Olen ollut saman miehen kanssa 13v, josta 8v aviossa. Mies oli alkoholisti, kun menimme yhteen. Hän sai otettua itseään niskasta kiinni. Hän meni töihin ja aloitti ns. normaalin elämän.
Aina toisinaan hän on hiukan lipsahdellut, muttei pahasti. Nyt viimeiset puolitoista vuotta on ollut yhtä helvettiä: hän juo vähän väliä. Työnsä ja raha-asiansa hän hoitaa, mutta siihen se jää.
Kännissä soitellaan nykyään exät läpi. Kun hän selviää, on hänellä tosi kova morkkis. Hän siivoaa ja touhuaa kaikenlaista, kunnes taas lankeaa juomaan. Koko kesä meni melkein sumussa.
Minä koetan opiskella ja käydä töissä, enkä jaksaisi tällaista. Mutta meillä on puoliksi asunto, josta on velkaa. Nyt tuntuu olevan huono aika myydäkään asuntoa. Sen haluaisin tehdä ja muuttaa omilleni asumaan.
Pelkään kuitenkin, miten pärjään, koska en osaa huoltaa autoa tai tietokonetta, joka on välttämätön koulussani.
Kaipaan seksiä ja toisen ihmisen läheisyyttä, sitä meillä joskus oli ja paljon. Nyt tuntuu, että sitä en halua hänen kanssaan. Mietin, että rakastanko häntä enää ollenkaan vai onko rakkaus kuollut.
Naimisiin menin rakkaudesta ja halusin sen kestävän kuolemaan saakka. Nyt tuntuu siltä, että kuolema voi ollakin lähellä, koska mieheni ei välitä sairauksistaan vaan juo ja jättää lääkkeet pois useaksi päiväksi.
Usein vihoissani mietin, että juo perkele, ja jätä lääkkeet pois. Sittenpähän perin kaiken ja saan vielä lesken eläkkeenkin. Mutta tuo on vain typerää yksin uhoamistani enkä haluaisi hänen kuolemaa.
Oikeasti toivon, että löytäisin sen miehen takaisin, jonka kanssa joskus naimisiin menin. Haluaisin niin rakastaa ja tulla rakastetuksi.
Taidan olla vain typerä hölmö, joka ei uskalla katsoa totuutta silmiin ja ottaa ohjia käteensä oman elämän aloittamiseksi.
Aina toisinaan hän on hiukan lipsahdellut, muttei pahasti. Nyt viimeiset puolitoista vuotta on ollut yhtä helvettiä: hän juo vähän väliä. Työnsä ja raha-asiansa hän hoitaa, mutta siihen se jää.
Kännissä soitellaan nykyään exät läpi. Kun hän selviää, on hänellä tosi kova morkkis. Hän siivoaa ja touhuaa kaikenlaista, kunnes taas lankeaa juomaan. Koko kesä meni melkein sumussa.
Minä koetan opiskella ja käydä töissä, enkä jaksaisi tällaista. Mutta meillä on puoliksi asunto, josta on velkaa. Nyt tuntuu olevan huono aika myydäkään asuntoa. Sen haluaisin tehdä ja muuttaa omilleni asumaan.
Pelkään kuitenkin, miten pärjään, koska en osaa huoltaa autoa tai tietokonetta, joka on välttämätön koulussani.
Kaipaan seksiä ja toisen ihmisen läheisyyttä, sitä meillä joskus oli ja paljon. Nyt tuntuu, että sitä en halua hänen kanssaan. Mietin, että rakastanko häntä enää ollenkaan vai onko rakkaus kuollut.
Naimisiin menin rakkaudesta ja halusin sen kestävän kuolemaan saakka. Nyt tuntuu siltä, että kuolema voi ollakin lähellä, koska mieheni ei välitä sairauksistaan vaan juo ja jättää lääkkeet pois useaksi päiväksi.
Usein vihoissani mietin, että juo perkele, ja jätä lääkkeet pois. Sittenpähän perin kaiken ja saan vielä lesken eläkkeenkin. Mutta tuo on vain typerää yksin uhoamistani enkä haluaisi hänen kuolemaa.
Oikeasti toivon, että löytäisin sen miehen takaisin, jonka kanssa joskus naimisiin menin. Haluaisin niin rakastaa ja tulla rakastetuksi.
Taidan olla vain typerä hölmö, joka ei uskalla katsoa totuutta silmiin ja ottaa ohjia käteensä oman elämän aloittamiseksi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Esität miehelle jonkinlaisen vaatimuksen "TAI". Kuten vaikka, jos minkäänlaista muutosta ei ala tapahtumaan helmi tai maaliskuuhun '09 mennessä, niin sä haet eroa tai ainakin etsit oman asunnon ja muutat sinne asumaan. Sitten näet onko miehen puolelta enää mitään yritystä, vai vetääkö kaiken överiksi. Jos alkoholi, exät ja muut asiat vie edelleen voiton, niin ei sun tarvitse sitä touhua jäädä katsomaan. Tekee varmaan ihan hyvää asua ainakin erillään.
peri puolisoaan, ellei ole testamentilla muuta määrätty. Sinä saat oman osuutesi ja puolisosi vanhemmat tai muut elossa olevat perheenjäsenet kuolleen puolisosi osuuden (ellei teillä ole yhteisiä lapsia tai miehellä lapsia aiemmista liitoista, silloin lapset perivät miehen koko omaisuuden). Muutenkin puhut, kuin miehesi olisi sinulle vain auton ja tietokoneen huoltaja, ja itse et osaa tehdä mitään oman elämäsi eteen. Eroa, jos on noin hankalaa ja opettele olemaan omillasi, kuten aikuinen ihminen. On muuten paljon mukavampaa elellä itsenäisenä ihmisenä, kuin kituuttaa alkoholistin armoilla.
No mut nyt kyllä meni hieman *metsään*.
Lapseton aviopari perii aina toisensa. Koko heidän yhteisen omaisuuden/velat, jotka jäävät leskelle. Ja lesken kuoltua, tulevat toissijaiset perijät. Ensin menehtyneen puolison sukulaiset jne. Jos omaisuutta sattuu vielä olemaan lesken kuoleman jälkeen jaettavaksi.
Minä kaiken kokeneena sanon sinulle että lähde lätkimään ja kiireesti!!! Tilanne pahenee sellaiseksi että et vielä tiedäkään mihin helvettiin joudut. Ja se saattaa kestää kauankin ennen kun piru korjaa omansa talteen. Siinä vaiheessa sinä istut jo pehmustetussa kopissa tai makaat haudan pimeydessä. Jos et istu linnassa tapettuasi juopporetkun. Koska usko minua, jos ei muuta pakotietä näe niin lopulta alkaa puukko heilua kun olet tarpeeksi epätoivoinen elämäntilanteessasi. Juokse hyvä nainen ja juokse lujaa äläkä katso taaksesi!!!
"Kaipaan seksiä ja toisen ihmisen läheisyyttä, sitä meillä joskus oli ja paljon. Nyt tuntuu, että sitä en halua hänen kanssaan. Mietin, että rakastanko häntä enää ollenkaan vai onko rakkaus kuollut."