Mitäpä tässä nyt tekisi? Olen onnellisessa avoliitossa jo toista vuotta, eikä suhteessamme toisen osapuolen kanssa ole mitään suurempaa moitittavaa. Rakastamme toisiamme emmekä ole ajatelleetkaan mitään eroon liittyvää.
Eilen illalla tajusin olevani ihastunut toiseen naiseen. Olen tiennyt hänen olemassaolostaan jo tovin aikaa, mutta tutustuin eilen häneen vasta paremmin. Olen aivan sanaton. Tekisi mieli itkeä, koska a) tiedän ettei tämä ole oikein, b) en todennäköisesti tule ikinä pystymään viettämään aikaa tämän "uuden" naisen kanssa, ja c) haluaisin viettää aikaa hänen kanssaan.
Nykyisestä suhteestani on lähtenyt se viehätysvoima ja alkuhuuma. Rutiineihin totuttautuminen, toisen naaman arkistuminen ja vähentynyt seksi on nyt asettanut minut tällaiseen ikävään tilanteeseen, että haluan todella olla tuon toisen naisen kanssa (vaikka tiedän tasan tarkkaan, ettei hänen kanssaan elämä tulisi olemaan koskaan yhtään sen parempaa kuin nykyisen).
Haluaisinkin vain lyhyen aikaa kokea sen ensi-ihastumisen, flirttailut, tutustumiset yms. Jos sen jälkeen vain voisi palata takaisin kotiin... mutta kun ei näin saa tehdä.
Apua, mitä teen?
Eilen illalla tajusin olevani ihastunut toiseen naiseen. Olen tiennyt hänen olemassaolostaan jo tovin aikaa, mutta tutustuin eilen häneen vasta paremmin. Olen aivan sanaton. Tekisi mieli itkeä, koska a) tiedän ettei tämä ole oikein, b) en todennäköisesti tule ikinä pystymään viettämään aikaa tämän "uuden" naisen kanssa, ja c) haluaisin viettää aikaa hänen kanssaan.
Nykyisestä suhteestani on lähtenyt se viehätysvoima ja alkuhuuma. Rutiineihin totuttautuminen, toisen naaman arkistuminen ja vähentynyt seksi on nyt asettanut minut tällaiseen ikävään tilanteeseen, että haluan todella olla tuon toisen naisen kanssa (vaikka tiedän tasan tarkkaan, ettei hänen kanssaan elämä tulisi olemaan koskaan yhtään sen parempaa kuin nykyisen).
Haluaisinkin vain lyhyen aikaa kokea sen ensi-ihastumisen, flirttailut, tutustumiset yms. Jos sen jälkeen vain voisi palata takaisin kotiin... mutta kun ei näin saa tehdä.
Apua, mitä teen?
Vastaukset 37
Vanhimmat
niin anna mennä vaan. Onhan se kaikkien tiedossa, että sun parisuhde on huono jos haluat toisen naisen! Se sun nykyinen ajaa huonolla seksillä ja muutenkin olemalla sulle huono sut uuden naisen syliin, oikein tyrkyttää sua sinne.
Anna palaa vaan, ei täällä eletä kuin kerran!
Eikö mun pitäisi antaa mun avovaimolleni mahdollisuus ennen kuin juoksen suin päin toisiin naisiin? Olen varma, että jos edes yritän ruveta luomaan jotain tämän uuden naisen kanssa, suhteeni kariutuu. Sitä en todellakaan halua.
Asenteesi on hyvä ja itsekin yleensä noudatan sitä, mutta nyt vaan tuntuu siltä että on liikaa menetettävää.
suhde kariutuu ennemmin tai myöhemmin, koska olet jo nyt haikailemassa toisten perään. Sinua ei ole luotu nykyiseen suhteeseen. Jos tekee mieli toista niin nykyinen suhde ei toimi.
Voihan tietenkin olla, että olet kukasta kukkaan hyppijä ja/tai rakastat rakastumista etkä välttämättä ole niin sidoksissa siihen rakastumisen kohteeseen mutta nämä asiat sinun täytyy itse miettiä ja selvittää ja olla rehellinen itsellesi ja kumppaneillesi (myös tuleville jos aiot jatkaa eteenpäin).
Kaikki ihastuu joskus johonkin toiseen olessaan suhteessa. Jos et itse pysty omin voiminesi tekemään niin kun on oikein, niin härkää sarvista ja kerro puolisollesi ihastuksesta ja kuinka haluat olla hänen kanssaan ja tilanne pelottaa.
Jos et tätäkään uskalla kokeile parisuhdeterapeuttia.
Sitten kun olet mennyt jo liian pitkälle on tilanne paljon vaikeampi. Siinä menee elämää pirstaleiksi ja lentää "verta ja suolenpätkiä".
Vaatii vuosien toipumisen.
Viestisi perusteella tuskin, olet niin pelimies että pysty antamaan itsellesi pettämisen anteeksi.
Ihastuminen ei ole pettämistä.
..pelkkä ihastuminen tarkoittaa jopa tuota? Mun mielestä teet aika rajuja johtopäätöksiä tuon minun lyhyen tarinan perusteella. Eikö kyseessä voisi olla vaan satunnainen mukava nainen, johon satuin ihastumaan ja se myös saattaisi sattua menemään ohi?
Mainitsin tästä viime yönä "ohimennen" avovaimolleni. En uskaltanut vielä kertoa koko totuutta, koska voi olla että tunteeni sokaisee minut vielä. Sanoin, että olen kiinnostunut tutustumaan tähän uuteen naiseen ja että hänen kanssaan oli mukava olla. Avovaimoni säpsähti hieman, mutta ei ottanut sitä kovinkaan pahalla. Mainitsin kyllä, että pelkään ihastuvani enkä haluaisi näin olevan.
Ei ehkä tajunnut miten paha tilanne on.
Anteeksi, en oikein ymmärtänyt. Mitä haluat selvennettävän?
Jos mainitsit asiasta "ohimennen". Ihmisellä on tapana blokata kaikkein kovimman asiat. Hän ei välttämättä halunnut tai pystynyt kuuntelemaan asiaasi. Ei halua ajatella koko asia. Pakota keskusteluun asiasta.
Siis tilanteenne ei ole mikään peruuttamaton. Olette suhteenne yhdessä käännekohdassa. Tämän kun klaaraatte olette paljon vahvempia. Tämmöinen kriisi saattaa lähetää ja tehdä suhteesta aivan uudenlaisen ja avoimen - onnellisen.
Mainitsin sen takia "ohimennen", koska ajattelin että en halua säikäyttää häntä vielä, koska tilanteesta ei ole kehkeytynyt mitään toistaiseksi. Halusin vain antaa tämän hänen tietoisuuteensa koska tunnen pientä syyllisyyttä ja hänellä on ehdottomasti oikeus tietää.
Kiitos todella paljon tsempistä! Mulla on tunteet niin solmussa että en oikein tiedä mitä ajatella tai tehdä. Jos osaisi olla vähän kaukokatseisempi niin ehkä osaisi tämänkin tilanteen hoidella muitta mutkitta läpi.
Jos unohdat väkisin tämän uuden naisen, niin kohta tulee taas uusi nainen johon ihastut. Kierre on loppumaton. Syy löytyy omasta parisuhteestasi, johon olet tyytymätön.
Todennäköisesti et vaimoasi rakasta eikä hän rakasta sinua. Anna vaimosi mennä ja etsiä mies, joka häntä rakastaa ja joka on uskollinen. Tuo sinun tunteesi ja ihastumisesi toista naista kohtaan viestittää sen, mitä et uskalla sanoiksi pukea. Sinua ja vaimoasi ei ole tarkoitettu toisillenne.
Minusta tästä asiasta ei voi tehdä mitään tuonkaltaista "yleistä sääntöä", mikä pätisi aina kun liittoutunut ihminen ihastuu kolmanteen osapuoleen.
tärkeintä on selvittää koko homma nykyisen kanssa.
Eikä sun hetkessä tarvise tietää mitä haluat.
Minä aikoinaan luulin, että avovaimoni ei minua rakasta ja hänen elämänsä on kauheaa kanssani.
Elämäni oli tyhjä.
Ihastuin ja rakastuin toiseen. Tunteita on vieläkin häntä kohtaan. Tilanne oli vain aivan mahdoton lähtökohdiltaan ja koko homma kaatui ja
kaikkia kolmea sattui kohtuuttoman paljon.
Hölmöilyjen jälkeen olen todennut, että exäni vieläkin rakastaa minua yli vuoden eron jälkeen.
Hän tulee päivittäin mieleeni ja kaipaan häntä.
Nyt haluan selvittää asian exäni kanssa uudestaan.
Hiljaa mielessäni toivon että kaikki välillämme selviää. Toivon rakastuvani häneen uudestaa, jos en niin sitten en rakastu.
Hyökkäys on paras puolustus. Tunnusta tosiasiat ja lakkaa pettämästä itseäsi. Ja lakkaa pettämästä myös vaimoasi.
Jo uskottomuuden ajattelu tai suunnittelu on joidenkin suuntausten mukaan pettämistä.
Miksi kyselet täältä mielipiteitä, jos kuitenkin haluat sulkea silmäsi selkeältä tosiasialta ja torjua sen.
Ihmisen mieli on merkillinen, mutta pyrkii kuitenkin rehellisyyteen ja totuuteen. Se mitä ei uskalleta ääneen sanoa ja joka yritetään tukahduttaa, muuttaa muotoaan. Tällä kertaa se muuttaa muotoaan toiseen naiseen ihastumiseksi.
Kuuntele se viesti, minkä ihastumisen tunteesi sinulle kertoo. Viesti on:" En ole naimisissa oikean ihmisen kanssa".
itsekin olet tuota mieltä = että voi olla vain ohimenevä ihastus, niin miksi asiaa edes mietit..?
No... Takaisin todellisuuteen: suhteesi avokkisi kanssa on sen verran tuore, että herää kyllä epäillys, onko se lopultakaan kestävää lajia - ei vuosi-pari yhteistä elämää ole vielä kovin paljon, jos tuota kyllästymispuolta ajattelee... Monella tuollaiset ajatukset tulevat pintaan vasta 5-10 vuoden suhteen jälkeen, ja joillain ei koskaan.
Sääli kuulla.. nämä tilanteet ja tarinat eivät koskaan ole toivottuja ja päättyy harvemmin hyvin. Mulla on lähtökohta aivan ehdottomasti se, etten halua nykyisestä erota. Tämä toinen nainen on vain hairahdus mun mielessä, mutta pelkään etten osaa ajatella sitä järjellä ja annan periksi.
Hyökkäys on paras puolustus. Tunnusta tosiasiat ja lakkaa pettämästä itseäsi. Ja lakkaa pettämästä myös vaimoasi.
Jo uskottomuuden ajattelu tai suunnittelu on joidenkin suuntausten mukaan pettämistä.
Miksi kyselet täältä mielipiteitä, jos kuitenkin haluat sulkea silmäsi selkeältä tosiasialta ja torjua sen.
Ihmisen mieli on merkillinen, mutta pyrkii kuitenkin rehellisyyteen ja totuuteen. Se mitä ei uskalleta ääneen sanoa ja joka yritetään tukahduttaa, muuttaa muotoaan. Tällä kertaa se muuttaa muotoaan toiseen naiseen ihastumiseksi.
Kuuntele se viesti, minkä ihastumisen tunteesi sinulle kertoo. Viesti on:" En ole naimisissa oikean ihmisen kanssa".
Ei nyt pahalla.. mutta oletko kenties hullu vai jehovantodistaja?
Muistan monesti kulkeneeni koiran kanssa ulkona ja ihmetelleeni mitä helvettiä oikein hommailen. Miten voin tuntea näin. Ei näin tehdä.
Itse en pystynyt asiaa järkeilemään. Tein väärin.
Olen aina ajatellut selviäväni kaikesta itse, tiedän mikä on oikein ja väärin. Tästä en selvinnyt. Olisi pitänyt pyytää apua elämäni tärkeimmältä ihmiseltä ja yrittää ratkaista asia.
En vain löytänyt mitään ulospääsyä.
Totean vain, että en ole jehovan todistaja enkä myöskään hullu.
Mutta totean myös, että sinä taidat olla mies, joka tahtoo itsekkäästi kaiken, muiden tunteista välittämättä. Tahdot sekä pitää vaimosi että kokea rakastumisen huuman, flirtit ja kaiken ihanan rakastumiseen liittyvän tuon toisen kanssa. Varsin itsekästä ajattelua eikö totta. Olet valmis uhraamaan vaimosi onnen, sillä hänhän saa ennenpitkää tietää. Jos haluat kaiken, niin haluat kaiken. Sille ei voi kukaan mitään, mutta älä hae täältä myötätuntoa itsekkäille tarpeillesi. Tee vaimollesi palvelus ja jätä hänet. Hän on ansainnut enemmän kuin mitä hänelle voit koskaan tarjota. Hän ansaitsee uskollisen ja rehellisen kumppanin.
Aivan.. Ymmärtämäni perusteella olit syvemmällä kierteessä kun minä nyt, mutta on hyvä kuulla jo tässä vaiheessa. En halua jättää nykyistä elämää taakseni joten yritän varmaan puhua avopuolisoni kanssa, jos tilanne ei ala ratkeamaan omalla järkeilyllä.
Haluaisin korostaa suurinpiirtein kaikkea, mitä olen edellä kirjoittanut. Nostetaanko ja alleviivataanko muutama seikka.
- En pyytänyt tätä tilannetta.
- En halua sen jatkuvan.
- Haluan pitää avovaimoni ja rakastaa häntä.
- En halua hänelle koituvan yhtikäs mitään harmia tästä tilanteesta.
- Olen itsekäs, mutta tässä tapauksessa olen valmis tekemään poikkeuksen.
Kiitos neuvoistasi, mutta ne eivät ole tervetulleita.
Alkuperäisessä tekstissäsi siirrät vastuun taitavasti pois itseltäsi. Syynä tilanteeseen on mielestäsi suhteen arkipäiväistyminen, kyllästyminen toisen naamaan, tottuminen ja seksin vähentyminen. Siirrät syyn tilanteeseen noihin seikkoihin, siis pois itseltäsi. Joten sinä olet mielestäsi täysin syytön. Kuitenkin aikuisen ihmisen on osattava ottaa vastuu valinnoistaan, eikä sysätä niitä pois itseltään.
Mutta mietipä asiaa avovaimosi kannalta. Mitä hän haluaa. Hänellä on oikeus rakastavaan puolisoon, joka ei suunnittele eikä ajattele pettämistä.
Ja tuo suuttumuksesi viittaa siihen, että olen osunut oikeaan. Sillä se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Sekin on yksi tapa puolustatua, että alkaa vihoittelemaan täällä täysin anonyymisti kirjoittaneelle henkilölle. Kun alat moittia, nimitellä ja arvostella minua osoitat vain oman kypsymättömyytesi.
Kyse ei ole sinusta ja sinun itsekkäistä tarpeistasi, vaan avovaimostasi ja hänen oikeudestaan aitoon ja välittävään ihmissuhteeseen.
joo itsekästä ja väärin. Väärin on ihastua ja väärin on että toinen joutuu siitä kärsimään syyttömänä.
Oikein on selvittää asia avovaimon kanssa.
Sillä tuo sinun tunne toisesta naisesta on todellinen ja olemassa oleva. Kai asian voi myös selvittää jättämällä kertomatta puolisolle ja unohtaa itse asian. Mutta jos pelkäät että sorrut - kerro asiasta vaimollesi. Jos suhteenne sen kestää, niin eiköhän se ole aika vahva merkki että´olet oikeassa paikassa.
Ihastuminen on aika inhimillistä. Syynä siihen voi olla myös se että nykyisestä parisuhteesta puuttuu jotain. Mutta eikös olisi reilua myös avovaimoasi kohtaan yrittää selvittää asia.
VIELÄ et ole tehnyt mitään tuomittavaa. Nyt asian ja ratkaisujen selvittäminen on helpompaa.
Jotenkin ei vaan tunnu oikealta, että jättäisit vaimosi ihmettelemään että mitä tapahtui ilman mitään selityksiä.
Eikös tässä kaveri kerro aika rehellisesti omasta väärin teostaan/tunteestaa ja hae tukea että jaksaisi tehdä niin kuin on oikein. Minusta se kuulostaa vahvalta yritykseltä kantaa vastuuta.
Se mikä on kokonaisuuden huomioon ottaen oikein on sitten eri asia.
Aivan, kiitos mielipiteestäsi. Se merkitsee paljon että joku ymmärtää.
En ole tehnyt mitään enkä aio, en ainakaan haluaisi järjellä ajateltuna. Todellinen syy tähän on kuten edellämainittu se, että suhteestamme puuttuu monia seikkoja, joista olemme avovaimoni kanssa tietoisia. Olemme yrittänyt selvittää sotkuja jo pitkän aikaa, mutta tuloksia ei ole vielä näkynyt. Niitä kyllä tulee, sen tiedämme, mutta tämä kokonaisuus missä elämme on välillä hermoja raastava.
--
Ja kommenttina tämän toisen henkilön näkemykseen: Minä suutahdan vain siksi, että näet tilanteen negatiivisempana ja toivottomampana kuin se on. Syyllistät minua petturuudesta ja saamattomuudesta, ikään kuin en kelpaisi avovaimolleni. Tottakai koira älähtää kun sitä kohtaan käyttäytyy ikävästi.
En yritä enkä haluakaan siirtää vastuuta kenellekään muulle. Minähän tässä tilanteessa itse olen. Tämän keskustelun punainen lanka mulla oli löytää motivaatio, rohkeus ja voima pysytellä avovaimoni kanssa.
Jos kaveri ei muuten sitä ymmärrä, kuin täältä neuvoja kyselemällä, että mikä on oikein ja mikä väärin toista ihmistä kohtaan, niin ei hänellä kovin hyvin ihmissuhteissa mene.
Tieto siitä, mikä on oikein tai väärin toista ihmistä kohtaan, pitäisi olla jokaisn ihmisen omassa sydämessä. Jos ei ole siitä käsitystä, miltä toisesta ihmisestä jokin käyttäytyminen tuntuu, niin ollaan kyllä aika heikoila. Avovaimosta mahtaisi tuntua kovin kurjalta, jos mies lähtisi kokemaan ihatumisen ja rakastumisen tunteita sekä huumaa toisen naisen kanssa ja palaisi sitten, kun se liekki olisi sammunut loppuun.
Kyky empatiaan puuttuu kaverilta aivan selvästi, vain omat tarpeet ovat tärkeitä. Avovaimo tulee olemaan onneton hänen kanssaan, se on selvä. Miksi siis jatkaa tuollaista suhdetta, jossa yleensäkään ihastutaan toisiin. Myös avovaimolla on oltava oikeus kokea vielä ihastumisen ja rakstumisen tunne sekä flirtti, mutta jonkun toisen kanssa. Sen oikean....
Armahdan sinut ja puheesi, sillä tiedän ettet tiedä mistä puhut.
Lue uusin viestini. :)
Armahda mieluummin avovaimosi ja anna hänelle mahdollisuus etsiä parempi mies. Hänellä on oikeus hyvään parisuhteeseen, joss toinen ei edes mieti pettämistä. Sellaisiakin on....
Sinulla on selvästi jotain patoutumaa tai negatiivista energiaa minua kohtaan.. Haluaisin kuulla että mistä johtuu tämä hyökkäys minua kohtaan?
- En pyytänyt tätä tilannetta.
Lähde siis tilanteesta pois
- En halua sen jatkuvan.
Älä jatka sitä
- Haluan pitää avovaimoni ja rakastaa häntä.
Pidä avovaimosi ja rakasta häntä
- En halua hänelle koituvan yhtikäs mitään harmia tästä tilanteesta.
Sen voit välttää kun tilannetta ei tule eikä ole
- Olen itsekäs, mutta tässä tapauksessa olen valmis tekemään poikkeuksen.
Se on hyvä ja parisuhteessa moni tekee niin. Valintajuttu.
Rakkaus onkin myös tahtoasia =)
Tsemppiä.
Moni mies menee kysymättä täältä yhtään mitään etukäteen muttta hakee myötätuntoa kyllä jälkeenpäin. Haluaisit varmasti että päässäsi olisi nyt nappi mistä painaa "off ei kiinnosta tuo toinen" =) mutta kun nappia ei ole niin kysytään luonnetta ja kykyä vastustaa niitä kuuluisia kiusauksia. Pystyt siihen kun tiedät nuo edellämainitut halusi. Elä sen mukaan.
Olet siis ihastunut mielikuvaan jostakin mitä nykyisesi ei voi sinulle antaa? Kuvittelet että tämä toinen tekee sen ja kuitenkin tiedät että ei niin ole? Olet oikeassa sinun velvollisuutesi on tuoda avokkisi tietoisuuteen tarpeesi että hän saa mahdollisuuden ne toteuttaa mikäli a) haluaa toteuttaa ne B) pystyy toteuttaa ne?
Eli mieti tarkkaan mitä suhteelta haluat? Reippaampaa seksiä? Omallasi voi olla mahdollisuus. Nuorempaa tai kauniimpaa naista? Omasi ei nuorene mutta voiko hän panostaa enemmän ulkonäköönsä jos näin on?
Tosiasiassa olet turhautunut ja luulet että suhde tähän toiseen poistaisi turhautumisesi.
Mutta voihan olla että olet oikeasti ihastunut ja sille ei sitten mitään voi. Valinta on tehtävä jotta voisit elää pääsi kanssa. Et voi luvata toiselle koskaan ettet ihastu toiseen naiseen mutta voit luvata olla silti rehellinen. Tee se.
Itse kerroin miehelle toisen miehen ihastuneen minuun. Hän ei noteerannut asiaa koska luotti kuitenkin minuun eikä uskonut asiassa olevan sen emnempää käsiteltävää. Aloin sitten tapailemaan miestä ja asia tuli oman mieheni tietoon. Asia satutti häntä koska hän ei olisi koskaan uskonut että vastaan ihastuksen tunteisiin. Haluan vaan kertoa tämän koska avovaimosi ei välttämättä ole tiedostanut asiaa siltä kannalta että sinullakin on tunteita toista naista kohtaan. Jos ahluat todellakin oman suhteesi pitää avoimena niin kannattaisi todellakin keskustella nykyisen avopuolisosi kanssa mikä suhteessa mättää ja miksi. Meillä mies on ollut liiankin kiltti osittain minua kohtaan koska oli valmis jatkamaan kanssani elämää vaikka tällä hetkellä eletään pienin askelin eteenpäin..
luottamuksen arvoisia. Tuossakin tapauksessa tiukat otteet miehen puolelta olisivat varmasti lopettaneet petturitouhut heti alkuunsa.
Omaa kumppaniaan on pidettävä suht tiukassa narussa. Niitä, jotka saarnaavat rajattoman luottamuksen nimeen, kustaan yleensä ennemmin tai myöhemmin silmään. Eli näissä suhdejutuissa on paljon parempi parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan.
Kiitos paljon neuvoista ja rohkaisuista.
Olen silti neuvoton. En itsekään enää tiedä, mitä nämä tunteet ovat. En saa toista naista mielestäni vaikka kuinka yritän. Tuntuu, että rakkauteni nykyistä kohtaan hiipuu entistä enemmän, samalla kun ihastumiseni toista naista kohtaan ruokkiintuu.
Spekulointinne suhteen olette kyllä oikeassa. Tämä toinen on nuorempi, viriilimpi, aktiivisempi yms. Hänessä on sellaisia piirteitä mitä toivoisin avovaimostanikin löytyvän. Tai ainakin näen sen nyt vain näin.
Olemme keskustelleet tästä avovaimoni kanssa ja hän on hieman huolissaan. Olin rehellinen ja kerroin niin kuin asiat ovat. En halunnut syynätä tätä hänen niskaansa, joten totesin hienovaraisesti että suhteemme kaipaa parantamista. Ei pelkästään tämän tapauksen johdosta, mutta ylipäänsä. Pelkään ja epäilen, ettei suhteemme parane ja ajaudun vain syvemmälle ja syvemmälle tähän ihastukseen.
Jos roikut siinä katkeroidut itse ja niin myös avokkisikin. Nyt ehkä kannattaisi ottaa pesäero ja olla menemättä yhtään kenenkään kanssa. Huom. Voit olla ihastunut silti. Nauti siitä jännästä tunteesta sillä se on ohimenevää aina vaikka alkaisitkin suhteeseen tämän nuorikon kanssa.
Kuulostaa siltä että olet aika syvällä suossa.
Tuo tilanne on tosi vaikea.
Varmasti raastaa ja repii rikki.
Yritä olla erossa tästä ihastuksesta. Ihastuksen vetovoima tietynlaisille ihmiselle voi olla liian suuri ja sekoittaa pään.
Oletko varma, että syytät nykyistä suhdesta siitä että oma itsestä lähtevä elämäsi on tyhjä.
Uskotko se on olevan parempi pitkällä tähtäimellä toisen kanssa.
Hyvä että olet jutellut asiasta vaimosi kanssa. Pyydä häneltä tukea ja apua tässä asiassa.