, ihonhoitotuotteita. Olen yrittänyt valita ne kunkin tytön persoonan ja tyylin mukaan. Nautin lahjojen antamisesta, koska miniät ovat minulle hyvin rakkaita.
Emme ole uskovaisia emmekä kulutusjuhlauskovaisia, meille riittävät hyvin arkiset lahjat. Äitini haluaa yleensä antaa jotain astioita, joita nuoripari tarvitsee, sekä kynttilöitä, jotka ovat yksinkertaisesti kauniita ja tuovat valoa kaamokseen. Isäni tekee joka vuosi kesän ja syksyn sadosta kotiviiniä ja lahjoittaa pullollisen. Anopilta en ole mitään erikoista pyytänyt, jouluruokia ja leivonnaisia hän kuitenkin antaa ja ne maistuvat meille. Eräällä sukulaisella on tapana antaa jotain kangasta, mistä voin ommella vaatteita itselleni.
Länsimaiset ihmiset kuluttavat luonnonvaroja aivan liikaa. Voisiko oppia elämään ilman tavarapaljoutta ja arvostamaan jotain todella tärkeää, kuten perhettä ja ystävällisyyttä?
Jos tarvitsen pussilakanan tai pyyhkeen, niin en tarvitse sitä jouluaattona lahjapakettiin käärittynä. Menen ja ostan sen itse.
Just ne arkiset lahjat... KÄÄK...mikä työ ja vaiva juosta ennen joulua pitkin kauppoja ostamassa sukulaisille arkisia lahjoja, munakelloja, raastinrautoja, kangasta, kynttilöitä, mukeja, munkkeja, pannulappuja.
Sitten käärit ne paperiin, teippaat ja nyörität, varastoit komeroiden hyllyille ja just, miksi sukulaisen pitää JOULUAATTONA kaivaa se munakello sieltä paketista:" Ai kun kiva!"
Miksi minun ja sukulaiseni pitää nähdä tämä vaiva näitten arkisten tavaroiden kanssa. Enkö voisi kääriä yhtäkaikki koko huushollini paperiin ja pakettiin ja kuluttaa aattoilta aukoessani tavaroita paketeista.
Voisin kutsua koko suvun aukomaan. Saatte ne, mitkä aukaisette.
Joo hei, minä tahdon viettää aattoni rauhallisesti. Korkeintaan katson sivusta kun lapset aukaisevat pakettinsa, heille se suotakoon, leluyllätykset.
Nyt kuitenkin en tee edes niin.
Joidenkin mielestä lahjojen osto ja antaminen on ilo ja onni. Koko vuoden mietitään ja kuunnellaan toisen puheita korvat hörössä: sanooko, että tuollaista olen ajatellut... Painetaanpa mieleen!
Jouluihmisille joulu ja lahjat ovat tärkeät. Pienet lahjat, monta pakettia.
Ilo siitä, että on löytänyt edullisesti mieleisen lahjan.
Toisten mielestä se on ihan törppöä. Heille ei joulu ole sellainen ilonjuhla, lapsenmielinen ja hullutteleva. He elävät asialinjalla.
Jokainen elää luonteensa mukaisesti, eikä häneltä saa muuta vaatia. Jos ei joulunvietto ole mieleen, ei pidä mennä vaikka kutsutaan. Muiden juhlaa ei saa latistaa.
On myös sallittava toisille kaikki se hömppäily, mikä monien joulunvieton täyttää. Joulu on sentään vain kerran vuodessa!
On vielä se ihmisryhmä, joille joulu on hiljentymistä, kirkossa käyntiä ja kynttilöitä omaisten haudoilla. Sillekin puolelle pitää suoda kunnioitus myös heiltä, joille joulun kristillinen sanoma ei kuulu.
Juu, eipä ole kutsuttu jouluna minnekään, vaan se on ollut toisinpäin. Minä olen ollut joulunlaittaja.
Iloinen ja hullutteleva joulu on ollut minulla raadantaa, aattona kun nousen viiden aikaan aamulla, niin eipä ole istuttu ilonjuhlana.
Puolen yön jälkeen olen saanut huilia, kun viimeinen lapsenmielinen vieras on saatettu ovesta pihalle.
Joten asialinja on otettu käytäntöön tänä vuonna ja pidän joulutauon.
No onpa sinulla perusnegatiivinen asenne!!!
Oikein tekee pahaa lukea kirjoituksesi.
On minullakin ollut suuria vaikeuksia todella ilkeän anoppini kanssa, mutta tilanne on parantunut. Se hyvä puoli siinä on, että olen ottanut opikseni ja yritän nyt parhaani miniäni suhteen. Yritän ymmärtää häntä - ja pitää suuni kiinni. Loppujen lopuksi hän on ihan hyvä tyttö!
Neuvoksi antaisin, että näe niin paljon vaivaa että tutustut kunnolla miniääsi, niin tiedät mitä hän haluaa!
Minä annan miniälleni hänen toivoman kirjan, sekä jotain kaikkien naisten tarvitsemia voiteita.
Yritä nyt jo poikasikin takia muuttaa tuota perusnegatiivista asennetta miniääsi kohtaan!!! Ihan neuvona.
totuuden torvi.Ja on niin hyvää anoppia olevinaan että ihan yököttää.Minä minä jne..
varaa niin ostaisin miniöilleni vaikka kultakimpaleita. Turha tulla neuvomaan ja kerskumaan, mitä itse ostaa. Kaiken maailman rasvat ja kirjat maksaa niin paljon että taitaisi muoriparka olla ilman kinkkua koko joulun. Minkähän vuoksi olet anoppisi kanssa vaikeuksissa, varmaan näät syyn kun kurkkaat peiliin.Neuvoksi sinulle, että ole vaan tuppisuuna miniäsi edessä niin hyvä tulee, katso samalla kun peiliin katsot onko kielesi ja kenties ruskea?
Hei minkä takia sinun pitää mollata toista tolla tavalla. OLetko sä kateellinen siitä että hän tulee toimeen ihmisten kanssa ja haluu neuvoa muita?
Ei hän minun mielestä ole minä minä ollenkaan. Sinä taas tosi ilkeä taiat olla.
en kerskunut ollenkaan kerroin rehellisesti mitä ostan ja ajattelin siitä olevan muillekin hyötyä.
Mitä anoppiini tulee, niin olisit huomannut jos olisit lukenut viestini tarkkaan, etten enää ole vaikeuksissa anoppini kanssa!!!
Mitä minä kirjoitin, joka raivostuttaa noin kauheasti, että haukut minua tuolla tavalla? Miksi minä olisin syypää kaikkeen ja miksi puhut noin rumasti minusta?
Yritin todella auttaa kertomalla rehellisesti itsestäni. Mitä teitä tämän palstan ihmisiä riivaa, kun ärsyynnytte noin ihan syyttä?
kokoajan kuitenkin minä minä ja minä.
no enkai voi puhua muiden kuin itseni puolesta, joten siitä luonnollisesti tämä minä! Vai pitäisikö kirjoittaa "mä" tai jättää koko sana pois!!!
Taidat todella haluta riitaa.
ostaa jotakin...
Miksei voisi vaan halata ja toivottaa hyvää joulua?
Mitä siitä jää enää sanottavaa kuin kiitos samoin...
Varmasti silloin kaikilla olisi hyvä joulumieli eikä nurkat täyttyisi turhasta pakkopulla krääsästä..tai näin ajattelin ainakin miniänä tehdä..saa nähdä luuleeko anoppi minun piruilevan;)
Kirja on aina hyvä lahja, kun ostat oikean kirjailijan oikean teoksen.
On samantekevää, mikä kirjallinen maku miniälläsi on. Hän ei voi loukkaantua, jos saa arvostetun uutuuskirjan.
hei elä viitti piruilla miniälles. Siit kärsii poikas viel enemmä!
miniäki on ihmine.
kiitos kaikille vastaajille. Hyvää joulun odotusta kaiklle tasapuolisesti.
Anopilla oli tapana hankkia minulle yöpaita ja pojalleen kerrasto joululahjaksi. Lahjoja kertyi vuosien mittaan useita ja lahjoitin niitä jo poiskin. Löysin 4v hänen kuolemansa jälkeen ainoan jäljelle jääneen yöpaidan laatikosta ja tippa tuli silmään, tuntui niin hyvältä pukeutua saunan jälkeen mökillä siihen anopin antamaan paksuun mummomallin yöpaitaan. Eli toisillekin miniöille voi käydä niin, että aikanaan anopin lahja nousee arvoon arvaamattomaan.
näinhän juuri saattaa käydä. Turha silloin polttaa kynttilää kun kerran hautakumpu umpeen luotu on, kuten eräs biisinikkari on oivasti sanaillut.
tietää hieman millainen ihminen miniäsi on...
Minä pitäisin kovasti jos saisin itse kudotut villasukat, lahjakortin luontaistuotekauppaan/kampaajalle/hierojalle tai vaikka paketin luomulihaa pakkaseen :)
Meillä on otettu tavaksi kysyä mitä tarvitaan ja on sovittu, ettei rihkamaa osteta.