Opeth

Opeth on mielestäni yksi kaikkien aikojen hienoimpia metallibändejä.

Opethin musiikkia voisi kuvailla progressisen metallin ja death metallin sekoitukseksi, jossa myös paljon 70-luvun progressiiviseen rockiin viittaavia juttuja.

Opethin kappaleet ovat moniosaisia ja progressiivisia, useasti kappaleiden kesto ylittää 10 minuutin rajan. Musiikki ei ole todellakaan mitään kaikista helpoiten lähestyttävintä, mutta jos ymmärrystä ja mielenkiintoa löytyy, paljastuu bändistä uskomattoman moniulotteinen ja hieno orkesteri.

Opethin laulaja/kitaristi, bändin johtohahmo, Mikael Åkerfeldt on mielestäni suuri musiikillinen nero. Laulajana (sekä puhtaissa vokaaleissa, että "örinävokaaleissa") täysin suvereeni, etenkin näiden kahden laulutyylin saumattomassa yhdistelemisessä. Myös biisien teossa ja siinä, kuinka hän saa luotua erilaisia tunnelmia musiikillaan hän on uskomaton taituri.

Opethin tuotantoon mahtuu yhdeksän studioalbumia, joista yksikään ei mielestäni ole heikko, suurin osa erinomaisia levyjä. Jos Opeth kiinnostaa, suosittelen ensimmäiseksi tutustumaan levyyn nimeltä Blackwater Park. Opethin ehkä helpoiten sisäistettävä ja samalla monipuolisimmin bändin eri ominaisuuksia sisältävä levy. Tämän jälkeen ehkä Ghost Reveries ja uusin levy, Watershed. Vanhemmat albumit kuten Morningrise ja Still Life sitten noiden jälkeen jos noista tykkää, huippuja nämäkin, mutta ei ehkä tutustumiseen parhaita. Ovat sen verran hankalia kuunneltavia aluksi.

Et kuuntele Opethia jos siinä öristään paljon vai jos siinä lauletaan puhtaasti paljon?

Tuolla asenteella Opeth ei ehkä ole sinulle kaikista sopivin bändi, koska Opeth ei aseta minkäänlaisia tiukkoja rajoja musiikilleen, niinkuin sinä tunnut tekevän.

Mutta, kokeile ihmeessä.

Asgaard kirjoitti:

Opeth on mielestäni yksi kaikkien aikojen hienoimpia metallibändejä.

Opethin musiikkia voisi kuvailla progressisen metallin ja death metallin sekoitukseksi, jossa myös paljon 70-luvun progressiiviseen rockiin viittaavia juttuja.

Opethin kappaleet ovat moniosaisia ja progressiivisia, useasti kappaleiden kesto ylittää 10 minuutin rajan. Musiikki ei ole todellakaan mitään kaikista helpoiten lähestyttävintä, mutta jos ymmärrystä ja mielenkiintoa löytyy, paljastuu bändistä uskomattoman moniulotteinen ja hieno orkesteri.

Opethin laulaja/kitaristi, bändin johtohahmo, Mikael Åkerfeldt on mielestäni suuri musiikillinen nero. Laulajana (sekä puhtaissa vokaaleissa, että "örinävokaaleissa") täysin suvereeni, etenkin näiden kahden laulutyylin saumattomassa yhdistelemisessä. Myös biisien teossa ja siinä, kuinka hän saa luotua erilaisia tunnelmia musiikillaan hän on uskomaton taituri.

Opethin tuotantoon mahtuu yhdeksän studioalbumia, joista yksikään ei mielestäni ole heikko, suurin osa erinomaisia levyjä. Jos Opeth kiinnostaa, suosittelen ensimmäiseksi tutustumaan levyyn nimeltä Blackwater Park. Opethin ehkä helpoiten sisäistettävä ja samalla monipuolisimmin bändin eri ominaisuuksia sisältävä levy. Tämän jälkeen ehkä Ghost Reveries ja uusin levy, Watershed. Vanhemmat albumit kuten Morningrise ja Still Life sitten noiden jälkeen jos noista tykkää, huippuja nämäkin, mutta ei ehkä tutustumiseen parhaita. Ovat sen verran hankalia kuunneltavia aluksi.

Et kuuntele Opethia jos siinä öristään paljon vai jos siinä lauletaan puhtaasti paljon?

Tuolla asenteella Opeth ei ehkä ole sinulle kaikista sopivin bändi, koska Opeth ei aseta minkäänlaisia tiukkoja rajoja musiikilleen, niinkuin sinä tunnut tekevän.

Mutta, kokeile ihmeessä.

Siis en luultavasti kuuntelisi Opethia, jos siinä laulettaisiin puhtaasti paljon, sekä olisi jotain tylsiä kohtia ym... Mutta voisin minä jonkun noista sinun antamistasi levyvaihtoehdoistasi hankkia ja ehkä sen jälkeen lisää, jos se nyt on ihan kuunneltavaa minulle.

mtlmn kirjoitti:

Siis en luultavasti kuuntelisi Opethia, jos siinä laulettaisiin puhtaasti paljon, sekä olisi jotain tylsiä kohtia ym... Mutta voisin minä jonkun noista sinun antamistasi levyvaihtoehdoistasi hankkia ja ehkä sen jälkeen lisää, jos se nyt on ihan kuunneltavaa minulle.

Jos örinä kiinnostaa niin eniten sitä löytyy Opethin Deliverence-levyltä.