Erosimme lähes 6 vuotta sitten. Ex ei olisi halunnut erota. Kaikki nämä vuodet hän on säännöllisesti lähetellyt huoratekstareita ja soitellut samaan sävyyn. Vain ihan muutaman kerran hän on puhunut asioista ihan asiallisesti. Hänellä on ollut pari naissuhdetta eron jälkeen, toinen jatkunee edelleen. Eikö nyt jo normaalissa henkisessä tilassa oleva ihminen pitäisi olla sujut avioeron/jätetyksi tulemisen kanssa. Menneenä viikonloppuna ex ja aikuinen poikamme joutuivat käsirysyyn. Kun olen kysellyt syytä, poika kertoo ihan todelta tutuvaa syytä, että oli kyse siitä, ettei isänsä halunnut hänen menevän tupakalle, kun ei hyväksy tupakointia (tämän hänen mielipiteen tiedämme kyllä). Exä kertoo tarinaa, että poika olisi alkanut lyömään kun oli ollut puhetta avioerosta ja toivoisi, että asuisimme yhdessä. Kun isänsä oli kertomansa mukaan sanonut, että se talo on nyt hänen ja lasten koti, niin poika olisi alkanut lyömään. En tiedä kumpaa uskoa, ja kummasta olla huolissaan kuuden vuoden jälkeen...Joku on pahasti jumissa ja jotenkin minusta tuntuu kaikkien muiden asioiden valossa, että se on exä. Pitäisikö antaa asian vaan olla vai pitäisikö olla yhteydessä vaikka hänen työterveyshuoltoon?
Ex ei pääse erosta yli
6 vuoden jälkeenkään
71157
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Se on niin helppo jäädä roikkumaan ja ruikuttamaan mennyttä, kuin alkaa panostamaan uuteen suhteeseen.
Katkaise välit ex:ään totaalisesti, niin hän joutuu ymmärtämään todellisuuden.
"Pitäisikö antaa asian vaan olla vai pitäisikö olla yhteydessä vaikka hänen työterveyshuoltoon?"
-No ei.
Eilen tuli jotain 60 tekstaria, soitti pariin kertaan. Olen tähän asti yrittänyt ymmärtää ja olen sanonut nätisti, etten halua tekstarietaan enkä puheluita, jos asia ei oikeasti koske lapsia. No usein se asia saattaakin olla ihan lapsiin liittyvää, joka on hoidettu muutamalla lauseella, mutta tarina jatkuu aina näissä huoramerkeissä. Ja kun lyön luurin korvaan niin tulee kymmenitäin tekstareita.
Tänään tilasin uuden salaisen puhelinnumeron ja käskin myös lasten tallettaa numero jollakin vieraalla nimellä puhelimeensa ja poistaa aina viestit jotka minä olen heille lähettänyt tai he minulle, ettei isänsä saa sitä numeroa sieltäkään kaivettua.
Poliisille on ihan turha soittaa, se on ihan sekasin, ei se ymmärtäisi tekevänsä väärin. Ja todennäköisesti lähettelis vaan vielä enemmän viestejä, jos poliisi soittaisi häiriköinnistään. Jos jonkun syytteen nostas niin maksais sakot ja sama show jatkuis ja jatkuis...Minulta loppuu kertakaikkiaan konstit ja ymmärrys vähitellen.
Hei,
tarinasi kuulostaa tutulta paitsi siten, että miehesi on kuten minun mieheni ex-vaimo. Erosta on jo muutama vuosi, ja juuri tuo soittelu ja tekstarit! Minua huorittelee (vaikka ei ole edes tavannut minua koskaan) ja miestä haukkuu rumaksi ja ties miksi. Aluksi puheluissa voi olla tylysti jotain "asiaa" ainoaan yhteisen lapseen liittyen mutta sitten alkaa suora huuto. Lapsi kertoi myös, että ex-vaimo käy meidän postilaatikollamme tsekkaamassa, mistä meille on tullut postia. jne jne. Ensimmäistä ex-miestään vainoaa vielä vaikka erosta on jo reippasti toista kymmentä vuotta.
Työterveyshuoltoon älä missään nimessä ota yhteyttä, lieneekö sekään ihan hyvän tavan mukaista?
Rikosilmoitus on ihan yhtä tyhjän kanssa. Me teimme rikosilmoituksen tuosta mainitsemastani ex-vaimosta mutta syyttäjältä tuli ainoastaan syyttämättäjättämispäätös.
Puhelinnumeron vaihto on hyvä juttu. Älä myöskään enää vastaa puheluihin, uskon että tekstaritkin ajan kanssa loppuvat. Meillä nuo tekstarit ovat nyt vähentyneet minimiin, sillä oli varmaan kolaus ex-rouvan egolle, kun paperille printatut alatyyliset tekstarit on kerran näytetty hänelle että katsopas näitä, olisi parempi loppua tämä häiriköinti. Lopputulos tosin on vain, ettei kirjallista materiaalia enää tule, vaan ainoastaan huutoa suullisesti.
Hankalia nämä häiriintyneet, minäkin yritän vain olla välittämättä. Harkitsin tänään viimeksi rikosilmoituksen tekoa, sillä mies kertoi, että lasta hakiessaan tapaamiselle ex-vaimo oli taas huutanut talonsa parkkipaikalla kurkku suorana minua huoraksi ja lumpuksi... Vaikka edelleenkään ei minusta mitään tiedä eikä ole koskaan tavannutkaan eikä edes yhteisiä tuttuja ole...
Kyllä hän kihlattua miestäni haukkuu, vaikkei tunne koko miestä. Lapset tykkäävät hänestä, mutta exä väittää lasten vihaavan sitä. Höpisee minulle, että se mies rikkoo meidän perheen ja aiheuttaa ongelmia ja ettei hän olisi oikea minulle jne...ihan sekopäisen touhua. Enkä yhtään ihmettelis, jos kävis meidänkin postilaatikolla, jos ei olis 400 km postilaatikoiden välissä.
No niin arvelin, ettei mikään rikosilmoitus hyödyttäisi. Hoitoa se ihminen tarvitsisi, että pääsisi asian yli ja osaisi nauttia omasta elämästään. Jos myöntäisi totuuden itselleen, niin hän kuuluisi ainakin olla nyt onnellisempi kun voi elää niin kuin itse haluaa enkä ole jarruttamassa ja estämässä.
Onneksi exä-ongelma on suurin hänelle itselleen. Minä en jää märehtimään hänen puheitaan/kirjoituksiaan, eikä lapsetkaan taida olla oikeastaan moksiskaan. Me toiset elämme ihan normaalia onnellista elämää ja nyt rauhoittunee minunkin puhelin turhanpäiväisistä viesteistä ja puheluista. Ketään muita hän ei ole häiriköinnytkään, vain minun puhelintani, eikä onneksi lapsille puhu höpinöitään, pelkästään minulle. Eiköhän heppu nyt rauhotu, ala elää omaa elämäänsä ja lopeta miettimästä miten muka pystyisi kostamaan minulle...ellei postilaatikko ala täyttyä :D
Miten erosit? Puukotitko miestäsi ns. selkään tai syytitkö häntä valheellisesti jostain?
Edellä mainitun kaltaiset "sikamaiset" temput näyttävät usein johtavan tuollaiseen pitkäaikaiseen/koko elämän kestävään vihaan.
Senpä vuoksi ero pitäisi hoitaa suht asiallisesti pois jos mahdollista. Sitä vaan ihmiset eivät raivon vallassa näytä oikein ymmärtävän.
>Pitäisikö antaa asian vaan olla vai pitäisikö
>olla yhteydessä vaikka hänen työterveyshuoltoon?
Kuule se ei ole mahdollista. Hänen ja hänen lääkärinsä välillä on salassapitovelvollisuus.
Pettämistä on vaikea unohtaa.
Miksi ei ensin voisi erota, ja vasta sitten ottaa se uusi rakkaus?
Vaikea antaa anteeksi, tai unohtaa.