Anna Anna
tapsa.
15512
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
suunnattu sille kansanosalle, jolle takapuoli on tärkeämpää kuin itse musiikki. Mutta toisaalta, jos Annan takapuolella pyppäreitä käännytetään edes hiukan oikeampaan musiikilliseen suuntaan, antaa palaa vain. Syökööt pyppärit omaa lääkettään ja kuvitelkoot pääsevänsä lähemmäksi taidemusiikin periä (sananmukaisesti).
Takapuoli on ollut innoittajana taiteessa useinkin, myöskin niin sanotussa vakavassa taiteessa. Ei kannata väheksyä kyseistä anatomian kohtaa.
Ulkonäkö auttoi myös Maria Callasta aikanaan menestymään. Samat anatomian lait ne pätevät oopperamaailmassakin.
sen taiteen markkinoinnissa, kuten tapahtuu Netrebkon ja pyppymusiikin laulajien kohdalla. Siinä on vissi ero.
koskaan myyty seksillä kuten Netrebkoa. Tämä on totuus. Lisäksi Netrebko on suorastaan keskinkertainen tulkitsija verrattuna alan parhaisiin.
Kyllähän Maria Callas toki on Netrebkoa parempi laulaja ja tulkitsija. Mutta ei Anna varmastikaan mikään keskinkertaisuus ole. Myöskin BBC Music Magazine julisti etukannessaan vuosi pari sitten, että Netrebko on "The Greatest Living Soprano". Jutussa todettiin muistaakseni, että Cecilia Bartoli on parempi laulaja mutta heikompi esiintyjä.
Tässä ketjussa Anna Netrebkoa on syyllistetty takapuolesta, seksistä ja tulkinnan keskinkertaisuudesta. Ainakaan mihinkään kyykkyviulistiin häntä ei pidä verrata sikäli, että hän lavalla tai sen ulkopuolella esiintyessään käyttäisi ulkonäköään hyväksi enemmän kuin rooliin tai tilanteeseen kuuluu. Hän esiintyy avokaulaisissa puvuissa, mutta ei voi sanoa, että hänen maineensa perustuisi pelkästään ulkomusiikillisiin ansioihin. Jos pitäisi valita Maria Callasin tai Anna Netrebkon välillä pelkän äänen perusteella, niin Maria Callasin takakireä ääni jäisi toiseksi, ainakin minulle. Anna Netrebkon suurin ”vika” lienee yli-innokas markkinointiosasto, joka tunkee taivaskanavat täyteen hänen markkinointispottejaan (tosin näen taivaskanavia vain työmatkoilla hotelleissa). Nämä markkinointispotit lienevät peräisin ajalta, jolloin Netrebko näytti vielä nuoremmalta kuin nykyään, mutta toisaalta äänikin oli kypsymättömämpi. Päätellen muutamasta omistamastani dvd-levystä tai tv-tallenteesta, hän on - ymmärrettävistä syistä - jo pitkään hallinnut venäläisen laulutradition (esim. Ruslan ja Ljudmila) ja on muutamassa vuodessa parantanut valtavasti bel canton esittämistään. Hän on mainio pari Rolando Villazonin kanssa, erityisesti Lemmenjuomassa (L’Elisir d’Amore), eikä La Traviatan laulamisessa mitään vikaa ole vaan viat ovat jälleen kerran lavastuksessa ja henkilöohjauksessa. On upeaa, että oopperalavoilla on laulaja, joka pystyy laulamaan bel cantoa siinä iässä, että roolihahmo on myös visuaalisesti uskottava.
Mitä tulee tässä nimenomaisessa ketjussa viitattuun Youtube-pätkään, niin valitettavasti täytyy todeta, että Netrebkon saksankielen ääntämys ei ole oikein idiomaattista (”meine Liipen”). Toisaalta jonkin äänenvahvistusta käyttävän konsertin ylimääräisestä numerosta ei pidä tehdä pitkälle meneviä tulkintoja laulajan tulkintakyvyistä.
Ketjussa mainittiin myös Cecilia Bartoli. Barokki- ja seriaoopperan tekniikan hallitsemisessa hän lienee tällä hetkellä maailman paras, mutta hän esiintyy enemmän konserteissa kuin oopperoissa, ja kunnostautuukin lähinnä tuomalla esille yksittäisiä aarioita tai kokonaisia oopperoita, jotka historia on armeliaasti unohtanut. Hänen naama-akrobatiansa on niin väkinäistä, että oopperassa se varastaisi katsojan koko huomion. Lisäksi hänen yhteistyökykynsä ja -halunsa ovat kuulemma sen verran heikkoja, että hän mieluummin pitää koko lavan itsellään. Vahinko, esim. Sevillan parturin Rosinana hän oli aivan mainio jo hieman yli 20-vuotiaana. Bartoli näyttää esiintyvän paljon Nikolaus Harnoncourtin kanssa; lienevät sielunkumppaneita siinä mielessä, että molemmat mieluummin kaivavat ylös historiallisia kuriositeetteja kuin esittävät yleisöön menevää oopperaa.
Virkistävää nähdä, että löytyy niitäkin joiden mielestä Maria Callas ei ole kaikkien aikojen paras. jotenkin ennakko-oletin, että tästä vallitsisi yleinen yksimielisyys.
Youtube-pätkän esitys on täydellinen omassa sarjassaan. Anna esiintyy hyvin ja yleisö viihtyy.
Maria Callasin kiistattomiin ansioihin kuuluu bel canto -repertuaarin kunnianpalautus puoli vuosisataa sitten. Hän osoitti, että bel canto on muutakin kuin vokaaliakrobatiaa. (Lisäksi hän onnistui todistamaan, että oopperasopraano ei tarvitse kontrabasson kokoista kaikupohjaa. Hän nimittäin pudotti likimain puolet elopainostaan menettämättä mitään äänivaroistaan.) Hän oli loistava tulkitsija, mutta hänen äänensä ei kuulosta mitenkään miellyttävältä, ainakaan levyltä. Jollakin USA-keskustelufoorumilla joku, joka oli kuullut häntä livenä, väitti että nimenomaan hänen äänensä oli sellainen, jolle tuon ajan äänitystekniikka ei tehnyt oikeutta. Tai sitten keskustelijalta oli aika kullannut muistot. Melko kiistatonta on, että samaan aikaan kun Maria Callas hallitsi oopperalavoja, niin Leontyne Price hallitsi äänitysstudioita, sikäli kun oopperarepertuaarista puhutaan.
Lainasin kirjastosta Leontyne Pricen levyn. Veivasin sitä eilisiltana grammarissa. Miellyttävä ääni, jää ikään kuin soimaan sieluun. Ei kuitenkaan sellainen joka herättäisi intohimoja kuten Callas. Kun Mariaa kuulee, haluaa laulaa ja rakastaa. Jäin miettimään, että millä tavoin Leontyne Price hallitsi äänitysstudioita. Callasin kohdalla kun voidaan puhua todellisista klassikkolevytyksistä.
Hyvä esiintyjä. Hyvä laulaja.
Amy McDonald voittaa kaikki mennen tullen. Se oikeesti syvä.
Tulkitsijana ei ehkä ihan Kari Peitsamon tasoa, mutta menettelee.
Jaahas, Netrebkolta ilmestyy parin viikon kuluttua uusi levy Souvenirs. Levyllä mm. juuri tuo Youtubesta tuttu Meine Lippen. Muutenkin ilmeisesti on nyt vähemmän ooppera-aarioita mukana. Keksinkin juuri mitä toivon joululahjaksi...
Olen keräillyt Annan levyjä, semminkin kun niitä pari vuotta sitten vaikutti olevan vain muutama. Nythän niitä onkin ilmestynyt lyhyen ajan sisällä enemmänkin. Pitää päivittää kokoelmaa urakalla.
Valitettavasti oopperoiden osalta tuntuu tekevän nykyään vanhoja tuttuja, eikä enää sellaisia venäläisiä erikoisuuksia kuten esim. Prokofjevin Betrothal in a monastery.
Tässä listaa Annan levytyksistä muillekin Annan faneille (olen keskittynyt vain cd-levyihin):
OOPPERAT
- Ruslan and Lyudmila (-97)
- Betrothal In A Monastery (-98)
- Love for Three Oranges (-01) (pieni rooli)
- La Traviata (-05)
- Le Nozze di Figaro (-07)
- La Boheme (-08)
SOOLOLEVYT
- Opera Arias (-03)
- Sempre Libera (-04)
- Russian Album (-06)
- Sings Opera Arias (-07)
- Souvenirs (-08)
MUIDEN KANSSA
- Great Opera Moments 2 (-05)
- Duets (-07)(Rolando Villazonin kanssa)
- The Opera Gala (-07)
- The Mozart Album (-08)