Kolme sointua ei riitä

Ei taatusti. Ei riitä 40. Kuinka paljon riittää siihen, ettei tarvitse joka toisen soinnun kohdalla lähteä hakemaan sen sormiotetta?

Mitkä kannattaa opetella ensin?
81572
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

kaksi sointua. John lee Hooker käytti perinteisen blueskaavan sijaan
usein vain yhtä sointua.
Kysymyshän ei olekaan siitä, kuinka monta sointuotetta jaksat
opetella ulkoa vaan siitä että ymmärrät miten soinnut muodostetaan ja
mitä sointumerkinnät oikeasti tarkoittavat.

Äänestä
  • Ihan hyvä niin.

    Arvaa ymmärsinkö sanaakaan?

    Äänestä

riittää hyvin pitkälle! Toisinsanoen neljä sointutyyppiä duuri, molli, 7 ja molli7...12 sävellajissa. Niillä pärjää aika pitkälti perussoitossa.

Äänestä
  • sanan kyllä aiemminkin.

    Suoraan sanottuna Wikipedia päästeli sellaista munkkilatinaa asiasta, että käännyin samantien pois sivulta.

    Siis oli niin teoreettisen pakkopullanomaista että! Hiukset nousi ihan pystyyn.

    Mieluummin hieman käytännönläheisempi selitys kuin wikiltä, kiitos.

    Äänestä

  • Olen kuullut kirjoitti:

    sanan kyllä aiemminkin.

    Suoraan sanottuna Wikipedia päästeli sellaista munkkilatinaa asiasta, että käännyin samantien pois sivulta.

    Siis oli niin teoreettisen pakkopullanomaista että! Hiukset nousi ihan pystyyn.

    Mieluummin hieman käytännönläheisempi selitys kuin wikiltä, kiitos.

    käytettävän sävelasteikon perussävel. C-duurissa ja -mollissa se on C,
    D-duurissa ja -mollissa D jne.

    Äänestä

  • Olen kuullut kirjoitti:

    sanan kyllä aiemminkin.

    Suoraan sanottuna Wikipedia päästeli sellaista munkkilatinaa asiasta, että käännyin samantien pois sivulta.

    Siis oli niin teoreettisen pakkopullanomaista että! Hiukset nousi ihan pystyyn.

    Mieluummin hieman käytännönläheisempi selitys kuin wikiltä, kiitos.

    sävellaji sanan käyttö oli multa harkitsematonta;D
    Siis säveliähän on 12, 12-säveljärjestelmässä...luonnollisesti;D
    Eli siis 12 kertaa noi neljä sointutyyppiä tekee 48-sointua. Sitä ajoin takaa.

    Sävellajin selittäminen on kinkkinen juttu. Itseasiassa toi Wikipedia-jupina oli varsin hyvin kerrottu. Voihan sitä silti yrittää...

    Kun puhutaan kappaleesta, niin oleellinen tieto on se, mistä sävellajista tuo biisi menee. Kappale voi mennä vaikkapa G-duurista ja tämä yleensä merkitsee sitä, että lähes poikkeuksetta tuon kappaleen ensimmäinen ja viimeinen sointu on G-duuri. Eli sävellajin kantasointu(pohjasointu,toonika?!). Eräänlainen "tukikohta", josta lähdetään ja johon päädytään. Jos G-duuri kappale päättyis johonkin muuhun sointuun, niin jopa amatööri voisi aistia, että: "Hei?! Eihän tämä tähän voi päättyä?!"
    Se että kappale menee nyt vaikka siitä G-duurista tarkoittaa sitä, että kappaleen melodia käyttää hyvin pitkälti G-duuriasteikon säveliä(G,A,H,C,D,E,F#).
    Se ei tarkoita sitä, etteikö G-duurissa menevässä biisissä voisi olla G-duuriasteikon ulkopuolisia säveliä, mutta pääsääntöisesti G-duuriaskeikolla mennään! Myös tämän kappaleen muut soinnut rakentuu...taaskin pääsääntöisesti G-duuriastekoin sävelistä...kuten Am(A,C,E),D(D,F#,A)...ja vaikka Em(E,G,H).

    Nuoteista ymmärtävät pystyvät myös päättelemään kappaleen sävellajin nuottiviivaston alkuun merkittyjen ylennysten perusteella.
    Esim. Tämän G-duuri kappaleen tapauksessa ainut ylennetty sävel on tuo F..eli F#. Tämä tarkoittaa sitä, että viivaston F viivalle on merkitty ylennysmerkki valmiiksi...ja tästä nuotinlukutaitoiset sen voikin päätellä.

    Kappaleen sävellaji voi myös olla molli. Mollihan on tunnetusti haikea, surullinen ja synkkäkin sävellaji.
    Jos kappale menee esim. E-mollista, niin silloin kappaleen kantasävel on E ja kantasointu Em. Kappaleen melodia taas noudattaa hyvin pitkälti E-molliasteikon(E,F#,G,A,H,C,D), sävelkulkuja.
    Jos on hoksuttimet kohdallaan, niin kenties huomasi, että E-molliasteikossa ja G-duuriasteikossahan on samat sävelet!? Niin onkin ja niitä kutsutaan rinnakkaissävellajeiksi. (Duurin rinnakkaismolli löytyy kitarassa 3 nauhaväliä alempaa...hyvä muistaa!).
    Niillä on myös samat soinnutkin, mutta koska kantasävel/kantasointu on eri, niin G-duuri kappale ja E-molli-kappale, kuulostaa hyvin erilaisilta.

    Toivottavasti tästä ees jotain tajus?!

    Äänestä

  • itseasiassa kirjoitti:

    sävellaji sanan käyttö oli multa harkitsematonta;D
    Siis säveliähän on 12, 12-säveljärjestelmässä...luonnollisesti;D
    Eli siis 12 kertaa noi neljä sointutyyppiä tekee 48-sointua. Sitä ajoin takaa.

    Sävellajin selittäminen on kinkkinen juttu. Itseasiassa toi Wikipedia-jupina oli varsin hyvin kerrottu. Voihan sitä silti yrittää...

    Kun puhutaan kappaleesta, niin oleellinen tieto on se, mistä sävellajista tuo biisi menee. Kappale voi mennä vaikkapa G-duurista ja tämä yleensä merkitsee sitä, että lähes poikkeuksetta tuon kappaleen ensimmäinen ja viimeinen sointu on G-duuri. Eli sävellajin kantasointu(pohjasointu,toonika?!). Eräänlainen "tukikohta", josta lähdetään ja johon päädytään. Jos G-duuri kappale päättyis johonkin muuhun sointuun, niin jopa amatööri voisi aistia, että: "Hei?! Eihän tämä tähän voi päättyä?!"
    Se että kappale menee nyt vaikka siitä G-duurista tarkoittaa sitä, että kappaleen melodia käyttää hyvin pitkälti G-duuriasteikon säveliä(G,A,H,C,D,E,F#).
    Se ei tarkoita sitä, etteikö G-duurissa menevässä biisissä voisi olla G-duuriasteikon ulkopuolisia säveliä, mutta pääsääntöisesti G-duuriaskeikolla mennään! Myös tämän kappaleen muut soinnut rakentuu...taaskin pääsääntöisesti G-duuriastekoin sävelistä...kuten Am(A,C,E),D(D,F#,A)...ja vaikka Em(E,G,H).

    Nuoteista ymmärtävät pystyvät myös päättelemään kappaleen sävellajin nuottiviivaston alkuun merkittyjen ylennysten perusteella.
    Esim. Tämän G-duuri kappaleen tapauksessa ainut ylennetty sävel on tuo F..eli F#. Tämä tarkoittaa sitä, että viivaston F viivalle on merkitty ylennysmerkki valmiiksi...ja tästä nuotinlukutaitoiset sen voikin päätellä.

    Kappaleen sävellaji voi myös olla molli. Mollihan on tunnetusti haikea, surullinen ja synkkäkin sävellaji.
    Jos kappale menee esim. E-mollista, niin silloin kappaleen kantasävel on E ja kantasointu Em. Kappaleen melodia taas noudattaa hyvin pitkälti E-molliasteikon(E,F#,G,A,H,C,D), sävelkulkuja.
    Jos on hoksuttimet kohdallaan, niin kenties huomasi, että E-molliasteikossa ja G-duuriasteikossahan on samat sävelet!? Niin onkin ja niitä kutsutaan rinnakkaissävellajeiksi. (Duurin rinnakkaismolli löytyy kitarassa 3 nauhaväliä alempaa...hyvä muistaa!).
    Niillä on myös samat soinnutkin, mutta koska kantasävel/kantasointu on eri, niin G-duuri kappale ja E-molli-kappale, kuulostaa hyvin erilaisilta.

    Toivottavasti tästä ees jotain tajus?!

    Kiitos.

    Äänestä

  • suomelta kirjoitti:

    Kiitos.

    sanoa, että kappaleenhan ei välttämättä tarvitse mennä yhdestä sävellajista. Sävellaji voi muuttua ihan miten monta kertaa säveltäjä haluaa sen muuttuvan. Tätä muutosta kutsutaan modulaatioksi.

    Toinen yleinen ja oleellinen alan termi, joka myös joskus saattaa mennä sekaisin modulaation kanssa on transponointi.
    Transponointi taas tarkoittaa sitä, että kappaleen sävellajia nostetaan tai lasketaan esim. laulajan äänialan tähden.
    Esimerkiksi halutaan transponoida G-duuri kappale, A-duuriin.
    A on sävelaskeleen(2 nauhaväliä), ylempänä, kuin G...joten kun G-duurista menevän kappaleen kaikki soinnut ja melodian sävelet nostetaan sävelaskeleen verran ylös, niin silloin olemme transponoineet G-duurista menevän biisin uuteen sävellajiin, eli A-duuriin;D

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kolmisointu kirjoitti:

Ei taatusti. Ei riitä 40. Kuinka paljon riittää siihen, ettei tarvitse joka toisen soinnun kohdalla lähteä hakemaan sen sormiotetta?

Mitkä kannattaa opetella ensin?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu