Annanko anteeksi???

ei varmaan oisi kertonut jos en ois kysynyt.. tai en tiedä.. kyllä hän sen heti tunnusti.. no se meni siihen asti että muija hiplas häntä jne.. kortsu oli kädessä, mutta miehellä oli ollut jo sillon niin kauhee olo että vehkeet ei ollu toiminu.. ja oli ollu silmissä kuulemma kokoajan mun kasvot..

mandie kirjoitti:

ei varmaan oisi kertonut jos en ois kysynyt.. tai en tiedä.. kyllä hän sen heti tunnusti.. no se meni siihen asti että muija hiplas häntä jne.. kortsu oli kädessä, mutta miehellä oli ollut jo sillon niin kauhee olo että vehkeet ei ollu toiminu.. ja oli ollu silmissä kuulemma kokoajan mun kasvot..

Miten tulit kysyneeksi koko asiasta?

... kirjoitti:

Miten tulit kysyneeksi koko asiasta?

..kun juteltiin kaikesta. ainakin mies oli siinä rehellinen ettei kieltänyt.

mandie kirjoitti:

..kun juteltiin kaikesta. ainakin mies oli siinä rehellinen ettei kieltänyt.

Niin, ois ihan hyvin voinu kieltää. Jos et ois kysyny, ei tämmöstä tilannetta ois tullutkaan. Tosin saattoi kertoa myös hieman parannellun version. Tuo sun kasvojesi näkeminen viittais siihen. Mutta edelleen olen sitä mieltä että kaikki mokaa joskus ja jos itse uskot miehesi vilpittömyyteen, ei häitä kannata ainakaan tämän takia perua. Varsinki jos ootte ollu kauan yhdessä.

mandie kirjoitti:

..kun juteltiin kaikesta. ainakin mies oli siinä rehellinen ettei kieltänyt.

Olen todella pahoillani tapahtuneesta. Nyt ei auta muu kuin pistää elämä uuteen järjestelykseen.
Tapahtunutta ei saa enää muuttumaan. Joten täytyy miettiä, pystyykö elämään asian kanssa.
Vaikeaa se on. Mutta tuskinpa mahdotonta. Pettäminen on pahinta mitä toiselle voi tehdä. Mikä
ajoi miehesi tuohon tilanteeseen? Minun kihlattuni petti minua lähes vuosi sitten. Oli myös juovuksissa
mennyt sänkyyn tämän toisen naisen kanssa. Sekä soitellut pari kolme viikkoa. He olivat tavanneet ravintolassa
jonkun kerran. Selvin päin mieheni ei tämän naisen mukaan ollut pystynyt häntä näkemään. Jotain hyvää sentään..
No, mieheni jäi kiinni. Edelleen painin asian kanssa päivittäin. Rakastan kuitenkin miestäni niin paljon, että
päätin antaa toisen mahdollisuuden. Ja tähän asti on mennyt hyvin. Lukuunottamatta miljoonia itkuja ja riitoja.
Toivon, että jo ensi kesänä asiat olisivat vähän paremmin. Ehkä jopa luottamus olisi jo edes osaksi palannut.
Kauheinta tässä on mielestäni se, että koskaan mikään ei tule enää olemaan niin kuin ennen pettämistä. Ei koskaan.
Oli käännettävä uusi lehti elämässä. Mitä minä en olisi halunnut. Viihdyin paremmin entisessä elämässä.
Uskon kyllä siihen, ettei mieheni enää petä. Eikä hän kyllä edes käy enää paikoissa, missä niin voisi edes tapahtua.
Olemme myös menossa naimisiin. Tosin niitä siirrettiin muutamalla vuodella.. En ymmärrä miten joku voi tehdä
näin rakastamalleen ihmiselle. Mieheni rakastaa minua yli kaiken, tiedän kyllä sen. En vain tiedä, riittääkö se.
Vuosi sitten se ei riittänyt... Lupaathan kertoa miten teidän käy? Toivon kaikkea hyvää teille.

Simpukka kirjoitti:

Olen todella pahoillani tapahtuneesta. Nyt ei auta muu kuin pistää elämä uuteen järjestelykseen.
Tapahtunutta ei saa enää muuttumaan. Joten täytyy miettiä, pystyykö elämään asian kanssa.
Vaikeaa se on. Mutta tuskinpa mahdotonta. Pettäminen on pahinta mitä toiselle voi tehdä. Mikä
ajoi miehesi tuohon tilanteeseen? Minun kihlattuni petti minua lähes vuosi sitten. Oli myös juovuksissa
mennyt sänkyyn tämän toisen naisen kanssa. Sekä soitellut pari kolme viikkoa. He olivat tavanneet ravintolassa
jonkun kerran. Selvin päin mieheni ei tämän naisen mukaan ollut pystynyt häntä näkemään. Jotain hyvää sentään..
No, mieheni jäi kiinni. Edelleen painin asian kanssa päivittäin. Rakastan kuitenkin miestäni niin paljon, että
päätin antaa toisen mahdollisuuden. Ja tähän asti on mennyt hyvin. Lukuunottamatta miljoonia itkuja ja riitoja.
Toivon, että jo ensi kesänä asiat olisivat vähän paremmin. Ehkä jopa luottamus olisi jo edes osaksi palannut.
Kauheinta tässä on mielestäni se, että koskaan mikään ei tule enää olemaan niin kuin ennen pettämistä. Ei koskaan.
Oli käännettävä uusi lehti elämässä. Mitä minä en olisi halunnut. Viihdyin paremmin entisessä elämässä.
Uskon kyllä siihen, ettei mieheni enää petä. Eikä hän kyllä edes käy enää paikoissa, missä niin voisi edes tapahtua.
Olemme myös menossa naimisiin. Tosin niitä siirrettiin muutamalla vuodella.. En ymmärrä miten joku voi tehdä
näin rakastamalleen ihmiselle. Mieheni rakastaa minua yli kaiken, tiedän kyllä sen. En vain tiedä, riittääkö se.
Vuosi sitten se ei riittänyt... Lupaathan kertoa miten teidän käy? Toivon kaikkea hyvää teille.

kiitos ku kirjotit, hyvä kuulla kokemuksia.. no, ainakin tällä hetkellä tuntuu että voin antaa anteeksi ja kaikki jopa menee ihan hyvin taas.. asia ei ole ihan kokoajan mielessäni.. toisaalta "ymmärrän" miksi hän teki sen.. toisaalta tietenkään en. mutta uskon että hän ei tee sitä enää koskaan. ja eihän hän ollut silloinkaan kunnolla pettänyt, heidän tapaamisensa oli kestänyt ehkä viisi minuuttia. uskon että pystymme jatkamaan yhdessä tapahtuneesta huolimatta. olen jo iloisempi ja onnellisempi, suunnittelemme häitämme ja yhteistä tulevaisuutta. en oisi koskaan uskonut että tämän asian käsitteleminen voisi olla näinkin "helppoa". en varmasti koskaan unohda mitä tapahtui, mutta pystyn elämään siitä huolimatta ja nauttimaan elämästä ja rakastamaan! hyvää jatkoa teillekin!

Ei pidä paikkansa. Siis se, että jos kerran pettää, pettää toistekin. Olen elävä esimerkki
siitä. Jos mokaa kerran, ja on ollut menettämässä rakkaimman ihmisen, sitä ei varmasti
tee uudestaan. Minä en ainakaan pettäisi miestäni ikinä enää. Tiedän, että saisin kenkää heti.
Ainoa ongelma tuossa on luottamus. Eli voiko luottaa siihen, että toinen rakastaa tarpeeksi.
Jos ei rakasta, voi pettää uudestaan. Jos rakastaa, ei varmasti riskeeraa enää toista kertaa. Ja mistä
sen tietää???

puh kirjoitti:

Ei pidä paikkansa. Siis se, että jos kerran pettää, pettää toistekin. Olen elävä esimerkki
siitä. Jos mokaa kerran, ja on ollut menettämässä rakkaimman ihmisen, sitä ei varmasti
tee uudestaan. Minä en ainakaan pettäisi miestäni ikinä enää. Tiedän, että saisin kenkää heti.
Ainoa ongelma tuossa on luottamus. Eli voiko luottaa siihen, että toinen rakastaa tarpeeksi.
Jos ei rakasta, voi pettää uudestaan. Jos rakastaa, ei varmasti riskeeraa enää toista kertaa. Ja mistä
sen tietää???

Niin, mistäkö sen tietää.....EI MISTÄÄN !!
Ihmisen mieltä ei tiedä kukaan. Eihän sinunkaan tekoasi toinen tiennyt etukäteen. Sanotaan, että aika parantaa haavat.....mutta arvet jää......

puh kirjoitti:

Ei pidä paikkansa. Siis se, että jos kerran pettää, pettää toistekin. Olen elävä esimerkki
siitä. Jos mokaa kerran, ja on ollut menettämässä rakkaimman ihmisen, sitä ei varmasti
tee uudestaan. Minä en ainakaan pettäisi miestäni ikinä enää. Tiedän, että saisin kenkää heti.
Ainoa ongelma tuossa on luottamus. Eli voiko luottaa siihen, että toinen rakastaa tarpeeksi.
Jos ei rakasta, voi pettää uudestaan. Jos rakastaa, ei varmasti riskeeraa enää toista kertaa. Ja mistä
sen tietää???

Mä tiiän kans kokemuksesta et vaik joskus on pettäny sitä ei välttämättä tee enää koskaan...en mä ainakaa tekis enää. Mut on sit toinen asia kannattaako silti jatkaa enää yhes(jos pettämisestä "on jääny kiinni") ku ei toinen varmasti enää luota täysin ja suhe ei voi onnistua ilman täydellistä luottamusta.