Työvoimapalvelut tehottomia sekä lain noudattaminen puutteellista
Arvoisa ministeri/kansanedustaja
Työvoimapalveluiden keskeinen tehtävä on helpottaa ja nopeuttaa työttömäksi joutuneiden työnhakijoiden siirtymistä työelämään. Työnhakijan työllistymiseen johtavat työvoimapalvelut vähentävät työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia merkittävästi. Työllistymisessä tärkeä rooli on työelämäväylillä ja niiden tehokkuudella. Työvoimapalveluiden tuloksia pitäisi mitata ensisijaiseti työllistymisen näkökulmasta. Työvoimapalveluiden tuloksien huonontuessa palveluiden kehittämiseen on keskityttävä tarkemmin.
Sain Työ- ja Elinkeinoministeriöltä tilastoja erilaisten työvoimapalvelujen vaikuttavuudesta. Tilastojen tulokset ovat karua luettavaa. Työvoimapalvelut osoittavat tehottomuutensa työhönsiirtymisen edistäjänä. Yllättävää on, että tulokset ovat huonoja jopa hyvän taloustilanteen aikana.
Esimerkiksi:
*Työvoimakoulutuksen suorittaneiden työllisyystilanne 3 kuukauden kuluttua koulutuksen jälkeen
Tammi-elokuu 2008
Koko maa:
Yhteensä koulutusken suorittaneita 19743 henkilöä. Työnhakijana yhteensä 11643 henkilöä 59%. Työssä yleisillä työmarkkinoilla 2209 henkilöä 11,2%. Työttömänä työnhakijana 6184 henkilöä 31,3%.
Uusimaa:
Yhteensä koulutuksen suorittaneita 4040 henkilöä. Työnhakijana yhteensä 2341 henkilöä 57,9%. Työssä yleisillä työmarkkinoilla 311 henkilöä 7,7%. Työttömänä työnhakijana 1330 henkilöä 32,9%.
Pohjois –Pohjanmaa:
Yhteensä koulutuksen suorittaneita 1723 henkilöä. Työnhakijana yhteensä 1072 henkilöä 62,2%. Työssä yleisillä työmarkkinoilla 206 henkilöä 12,0%. Työttömänä työnhakijana 620 henkilöä 36%.
*Tukityöllistämisen päättäneiden työllisyystilanne 3 kuukauden kuluttua, Toimenpiteittäin
Tammi-elokuu 2008
Koko maa:
Yhteensä tukityön päättäneitä 72417 henkilöä. Työnhakijana yleisillä työmarkkinoilla 51904 henkilöä 71,7%, Työssä yleisillä työmarkkinoilla 4333 henkilöä 6,0%. Työttömänä työnhakijana 27190 henkilöä 37,5%.
Tilastojen tulokset osoittavat sen että koko maassa työvoimakoulutus ja tukityöllistäminen ei ollut tuloksekas työllistäjä ajanjaksolla tammi-elokuu 2008. Työvoimapoliitinen koulutus ja tukityöllistäminen ovat keskeisiä työvoimapalveluiden muotoja ja siten merkittävässä osassa työttömien työelämäväylinä työelämään suuntautumisessa. Kuitenkin näiden työllistävyys oli kehnoa. Koko maassa oli työssä 3 kk työvoimakoulutuksen jälkeen melkein joka yhdeksäs koulutuksessa ollut. Tukityöllistämisen tulos oli vielä heikompi. Tukityön jälkeen vain joka kuudestoista tukityössä ollut työllistyi.
Tilastossa on mysteerinen sarake ”Ei enää rekisterissä”. Tämä sarake tarkoittaa ihmisiä, jotka eivät enää ole rekisteröityneinä työttömiksi työnhakijoiksi työvoimahallinnon rekisteriin. Mitä näille ihmisille tapahtui jää arvailuiksi. Syrjäytyivätkö he kokonaan tai ovatko he jättäneet työllistymisensä ilmoittamatta työvoimatoimistoon?? Tätä pitäisi tutkia. Esim. Tukityön päättäneiden tilastossa on 19296 henkilöä sarakkeessa ei enää rekisterissä.
Myös työharjoittelulla on tärkeä osa työllistävänä työvoimapoliitisena toimenpiteenä työvoimapalveluissa. Työharjoittelu sisältyy kuitenkin osana työvoimakoulutusta ja on siten jo mukana yllä olevissa luvuissa. Työttömillä on myös mahdollisuus hakea omatoimisesti työharjoitteluun eri yrityksiin ilman työvoimakoulutusta. Niiden vaikuttavuudesta minulla ei ole tilastoa. Työelämävalmennus ja kuntouttava työtoiminta ovat myös työvoimapalveluja, mutta näiden tarkoitus on lähinnä kehittää työelämävalmiuksia ei siis työllistää suoraan.
Työhön osoitukset eivät ole työntarjouksia!
eräs keskeinen työvoimapoliittinen toimenpide on työntarjoaminen. Itse asiassa työntarjoaminen on työvoimaviranomaisten ydintoimintaa.
Täyttääkseen lain vaatimuksen työntarjoamisesta työvoimatoimiston virkailijat antavat Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeen nro O/5/2007 TM mukaisesti työhönosoituksia työtarjouksina. Toimenpiteessä työvoimatoimiston virkailija tulostaa työnantajan työvoimatoimiston tietojärjestelmään tallentaman työpaikkailmoituksen työhönosoitukseksi. Virkailija antaa tai lähettää työhönosoituksen työnhakija-asiakkaalle. Ko. työpaikkailmoituksia löytyy myös mm. Helsingin Sanomien ylläpitämässä internetsivustolta www.oikotie.fi., sekä eri rekyrointiyrityksistä ja sanomalehdistä. Näihin työpaikkailmoituksiin jättävät hakemuksia työvoimatoimistojen asiakkaiden lisäksi muutkin hakijat. Tämä työhönosoituskäytäntö on nähtävästi yleinen eri työvoimatoimistoissa. Liitteenä olevissa tilastoissa työhönosoitusten määriä käsittelevä tilasto ei siten tarkoita työntarjoamista. Tilasto tarkoittaa työpaikkailmoitusten jakamista. Tällainen käytäntö vastaa tilannetta, jossa naapuri tai ystävä leikkaa sanomalehdestä työpaikkailmoituksia työttömälle työnhakijalle haettavaksi. Erona on että työvoimaviranomaisen antama työpaikkailmoitus velvoittaa työpaikan hakemiseen. Työvoimaviranomaisten pitäisi keskittyä aitoon työntarjoamiseen ja siihen miten em. palvelu voidaan luoda ja kehittää eteenpäin. Tällä hetkellä aitoa työntarjoamiskäytäntöä ei ole eli työvoimaviranomaiset eivät tarjoa töitä.
Laki Julkisista työvoimapalveluista sanoo työntarjoamisesta seuraavaa:
4 luku, Työnvälityspalvelut, 4 § Henkilöasiakkaan työnvälityspalvelut
Henkilöasiakkaalle tarjottavia työnvälityspalveluja ovat:
.......
2) työpaikkojen etsintä, esittely ja työtarjousten tekeminen sekä työhön osoittaminen;
......
5 luku, Työnhakusuunnitelma, 6 § Työvoimatoimiston velvollisuudet
Työvoimatoimiston tehtävänä on aktiivisesti tarjota työtä, koulutusta sekä työnhakusuunnitelmaan sisältyviä palveluja ja toimenpiteitä sekä seurata työnhakusuunnitelman toteutumista ja osaltaan huolehtia palveluprosessin etenemisestä.
Työ- ja Elinkeino ministeriö sanoo ohjeessaan työtarjouksessa seuraavaa:
OHJE O/5/2007 TM
Työhönosoitus on työtarjous, jonka lähtökohtana on aina sekä työnantajan ilmoittama avoin työpaikka että työnhakijan tarve löytää itselleen sopivaa työtä.
Noudattaessaan Työ- ja Elinkeinoministeriön ohjetta nro OHJE O/5/2007 TM työvoimaviranomaiset eivät siis anna hakijoille aitoja työtarjouksia ja siten rikkovat em. lakia Julkisista työvoimapalveluista siten työtarjousten antamispalvelu jää toteutumatta.
Tehottomuutta työllisyyden hoidossa ilmenee muuallakin. Kirkko ja Kaupunkilehden numerossa 40 ilm.22.10.2008.
kerrotaan, että Helsingin kaupunki joutui viime vuonna palauttamaan KELA:lle 20 miljoonaa euroa, koska oli laiminlyönyt työttömien aktiivitoimet. Tänä vuonna palautettavaa rahaa kesäkuun loppuun mennessä oli kertynyt 8 miljoonaa euroa. Tänä vuonnakin Helsinki jättää aktivoimatta työttömiä työnhakijoita. Samaan aikaan Helsingissä on työhaluisiakin työttömiä, jotka käytännössä ovat kotona tekemättä mitään. Näitä työttömille tarkoitettujen aktiivitoimenpiteiden laiminlyöntejä on tapahtunut aiemminkin Helsingissä.
Miten tehottomat työvoimapoliittinen koulutus ja tukityöllistäminen, huonosti hoidettu työttömien aktivointitoiminta sekä väärin toteutettu työntarjoamiskäytäntö keskeisinä työvoimapalveluina vaikuttavat työllisyyteen ja työllistymiseen Suomessa? Syksyyn asti Suomen taloudella meni hyvin ja työllisyyskin kohentui reippaasti, jopa työvoimapulaa esiintyi. Oman kummallisen sävyn antaa yleiseen tilanteeseen nähden korkea työttömyysprosentti noin 7%-8%. Lukujen valossa näyttää siltä, että Suomen työvoimapolitiikka toimii tehottomasti ja tulokset ovat huonoja työllistymisen osalta. Toki työvoimapalveluja tarjotaan, mutta niiden tärkein tulos eli aito työllistyminen on kehnoa. Suomessa työllistymisen koheneminen on siis ollut hyvän talouden ja talouspolitiikan tulosta. Työvoimapolitiikan tuloksekkuus jää siis vähintäänkin kyseenalaiseksi. Tämä on huolestuttavaa sillä nyt kääntyneet talouden suhdanteet edellyttävät entistä tehokkaampia ja tuloksekkaampia työvoimapalveluja. Työvoimapalveluiden tehottomuudesta kärsivät eniten pitkäaikaistyöttömät ja ne työttömät joiden työmarkkina-arvo on muutoin romahtanut. Taloustilanne ja työvoimapula on helpottanut viimeaikoina pitkäaikaistyöttömienkin asemaa, mikä suuntaa päättäjien ja viranomaisten huomiota muihin asioihin.
TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA(lomautetut mukaan lukien)
Työ- ja Elinkeinoministeriö Tilastokeskus
Syyskuu 2008 7,0% Syyskuu 2008 5,9%
Elokuu 2008 7,2% Elokuu 2008 5,6%
Heinäkuu 2008 8,2% Heinäkuu 2008 5,2%
Kesäkuu 2008 7,6% Kesäkuu 2008 6,8%
Toukokuu 2008 6,7% Toukokuu 2008 8,8%
Huhtikuu 2008 7,0% Huhtikuu 2008 6,2%
Maaliskuu 2008 7,6% Maaliskuu 2008 6,8%
Helmikuu 2008 8,0% Helmikuu 2008 6,4%
Tammikuu 2008 8,4% Tammikuu 2008 6,8%
Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otokseen, jossa haastatellaan työikäistä 15–74-vuotiasta väestöä. Haastatteluiden pohjalta määritellään henkilöiden työmarkkina-asema. Työvoimatutkimus kuvaa työvoiman kysyntää ja tarjontaa kansantaloudessa; työttömät muodostavat työvoimatutkimuksessa vain osan työvoimasta. Työministeriön työnvälitystilasto puolestaan rekisteröi työvoimatoimistoissa asioivia työnhakijoita, ja on tarkoitettu työnväli-tystoiminnan ja työhallinnon tarpeisiin. Työnvälitystilastoa käytetään varsinkin työvoimapoliittisten toimenpiteiden
kohdentamiseen ja seuraamiseen.
Pyydän sinua arvoisa ministeri/kansanedustaja ryhtymään toimenpiteisiin jotta työttömyysaste vähenisi ja työvoimapalveluita muutetaan siten, että niitä aidosti tehostetaan ja niillä aidosti työllistetään työnhakijoita. Työllistävyyshän on työvoimapalveluiden tärkein päämäärä. Nyt on vaara, että tietyt työvoimapalvelut leimautuvat tehottomina tai väärin toteutettuina ”lume”-palveluiksi. Nyt pitkäaikaistyöttömille on muodostumassa ns. työttömyysuria, joissa monet turhautuneina käyvät läpi useita erilaisia tuloksettomia ja jopa samoja työvoimapalveluita toistamiseen.
Lisäksi pyydän sinua arvoisa kansanedustaja ryhtymään toimenpiteisiin, jotta Lakia Julkisista työvoimapalveluista noudatettaisiin työntarjoamiskäytännön osalta ja siten työnhakijoille tarjottaisiin aitoja laissa mainittuja työtarjouksia jotta he aidosti työllistyisivät. Aitona työllistymisenä tarkoitan työsopimuksella työsuhteeseen siirtymistä josta maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Nyt julkisuudessa on paljon puhuttu erilaisten tukijärjestelmien ja palveluiden muuttamista työhönkannustaviksi. Kukaan ei ole kiinnittänyt huomiota siihen miten työvoimapalvelut ylipäätänsä toimivat ja mikä on niiden vaikuttavuus.
Arvoisa ministeri/kansanedustaja
Työvoimapalveluiden keskeinen tehtävä on helpottaa ja nopeuttaa työttömäksi joutuneiden työnhakijoiden siirtymistä työelämään. Työnhakijan työllistymiseen johtavat työvoimapalvelut vähentävät työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia merkittävästi. Työllistymisessä tärkeä rooli on työelämäväylillä ja niiden tehokkuudella. Työvoimapalveluiden tuloksia pitäisi mitata ensisijaiseti työllistymisen näkökulmasta. Työvoimapalveluiden tuloksien huonontuessa palveluiden kehittämiseen on keskityttävä tarkemmin.
Sain Työ- ja Elinkeinoministeriöltä tilastoja erilaisten työvoimapalvelujen vaikuttavuudesta. Tilastojen tulokset ovat karua luettavaa. Työvoimapalvelut osoittavat tehottomuutensa työhönsiirtymisen edistäjänä. Yllättävää on, että tulokset ovat huonoja jopa hyvän taloustilanteen aikana.
Esimerkiksi:
*Työvoimakoulutuksen suorittaneiden työllisyystilanne 3 kuukauden kuluttua koulutuksen jälkeen
Tammi-elokuu 2008
Koko maa:
Yhteensä koulutusken suorittaneita 19743 henkilöä. Työnhakijana yhteensä 11643 henkilöä 59%. Työssä yleisillä työmarkkinoilla 2209 henkilöä 11,2%. Työttömänä työnhakijana 6184 henkilöä 31,3%.
Uusimaa:
Yhteensä koulutuksen suorittaneita 4040 henkilöä. Työnhakijana yhteensä 2341 henkilöä 57,9%. Työssä yleisillä työmarkkinoilla 311 henkilöä 7,7%. Työttömänä työnhakijana 1330 henkilöä 32,9%.
Pohjois –Pohjanmaa:
Yhteensä koulutuksen suorittaneita 1723 henkilöä. Työnhakijana yhteensä 1072 henkilöä 62,2%. Työssä yleisillä työmarkkinoilla 206 henkilöä 12,0%. Työttömänä työnhakijana 620 henkilöä 36%.
*Tukityöllistämisen päättäneiden työllisyystilanne 3 kuukauden kuluttua, Toimenpiteittäin
Tammi-elokuu 2008
Koko maa:
Yhteensä tukityön päättäneitä 72417 henkilöä. Työnhakijana yleisillä työmarkkinoilla 51904 henkilöä 71,7%, Työssä yleisillä työmarkkinoilla 4333 henkilöä 6,0%. Työttömänä työnhakijana 27190 henkilöä 37,5%.
Tilastojen tulokset osoittavat sen että koko maassa työvoimakoulutus ja tukityöllistäminen ei ollut tuloksekas työllistäjä ajanjaksolla tammi-elokuu 2008. Työvoimapoliitinen koulutus ja tukityöllistäminen ovat keskeisiä työvoimapalveluiden muotoja ja siten merkittävässä osassa työttömien työelämäväylinä työelämään suuntautumisessa. Kuitenkin näiden työllistävyys oli kehnoa. Koko maassa oli työssä 3 kk työvoimakoulutuksen jälkeen melkein joka yhdeksäs koulutuksessa ollut. Tukityöllistämisen tulos oli vielä heikompi. Tukityön jälkeen vain joka kuudestoista tukityössä ollut työllistyi.
Tilastossa on mysteerinen sarake ”Ei enää rekisterissä”. Tämä sarake tarkoittaa ihmisiä, jotka eivät enää ole rekisteröityneinä työttömiksi työnhakijoiksi työvoimahallinnon rekisteriin. Mitä näille ihmisille tapahtui jää arvailuiksi. Syrjäytyivätkö he kokonaan tai ovatko he jättäneet työllistymisensä ilmoittamatta työvoimatoimistoon?? Tätä pitäisi tutkia. Esim. Tukityön päättäneiden tilastossa on 19296 henkilöä sarakkeessa ei enää rekisterissä.
Myös työharjoittelulla on tärkeä osa työllistävänä työvoimapoliitisena toimenpiteenä työvoimapalveluissa. Työharjoittelu sisältyy kuitenkin osana työvoimakoulutusta ja on siten jo mukana yllä olevissa luvuissa. Työttömillä on myös mahdollisuus hakea omatoimisesti työharjoitteluun eri yrityksiin ilman työvoimakoulutusta. Niiden vaikuttavuudesta minulla ei ole tilastoa. Työelämävalmennus ja kuntouttava työtoiminta ovat myös työvoimapalveluja, mutta näiden tarkoitus on lähinnä kehittää työelämävalmiuksia ei siis työllistää suoraan.
Työhön osoitukset eivät ole työntarjouksia!
eräs keskeinen työvoimapoliittinen toimenpide on työntarjoaminen. Itse asiassa työntarjoaminen on työvoimaviranomaisten ydintoimintaa.
Täyttääkseen lain vaatimuksen työntarjoamisesta työvoimatoimiston virkailijat antavat Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeen nro O/5/2007 TM mukaisesti työhönosoituksia työtarjouksina. Toimenpiteessä työvoimatoimiston virkailija tulostaa työnantajan työvoimatoimiston tietojärjestelmään tallentaman työpaikkailmoituksen työhönosoitukseksi. Virkailija antaa tai lähettää työhönosoituksen työnhakija-asiakkaalle. Ko. työpaikkailmoituksia löytyy myös mm. Helsingin Sanomien ylläpitämässä internetsivustolta www.oikotie.fi., sekä eri rekyrointiyrityksistä ja sanomalehdistä. Näihin työpaikkailmoituksiin jättävät hakemuksia työvoimatoimistojen asiakkaiden lisäksi muutkin hakijat. Tämä työhönosoituskäytäntö on nähtävästi yleinen eri työvoimatoimistoissa. Liitteenä olevissa tilastoissa työhönosoitusten määriä käsittelevä tilasto ei siten tarkoita työntarjoamista. Tilasto tarkoittaa työpaikkailmoitusten jakamista. Tällainen käytäntö vastaa tilannetta, jossa naapuri tai ystävä leikkaa sanomalehdestä työpaikkailmoituksia työttömälle työnhakijalle haettavaksi. Erona on että työvoimaviranomaisen antama työpaikkailmoitus velvoittaa työpaikan hakemiseen. Työvoimaviranomaisten pitäisi keskittyä aitoon työntarjoamiseen ja siihen miten em. palvelu voidaan luoda ja kehittää eteenpäin. Tällä hetkellä aitoa työntarjoamiskäytäntöä ei ole eli työvoimaviranomaiset eivät tarjoa töitä.
Laki Julkisista työvoimapalveluista sanoo työntarjoamisesta seuraavaa:
4 luku, Työnvälityspalvelut, 4 § Henkilöasiakkaan työnvälityspalvelut
Henkilöasiakkaalle tarjottavia työnvälityspalveluja ovat:
.......
2) työpaikkojen etsintä, esittely ja työtarjousten tekeminen sekä työhön osoittaminen;
......
5 luku, Työnhakusuunnitelma, 6 § Työvoimatoimiston velvollisuudet
Työvoimatoimiston tehtävänä on aktiivisesti tarjota työtä, koulutusta sekä työnhakusuunnitelmaan sisältyviä palveluja ja toimenpiteitä sekä seurata työnhakusuunnitelman toteutumista ja osaltaan huolehtia palveluprosessin etenemisestä.
Työ- ja Elinkeino ministeriö sanoo ohjeessaan työtarjouksessa seuraavaa:
OHJE O/5/2007 TM
Työhönosoitus on työtarjous, jonka lähtökohtana on aina sekä työnantajan ilmoittama avoin työpaikka että työnhakijan tarve löytää itselleen sopivaa työtä.
Noudattaessaan Työ- ja Elinkeinoministeriön ohjetta nro OHJE O/5/2007 TM työvoimaviranomaiset eivät siis anna hakijoille aitoja työtarjouksia ja siten rikkovat em. lakia Julkisista työvoimapalveluista siten työtarjousten antamispalvelu jää toteutumatta.
Tehottomuutta työllisyyden hoidossa ilmenee muuallakin. Kirkko ja Kaupunkilehden numerossa 40 ilm.22.10.2008.
kerrotaan, että Helsingin kaupunki joutui viime vuonna palauttamaan KELA:lle 20 miljoonaa euroa, koska oli laiminlyönyt työttömien aktiivitoimet. Tänä vuonna palautettavaa rahaa kesäkuun loppuun mennessä oli kertynyt 8 miljoonaa euroa. Tänä vuonnakin Helsinki jättää aktivoimatta työttömiä työnhakijoita. Samaan aikaan Helsingissä on työhaluisiakin työttömiä, jotka käytännössä ovat kotona tekemättä mitään. Näitä työttömille tarkoitettujen aktiivitoimenpiteiden laiminlyöntejä on tapahtunut aiemminkin Helsingissä.
Miten tehottomat työvoimapoliittinen koulutus ja tukityöllistäminen, huonosti hoidettu työttömien aktivointitoiminta sekä väärin toteutettu työntarjoamiskäytäntö keskeisinä työvoimapalveluina vaikuttavat työllisyyteen ja työllistymiseen Suomessa? Syksyyn asti Suomen taloudella meni hyvin ja työllisyyskin kohentui reippaasti, jopa työvoimapulaa esiintyi. Oman kummallisen sävyn antaa yleiseen tilanteeseen nähden korkea työttömyysprosentti noin 7%-8%. Lukujen valossa näyttää siltä, että Suomen työvoimapolitiikka toimii tehottomasti ja tulokset ovat huonoja työllistymisen osalta. Toki työvoimapalveluja tarjotaan, mutta niiden tärkein tulos eli aito työllistyminen on kehnoa. Suomessa työllistymisen koheneminen on siis ollut hyvän talouden ja talouspolitiikan tulosta. Työvoimapolitiikan tuloksekkuus jää siis vähintäänkin kyseenalaiseksi. Tämä on huolestuttavaa sillä nyt kääntyneet talouden suhdanteet edellyttävät entistä tehokkaampia ja tuloksekkaampia työvoimapalveluja. Työvoimapalveluiden tehottomuudesta kärsivät eniten pitkäaikaistyöttömät ja ne työttömät joiden työmarkkina-arvo on muutoin romahtanut. Taloustilanne ja työvoimapula on helpottanut viimeaikoina pitkäaikaistyöttömienkin asemaa, mikä suuntaa päättäjien ja viranomaisten huomiota muihin asioihin.
TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA(lomautetut mukaan lukien)
Työ- ja Elinkeinoministeriö Tilastokeskus
Syyskuu 2008 7,0% Syyskuu 2008 5,9%
Elokuu 2008 7,2% Elokuu 2008 5,6%
Heinäkuu 2008 8,2% Heinäkuu 2008 5,2%
Kesäkuu 2008 7,6% Kesäkuu 2008 6,8%
Toukokuu 2008 6,7% Toukokuu 2008 8,8%
Huhtikuu 2008 7,0% Huhtikuu 2008 6,2%
Maaliskuu 2008 7,6% Maaliskuu 2008 6,8%
Helmikuu 2008 8,0% Helmikuu 2008 6,4%
Tammikuu 2008 8,4% Tammikuu 2008 6,8%
Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otokseen, jossa haastatellaan työikäistä 15–74-vuotiasta väestöä. Haastatteluiden pohjalta määritellään henkilöiden työmarkkina-asema. Työvoimatutkimus kuvaa työvoiman kysyntää ja tarjontaa kansantaloudessa; työttömät muodostavat työvoimatutkimuksessa vain osan työvoimasta. Työministeriön työnvälitystilasto puolestaan rekisteröi työvoimatoimistoissa asioivia työnhakijoita, ja on tarkoitettu työnväli-tystoiminnan ja työhallinnon tarpeisiin. Työnvälitystilastoa käytetään varsinkin työvoimapoliittisten toimenpiteiden
kohdentamiseen ja seuraamiseen.
Pyydän sinua arvoisa ministeri/kansanedustaja ryhtymään toimenpiteisiin jotta työttömyysaste vähenisi ja työvoimapalveluita muutetaan siten, että niitä aidosti tehostetaan ja niillä aidosti työllistetään työnhakijoita. Työllistävyyshän on työvoimapalveluiden tärkein päämäärä. Nyt on vaara, että tietyt työvoimapalvelut leimautuvat tehottomina tai väärin toteutettuina ”lume”-palveluiksi. Nyt pitkäaikaistyöttömille on muodostumassa ns. työttömyysuria, joissa monet turhautuneina käyvät läpi useita erilaisia tuloksettomia ja jopa samoja työvoimapalveluita toistamiseen.
Lisäksi pyydän sinua arvoisa kansanedustaja ryhtymään toimenpiteisiin, jotta Lakia Julkisista työvoimapalveluista noudatettaisiin työntarjoamiskäytännön osalta ja siten työnhakijoille tarjottaisiin aitoja laissa mainittuja työtarjouksia jotta he aidosti työllistyisivät. Aitona työllistymisenä tarkoitan työsopimuksella työsuhteeseen siirtymistä josta maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Nyt julkisuudessa on paljon puhuttu erilaisten tukijärjestelmien ja palveluiden muuttamista työhönkannustaviksi. Kukaan ei ole kiinnittänyt huomiota siihen miten työvoimapalvelut ylipäätänsä toimivat ja mikä on niiden vaikuttavuus.
Vastaukset 13
Vanhimmat
valhettelua ja sen sellaista menoa vain omien etujen ajamiseksi. Tällaista toimintaa on harjoittanut vilatohvien sukukaartti, joita on ministeriöön pesiytynyt. Olemme yrittäneet siivota nurkkia noista toimijoista. Aivan kaikista emme ole päässeet eroon, mutta sentään pääpukarista. Tämä vuoden 2006 tilanne ei ole parantunut vaan pahentunut. Sen näet kaikkein parhaimmin rikkaiden rikastumisesta ja köyhien köyhtymisestä. Sitä se demaripolitiikka maalle aiheutti. Eikä tästä kokoomuksesta ole paremmaksi panijaksi, vai onko joku eri mieltä:
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=456475&tstart=15
OLIN ESPOON MÄKKYLÄSSÄ TYÖVOIMA"KOULUTUKSESSA" PARI KUUKAUTTA JA SE KOULUTUS OLI PELKKÄÄ TYÖTTÖMIEN ISTUTTAMISTA ( LEHTIEN LUKEMISTA JA RUPATTELUA, TIETOKONEELLE JOS SATTU PÄÄSEEN, NIIN "KOULUTTAJAN" AIKA OLI MITÄTÖN OPETTAMAAN WORDIA TAI EXELIÄ )
MUN KOHDALLA KÄVI NIIN, ET JÄRKI LOPPU SIIHEN NÖYRYYTYKSEEN ( AIKASEMMIN EN OLLUT TAJUNNUT, KUINKA ALHAALLA HEIDÄN MIELESTÄÄN OLIN ) ET POISTUIN TYÖVOIMATOIMISTON ASIAKKUUDESTA JA JÄIN KOTIÄIDIKSI ILMAN PALKKAA JA TYÖTTÖMYYSKORVAUSTA.
ALUKSI LUVATTIIN KAIKKII MAHDOLLISUUKSII JA LUVATTIIN ALAA JOHON ITSE HALUAA, MUT TOISIN KÄVI...PAKKO OLIS OLLU MENNÄ 2.N VIIKON TYÖHARJOTTELUUN HEIDÄN SUOSIMILLE FIRMOILLE ( TAI JOTAIN SEN TYYPPISTÄ ) NYT OON ONNELLINEN JA TOSI KÖYHÄ, MUT SUURTA MUUTOSTA TOHON ASIAAN TARVITAAN...KUKA NOILLE " KOULUTTAJILLE" MAKSAA TYHJÄSTÄ...?????????????
Olen parhaillaan Mäkkylän läheisyydessä koulutuksessa ja olen tähän erittäin tyytyväinen. Sain kouluttajien avulla työpaikan, kurssikaverit koulutuspaikkoja haluamilleen aloille ja tiedän että monet kurssilla olijat ovat tyytyväisiä, sillä ovat piakkoin työllistymässä ihan oikeisiin töihin. Varmasti mahtuu huonojakin kouluttajia, mutta tämä kokemus oli paljon parempi kuin mitä osasin odottaakaan.
Ongelma ovainse,että miten tuota asiallista koulutusta voidaan lisätä. Nythän saa työttömien ohjauksen verukkeella laittaa käyntiin vaikka mitäperseestä revittyjä koulutuksia. Joissa on juuri usein miten tapana noin 1kk jotain kättely yms harjoituksia. Sitten orjatöihin useammaksi kuukaudeksi tekemään normaalia työpäivää ilman oikeaa palkkaayms siihen kuuluvia etuja.
Aivan. Juttelin kouluttajan kanssa ja hän kertoi että jokaisesta koulutuksesta tehdään tilastoa työvoimatoimistolle tai johonkin ministeriöön. En tiedä meneekö tieto sieltä päättäjille. Ainakin tämä kurssi on kannattanut sillä tosi moni on päässyt töihin ja kaikki on duuniin menossa ihan omasta halustaan. Ketään ei ole pakotettu harjoitteluihin vaan on etsitty oikeita töitä hyvässä porukassa.
Olet sääntöä vahvistava poikkeus.
SAMAA LÄSSYTETTIIN MULLEKIN !!!!OTA OPIKS JA KATO MITÄ HEMMETTII SE TOUHU ON OIKEESTI, OON JO TYÖMINISTERIÖÖN VALITTANU, MUT PERUSSUOMALAISET HOITAA KYL HOMMAN.........
kertoi eräs luotettavan pitämäni henkilö, että koulutuksen ollessa villiä meininkiä josku 90-luvun alussa, olisi Miinä Äkkijyrkkä ollut perustamassa lehmällä ratsastuskurssia, mutta sitä ei keritty toteuttaa.
Yksi ja sama kotiäiti, joka haluaa hoitaa lapsiaan meidän työssäkäyvien veromarkoin maksamilla työttömyyskorvauksilla jaksaa täällä riehua. Huomaa kirjoitustyylistä, että sama henkilö. Ei päässyt siivoamaankaan, joten nuppia ilmeisesti viiraa. Siivoamaan pääsee kaikki, jolla rätti pysyy kädessä ja pää kulkee mukana. Käytä sama energia työnhakuun kuin asioista valittamiseen. Tee jotain itse tilanteellesi, äläkä valita ministeriöihin ja täällä.
kyl mäki töihin voisin mennä, mut Noposen keskitysleirille en enää koskaan...ja kolmee veronmaksajaa kasvatellessa ja mieskin käy töissä, ota iha rennosti tai kokeile sitä " koulutusta "
Tsemppii sulle !
En ole kouluttaja, vaan töissä eräässä ammattiliitossa sihteerinä. Monenlaista työtöntä tulee tavattua. Ansiosidonnaisilla ja työmarkkinatuilla ei saa kotiin jäädä, sillä jos oikea kotirouva haluaa olla niin sitten pitää elää miehen tuloilla eikä hoitaa lapsia valtion tai liiton rahoilla, jos töitä on tarjolla. Muuten sen lauluja laulat kenen leipää syöt.
Kai laitoit lisäksi konkreettisia esimerkkejä siitä, mihin nykyinen systeemin on johtanut? Niitä löytynee tältäkin palstalta, mutta etenkin Työttömyysturva-palstalta.
Kansanedustajille ei taida kannattaa kovin teoreettista tekstiä lähettää, sillä jos he olisivat ymmärtäneet, mihin työttömyysturvalain monet säännökset ja lakiin tehdyt muutokset sekä liitännäislait johtavat oikeasti, ehkä lakeja olisi harkittu pitkäänkin. Eiköhän se liene niin, että suurinta osaa, mistä Eduskunnassa päätetään, kansanedustajat eivät paljoakaan ymmärrä. Äänestävät vain, miten käsketty on.
PERSEESTÄ NOI FUCKIN KURSSIT JA PASKAN JAUHANTA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!