Saa nauraa, ottaa vakavasti, antaa neuvoja ja kritiikkiä.
Minulla on lapsia, joten olen harrastanut seksiä. Silti en koe olevani kokenut asiassa. Olen arka ja hieman epävarma osaamisistani. Exäni sanoi aikoinaan että minulla on estoja. Ehkä se on totta. Haluaisin tehdä enemmän kuin uskallan. Pelkäsin ennen tekeväni jotain väärin, tai huonosti ja nolaavani itseni.
Ennen lasteni isää ei ole ollut kovin paljon kokemuksia siitä huolimatta että ensimmäinen "poikaystävä" minulla oli n 12-15v ja sen jälkeen on ollut muutama satunnainen ennen lasten isää. Toki on mahdollista etten kyennyt seksiin hänen kanssaan jostakin muusta syystä. Suhteemme ei ollut aivan normaali.
En ole kertaakaan saanut orgasmia miehen kanssa. Kaksi kertaa on ollut lähellä yhden ihmisen kanssa. Olen kyllä usein nauttinut seksistä ja halunnut sitä. Aiemmin minulla oli todella voimakkaita, melkein hallitsemattomia haluja
suunnilleen kerran kuukaudessa, enkä silloin pystynyt tai lähinnä uskaltanut katsoa miehiin päinkään. Olin kiinnostunut enemmän vieraista miehistä ja sellaisista joita en voinut saada. Sen jälkeen tuntui että seksuaalisuuteni oli hieman (tai ei niin hiemankaan) kadoksissa, mutta alkaa taas heräilemään. En seurustele tällä hetkellä, enkä lasten vuoksi halua irtosuhteita, vaikka tavallaan olisi kiva saada sellainen "harjoittelukaveri", tai "opettaja" jonka kanssa ei tarvitsisi stressata omia osaamisiaan, mutta eihän sellaista voi tehdä.
Haluaisin silti uskaltaa harrastaa seksiä tulevaisuudessa, jos se oikea joskus sattuu kohdalle. Pelkään kuitenkin ettei minulla ole mitään muuta annettavaa, kuin olla patjana.
Onko seksikokemuksilla ja osaamisilla väliä miehille ja jos on niin miten? En tiedä miten uskaltaisin rohkeammin kokeilla erilaisia juttuja ja lähteä oikeasti mukaan seksiin. Kyse ei siis ole siitä ettenkö haluaisi, vaan siitä etten uskalla.
Minulla on lapsia, joten olen harrastanut seksiä. Silti en koe olevani kokenut asiassa. Olen arka ja hieman epävarma osaamisistani. Exäni sanoi aikoinaan että minulla on estoja. Ehkä se on totta. Haluaisin tehdä enemmän kuin uskallan. Pelkäsin ennen tekeväni jotain väärin, tai huonosti ja nolaavani itseni.
Ennen lasteni isää ei ole ollut kovin paljon kokemuksia siitä huolimatta että ensimmäinen "poikaystävä" minulla oli n 12-15v ja sen jälkeen on ollut muutama satunnainen ennen lasten isää. Toki on mahdollista etten kyennyt seksiin hänen kanssaan jostakin muusta syystä. Suhteemme ei ollut aivan normaali.
En ole kertaakaan saanut orgasmia miehen kanssa. Kaksi kertaa on ollut lähellä yhden ihmisen kanssa. Olen kyllä usein nauttinut seksistä ja halunnut sitä. Aiemmin minulla oli todella voimakkaita, melkein hallitsemattomia haluja
suunnilleen kerran kuukaudessa, enkä silloin pystynyt tai lähinnä uskaltanut katsoa miehiin päinkään. Olin kiinnostunut enemmän vieraista miehistä ja sellaisista joita en voinut saada. Sen jälkeen tuntui että seksuaalisuuteni oli hieman (tai ei niin hiemankaan) kadoksissa, mutta alkaa taas heräilemään. En seurustele tällä hetkellä, enkä lasten vuoksi halua irtosuhteita, vaikka tavallaan olisi kiva saada sellainen "harjoittelukaveri", tai "opettaja" jonka kanssa ei tarvitsisi stressata omia osaamisiaan, mutta eihän sellaista voi tehdä.
Haluaisin silti uskaltaa harrastaa seksiä tulevaisuudessa, jos se oikea joskus sattuu kohdalle. Pelkään kuitenkin ettei minulla ole mitään muuta annettavaa, kuin olla patjana.
Onko seksikokemuksilla ja osaamisilla väliä miehille ja jos on niin miten? En tiedä miten uskaltaisin rohkeammin kokeilla erilaisia juttuja ja lähteä oikeasti mukaan seksiin. Kyse ei siis ole siitä ettenkö haluaisi, vaan siitä etten uskalla.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei ole mitään hävettävää, eikä mitään mitä voisit varsinaisesti tehdä "väärin", nyt ihan suoran ruumiinvamman tuottamuksen ulkopuolella. Jotenkin sun täytyisi saada itsesi tämä ymmärtämään ja sitten vain rohkeasti lähtemään kokeilemaan.
Kaikki me ollaan vasta-alkajia joskus, et ole yhtään sen huonompi kuin muutkaan. Jos olet todella epävarma suorituksestasi voit harjoitella dildon avulla, se saattaisi saada sinut muutenkin varmemmaksi seksuaalisuudestasi kun oppisit tietämään tarkemmin että mikä tuntuu hyvältä. Miehen voi olla kamalan vaikea tehdä sinulle hyvää jos et edes itse tiedä mikä tekee hyvää.
Rohkeasti nussimaan vain!
Helppohan se on sanoa...
Minäkin suhteessa jossa voisi ulkopuolelta kuvitella minun olevan se kokeneempi ja "ronskimpi",mutta eipä näin ole.Miehenikin kanssa asiasta on puhuttu.Tiedän että voin häneen luottaa ja mitään syytä jännittelyyn ei ole,muttamutta...
Haluja ja mielitekoja on,päiväunelmoin kaikenlaisista asioista mitä voisi tehdä,mutta kun tilanne olisi, niin ei vaan prkl pokka kestä.Seksi on hyvää ja mieheni kyllä huolehtii minunkin haluistani,joka tietysti lisää vielä angstiani siitä ,mitä kaikkea haluaisin hänen mielihyväkseen tehdä.
Ei se järkeily tai päätökset "ens kerralla mä kyllä..."mitään auta kun se tilanne sitten on siinä.
Ottaa päähän tämä ihan typerä jännittely,mutta kun ei se vaan niin helppoa ole vaan lähteä toimimaan..
Kunhan murtaudut henkisestä vankilastasi ulos, on kaikki sen jälkeen paljon helpompaa. Ajattele, olette pari, ei teillä pitäisi olla toisiltanne mitään pelättävää tai salattavaa!
Sinun vain täytyy löytää mikä on se sinun tapasi tulla asiasta ulos. Joku "vain tekisi" sen, toinen taas keskustelisi asiasta ensin jotta saa asialle hyvän pohjan, löydä oma tapasi...
Kaikkea onnea ja rohkeutta jännityksestä vapautumiseen!
Mullakaan ei ole paljoa kokemusta eri miesten kanssa seksijutuista. Olen myös aika rajoittunut. Olen tässä sinkkuvuosinani yrittänyt paria irtopainosta, mutta se ei ole tuottanut mitään. Toinen kyllä suoritti suuseksiäkin, mutta se ei vaan tuntunut. varmasti syys oli tunteen puuttuminen, siis vieras ihminen. Pari kertaa olen seurustellut, mutta sellainen intohimo puuttui eli oli vaan jotenkin vaisua. Nyt olen tavannut miehen, joka suhtautuu seksiin luonnollisesti, jota kohtaan minulla on tunteita ja seksi on kivaa. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kun löydät oikean ihmisen, niin vapaudut. Huomaat uskaltavasi. Kumppani antaa sinulle kyllä tietoa reagoinnillaan mistä pitää. Näin sitä oppii tuntemaan toise ja aina vaan paranee.