Olen pistänyt merkille, että tällä palstalla on monia jotka hakevat ystäviä. Tai muuten vain valittavat yksinäisyyttään tai ihmettelevät ihmisten käytöstä. Kuitenkin monesti jos johonkin kirjoitukseen täälläkin vastaa, ei saa mitään vastausta. Tyyliin että joku valittaa siitä, miten hänen viesteihinsä ei vastata, ja kun sitten täällä palstalla jotain vastaa ja kommentoi, niin ei tule enää mitään jatkoa keskusteluun. Jos noin käyttäydytään tosi-elämässäkin, niin en ihmettele jos niitä ystäviä ei ole. Jos ystävyyttä haluaa, niin pitää olla myös itse valmis toimimaan ja olemaan vasta-vuoroinen. Turha muuten valittaa.
Ystäviä hakevat
Pistänyt merkille
4622
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen laitanut merkille että täällä juuri haetaan ystäviä, mutta eikös sitä pitäisi ennemminkin tarjota ystävyyttä kuin hakea sitä? Asioilla on aina kaksi puolta.
Täälläkin palstoilla hakee moni ystäviä ja ensimmäinen vaihe on se sähköpostien kirjoittelu. Olen itse löytänyt vasta yhden ystävän, joka sattui asua samassa kaupungissa, näemme aika usein ja olemme hyviä ystäviä, ensin kirjoittelimme sähköposteja ja tutustuimme sitä kautta.
Mutta todella monet, joille vastaa sähköpostiin, jaksaa kirjoittaa ehkä 1-3 kertaa takaisin, ei ollenkaan mitään vuorovaikutusta eikä kiinnostusta toisen asioihin, ainoastaan kirjoitetaan omista jutuista ja ei edes vastata kysymyksiin, jos itse kysyy jotain toisesta, että voisi tutustua paremmin. Sitten se kirjoittelu loppuu kuin seinään ilman mitään syytä tai selittelyä..
Outoa!
Itse olen täällä kerran etsinyt sähköposteiluun kaveria, kertonut itsestäni ja ollut aidosti kiinnostunut minulle kirjoittaneiden asioista, elämästä ja mielipiteistä. Kuitenkaan en saa juuri koskaan kaipaamaani vastakaikua. Ovatkohan ihmiset nykyään niin itsekkäitä, että haluavat kaiken vain itselleen, mutta itse eivät halua antaa toisille mitään?!
Eihän se ole mitään ystävyyttä, että kirjoittaa/kertoo vain omat asiansa ja ei ole kiinnostunut toisesta ollenkaan!
Voipi olla, että muutaman ensimailin jälkeen ensivaikutelma on tietty, ja se on riittänyt jo toiselle. Harmillistahan se on, uusiin ihmisiin tutustuttaessa olisi äärimmäisen tärkeää jaksaa olla vähän sitkeämpi, niin ne väärät ensivaikutelmat ja mielikuvat katoavat. Mutta netissähän on helppo häipyä toiseen paikkaan. Normaalielämässä, jos ollaan vaikka samalla luokalla, kurssilla, työpaikalla, harrastuspiirissä, näin ei tapahdu niin helposti. Oikeassa elämässä olisikin tärkeää, että jossain vaiheessa oikeasti keskusteltaisiin, niin sosiaaliset jännitteet, joita tulee näkemys- ja mielipide-eroista laukeaisivat jotenkin, ja tulisi kaikille rennompi olo. Jos näin ei tapahdu, niin jännitys säilyy ja se luo epämukavuuden tunnetta.
saada puhua. Sitä eivät kaikki uskalla tehdä netin palstoilla ihan suoraan, niitä kun pääsee lukemaan ihan kuka tahansa. Jollekin, joka lähestyy sinua sanoen olevansa ystäväsi, se on helpompaa. Suomessa on paljon yksinäisiä, ja ihmisiä, joilla ei ole yhteisöä. Meiltä puuttuvat yhteisöt. Joten, no, niitä ehkä voisi koittaa alkaa luomaan, ehkä se voisi auttaa.
Kommunikointitavatkin ovat usein erilaisia. Toiset ovat tottuneet kysymys-vastaus asetteluun (tai muuhun). Kun toiset ovat tottuneet puhumaan ja kuuntelemaan, olettavat, että toinen puhuu, kun siltä tuntuu, tai keskeyttää toisen, jos haluaa.