Hyvät sosiaaliset taidot

Puheliaisuus ei kerro mitään sosiaalisista taidoista. Usein juuri puheliaat ovat huonoja sosiaalisilta taidoiltaan, heillä ei ole kykyä kuunnella elää keskustelussa vaan pälättävät omaa asiaansa muista piittaamatta.

Ei se puhelias vitsinikkari ole kaikkien ihannenainen.. Moni tykkää hiljaisemmista tyypeistä. Itse olen myös seurassa yleensä tarkkailijan roolissa, tutustun ja juttelen ihmisten kanssa mieluiten kahden kesken. En halua sellaista miestä joka haluaa sen juhlien keskipisteenä olevan puheliaan naisen! :)

Haluan miehen olevan minun tyyliseni eli en halua sitä porukan "pomomiestä" joka on jatkuvasti äänessä. Kiinnitän enemmän huomiota niihin miespuolisiin "tarkkailijoihin". Millaisen miehen sinä haluat?

Älä yritä olla jotain sellaista mitä et oikeasti ole. Olet arvokas ihan omana itsenäsi. :)

Olen itsekin introvertti ja ujo poika, ja vaikka en oikein hyväksykään noita piirteitä itsessäni, pidän niistä muissa ihmisissä. Ei ole millään tavalla huono asia olla introvertti, päinvastoin, olen huomannut että monesti introvertit ihmiset ovat ajattelevaisempia ja mielenkiintoisempia sisältä kuin ekstrovertit.
Ainoa huono puoli ujoissa on se, että kun on itsekin ujo, keskustelu helposti jäätyy kun taas ekstrovertin kanssa huomaan itsekin puhuvani vapautuneesti ja paljon.

...ovat monien miesten mieleen. Unohda tuo "vetävä pakkaus" ja ole oma itsesi. Ei naisen tarvitse kaikille kelvata!

Hyvät sosiaaliset taidot edellyttävät kuitenkin sitä että tiedät mikä ja kuka olet ja mitä ajattelet mistäkin asiasta ihan itse.
Jos olet ujo niin olet ihminen joka kuuntelee enemmän kuin puhuu ja todennäköisesti rekisteröit ympäristöäsi enemmän kuin ne jotka ovat koko ajan äänessä ja yleensä puhuvat itsestään. Sinulla on paremmat lähtökohdat kehittyä hyväksi juttukaveriksi koska kaikista on hienoa kun joku on heistä kiinnostunut. Hyvä kuuntelija tietää enemmän kuin hyvä puhuja.
Toisaalta ujous voi olla pelkoa siitä että munaa itsensä eikä tule hyväksytyksi omana itsenään?
Se pelko sinun pitäisi voittaa. Sinä varmasti ihan oikeasti haluat olla sellaisten ihmisten kanssa jotka hyväksyvät sinut sellaisena kuin olet? Eli jos joku katoaa ystäväpiiristäsi ajattele että hän ei ollutkaan sellainen jonka kanssa olisit halunnut ollakkaan. Olet vain oma itsesi ja valmis munaamaan itsesi ja valmis luopumaan niistä ns. ystävistä. Sosiaalinen varmuus tulee kokemusten kautta niinkuin kaikki varmuus. Kokeile ja kerää kokemuksia. Haavoittuvaisuus on hienoa. Menet sitten välillä itkemään.

Mutta minusta jopa tietynlainen ujous on suloista naisissa :) Kuitenkin jos se hallitsee liikaa elämää niin on syytä ihan opettelemalla voittamaan ujous. Älä odota itseltäsi liikoja, etene askel askeleelta. Tässä muutama asia joita voit pohtia:

1. En tiedä kuinka tyytyväinen olet ulkonäköösi, mutta panosta siihen että kun tiedät näyttäväsi hyvältä ulkoisesti niin usein tunnet myös olosi paremmaksi sisäisesti.

2. Muistele hieman lapsuuttasi / nuoruuttasi. Tapahtuiko tuolloin jotain järkyttävää. Voit ihan hyvin korjata traumat nytkin. Esim. jo sekin että joskus liikuntatunnilla sait pallon päähän eikä kukaan huomannut ja jäit yksin suremaan voi olla osasyy/syy miksi tunnet itsesi haavoittuvaksi.(?)

3. Harjoittele puhumaan ja hymyilemään peilin edessä. Tällöin näet itsesi ja pystyt korjailemaan jos teet aina puhuessasi huomaamattasi jotain tyhmää yms. ja kaiken lisäksi tällainen naurattaa. Kun sitten joskus seurassa puhut muistat oman harjoittelusi ja sinua alkaa naurattaa niin vapautuu hyvän mielen hormonia ja tunnet olosi rentoutuneemmaksi. uutenkin voit ajatella jotain naurattavaa.

4. Usko vakaasti siihen että ihmiset todella haluavat kuulla mitä sinulla on sanottavana! Kanssakeskustelijatkin tulevat usein vaivautuneimmiksi jos joku porukasta on hiljaa tai vastaa kaikkeen "ihan sama". Kerää rohkeutesi ja sano jotain asiaan sopivaa, huomaat että muita tosiaan kiinnostaa niin saat lisää itsevarmuutta. Ensi kerralla voit taas sanoa muutaman asian enemmän jne. Pikkuhiljaa!

5. Jos et osaa kertoa vitsejä, ei se mitään! Moni ei osaa. Sen voi usein myöntää ihan suoraa jos nyt sattuisi johonkin outoon tilanteeseen missä on pakko keksiä vitsi. Ja saatat saada ihmisiä puolellesi. "Joo, en minäkään osaa!", "Ja minä luen niitä valmiiksi vitsikirjasta..hahaha!" ja sitten olet tavallaan keksinyt vitsin :)

6. Muista että puhelias ei ole sama kuin rääväsuu! Sinun ei todellakaan tarvitse tai kannata pulputtaa ulos puhuen kaikkea mikä tulee mieleen! Ja ujoudenkin voi ihan suoraa myöntää. "Olen vähän ujo ja keksin aika huonosti puheenaiheita.." Hyvässä seurassa sinua ei tuomita todellakaan tuollaisen takia ja esim. miesasioissa tulet todella huomaamaan että moni mies haluaakin olla se "varmempi tyyppi"

7. Urheile! (jos et jo urheile) Ala harrastaa vaikka tanssia tms. Siinä joudut väkisin esiintymään ja virheisiin suhtaudutaan myöntävästi ja onnistumisista saa kunnon kehut. Opit loppujen lopuksi sietämään virheitä niin ettet heti nolostu ja iloitsemaan onnistumisista. Kaikenlisäksi urheilu vapauttaa samaa hormonia kuin nauraminen. Olosi tulee kertakaikkiaan paremmaksi. Sinulle kerääntyy myös pikkuhiljaa lisää varmuutta kun "väkisin" joudut esiintymään :)

Tuo kuulostaa kuin omalta kertomukseltani.
Ja juuri tuon epäsosiaalisuuden takia päättyi suhde. Toinen vain halusi hieman riehakkaamman miehen vierelleen.
Mutta en voi itselleni mitään. En voi muuttua, en ainakaan niin paljoa että minusta tulisi oikeasti sosiaalinen, se on liian syvällä perusluonteessa
.