Monta kertaa kouluissa rehtori sanoo pitkään kiusatulle oppilaalle, että ryhdistäydy! Älä näytä pelkoasi, vaan ota tilanteet huumorilla!
Kuvitellaan, että oppilasta on ison porukan taholta tönitty, uhkailtu ja lyötykin. Fyysinen ylivoima on siis vastassa ja silti pitäisi nauraa?
Onko oppilaan itse huolehdittava itsestään?
Eräs äiti suunnitteli maksavansa suojelurahaa isommalle oppilaalle, koska pelkäsi lastaan kiusattavan eikä hän voi itse tulla kouluun vahtimaan.
Eihän se, mitä koulussa tapahtuu, voi mitenkään olla vanhempien vastuulla?
Jotkut koulut sysäävät vastuun oppilaan vanhemmille sanomalla, että kouluun on vapaa pääsy.
Entä, jos aikuista työssäkäyvää uhkailtaisiin toistuvasti työmatkallaan?
Kuvitellaan, että oppilasta on ison porukan taholta tönitty, uhkailtu ja lyötykin. Fyysinen ylivoima on siis vastassa ja silti pitäisi nauraa?
Onko oppilaan itse huolehdittava itsestään?
Eräs äiti suunnitteli maksavansa suojelurahaa isommalle oppilaalle, koska pelkäsi lastaan kiusattavan eikä hän voi itse tulla kouluun vahtimaan.
Eihän se, mitä koulussa tapahtuu, voi mitenkään olla vanhempien vastuulla?
Jotkut koulut sysäävät vastuun oppilaan vanhemmille sanomalla, että kouluun on vapaa pääsy.
Entä, jos aikuista työssäkäyvää uhkailtaisiin toistuvasti työmatkallaan?
Vastaukset 15
Vanhimmat
samalla tavalla. Ei ne mistään välitä, kaikki lakaistaan maton alle, että ei harmonia mene rikki.
Jatkuvasti koulukiusaaminen on tapetilla ja puhutaan siitä, että asiaan pitäisi puuttua jollakin tapaa.
Totuus usein on vaan se, että koulun puolesta syyllistetään kiusattavaa tai kiusattavan perhettä. Ihan kuin se olisi heidän vikansa ja ongelma kiusaamisen kohteeksi joutuneella.
On toki tapauksia, jossa vanhemmat voisivat vilkaista peiliinkin. Jos lapsi kulkee likaisissa, pienissä vaatteissa ja haisee pahalle, ja häntä kiusataan sen takia, niin siinä tapauksessa vika on vanhemmissa. Tämä yhtenä esimerkkinä ihan lähiympäristössä tämän nähneenä.
Usein myös puhutaan siitä, että lapsia ja nuoria ei tulisi luokitella tai ryhmitellä esim. osaamisensa perusteella.
Kuitenkin jo ensimmäistä luokkaa käyvät luokitellaan taitotasonsa mukaan tasoihin "heikko, keskinkertainen ja taitava". Tässäkin taitavaksi luokiteltu oppilas saa jo syyn haukkua ja arvostella heikoksi luokiteltua oppilasta. Omasta mielestäni, kun tälläistä luokittelua pitäisi välttää mahdollisuuksien mukaan, joten nämä vielä pienet oppilaat tuntisivat itsensä kaikki saman arvoisiksi ja itsetunnolle annettaisiin mahdollisuus kehittyä. :)
Harvoissa kouluissa kiusaamista edes ajatellaan sen pitemmälle. Miksi jotakin lasta kiusataan? Mitä asialle voitaisiin tehdä?
Joskus jutellaan kiusaajan kanssa ja toivotaan, että kiusaaminen loppuisi siihen. Ja siinä ne toimenpiteet sitten olikin.
kun ensimmäosellä luokalla sai he, jotka ulkolukivat hyvin leiman kirjansa sivulle.
Koska lukutaitoni oli hieman niin ja näin ja sain jäädä koulupäivän jälkeen luokkaan lukemaan, johtuen siitä, että kyyti lähti tunnin päästä mitä opetus loppui (ylemmiltä luokilta samaan suuntaan matkaavia).
Niinpä eräänä sellaisena aikana, kävin opettajan pöydän laatikolla ja pamautin lukukirjan yhdelle sivulle hienon lentokoneleiman.
Mistäköhän minä olin oppinut niin kieroksi jo ensimmäiselle luokalle?
ei saisi tehdä ollenkaan niin, että lapset tietävät siitä. Mutta niin vaan tekevät edelleen.
jo ala-asteella 1A, 1B, 1C luokkia.
Mahtaako heidän luokanvalvojila olla kisamieli, mikä luokka A, B, vai C luokka saa parhaimman keskiarvon.
Sen tiedän, että ammattikoulussa kyseinen kisa on eri alojen kanssa.
Kun opiskelin luokanvalvoja kertoi kyseisestä kisasta.
Nyt kuitenkin pitää jättää mukava seura ja lähteä läiskimään kankaalle harmaita sävyjä.
Omaa tytärtä on kaksi tyttöä kiusanneet jo muutaman vuoden. Välillä kiusaaminen lopuu itsekseen ja alkaa taas. Sellaista sanallista ja emotionaalista kiusaamista, missä tytöt just on niin hyviä.
Ovat olleet luokanvalvojan puhuttelussa, reksin myös ja molempien kotiin on ilmoitettu. Nää keinot tepsii aina vähäks aikaa. Tekis mieli itse ottaa suoraan yhteyttä tyttöjen vanhempiin ja onn kuullut, että rikosilmoituksenkin voi tehdä. Joissain kouluissa jopa suositellaan sitä, kun tiedetään jo kokemuksesta, ettei koulun keinot riitä...
Meillä ainakin kiusaamiseen on se tavallinen syy, tyttö on kadehdittavan hyvä koulussa; keskiarvo keväällä 9.6, eikä se hirveesti edes pänttää. No, mä olin vähän samanlainen, muut ei voi uskoo, ettei joudu hulluna lukeen, jos saa pelkkiä kymppejä ja ysejä, mut mua ei kiusattu. Päinvastoin. Mikä sitten erona onkin?!? Olisko mut pelastanut kiusaamiselta silkka tuuri vai se, että kuuluin koulun "huippu-urheilijoihin". aina koulujenvälisissä kilpailemassa ja joukkueiden kapteenina. Ainakaan en ole osannut auttaa tytärtäni siinä, ettei ne kaks pissistä enää kiusais.
Onneksi "vain" kaksi, ei ole koko koulu täyttä helvettiä!
Jos vielä pahenee, eikä mitkään puhuttelut auta, ajattelin tehdä rikosilmoituksen. Se nostetaan herjauksesta vai sittenkin parjauksesta. Tietääkö kukaan?
Jos kiusaaminen jatkuu, niin mie ottaisin ensin suoraan vanhempiin yhteyttä. Tosin ikävä kyllä on niitä vanhempia, joita ei oikeasti kiinnosta ja jotka eivät omista lapsistaan moista edes usko.
Todennäköisesti ne kaksi tyttöä ovat paljon huonompia koulussa ja kateellisia. Koulumaailma on yllättävän raaka, monelta kantilta. Jos olet erilainen jollakin tapaa, olet outo ja varmasti kiusataan. Jos on lahjakas, on nörtti.
Käsittämätöntä on se, että pukeutumisen, harrastusten ja osaamisen yms. joka on erilaista kun useimmilla muilla oppilailla, perusteella kiusataan.
Ottaisin vanhempiin yhteyttä jos tilanne jatkuu ja neuvottelisin heidän kanssaan. Jos sillä ei olisi merkitystä, ottaisin yhteyttä lakiasiaintoimistoon.
Toivottavasti tilanne helpottaa mahdollisimman pian! :)
ensin kysyä voisiko rehtori järjestää kiusaajien vanhempien ja sinun kohtaamisen?
Näin paikalla olisi puolueeton, ainakin koulun hyvinvointia haluava rehtori paikalla.
Mikäli ei onnistu, kannattaisi harkita mainitsemasi rikosilmituksen tekoa.
Näyttöähän löytyy, ymmärsin.
Todennäköisesti siihen on saatava myös kiusaamisesta tietävä henkilö todistamaan.
Mun mielestä olisi hyvä, jos reksi, luokanvalvoja, minä ja niitten tyttöjen vanhemmat päästäis samaan pöytään puhumaan! Tässä on vain pienoinen ongelma; nimittäin kiusaajista "pomompi" on maahanmuuttajaperheestä, jonka vanhemmat ei puhu suomea eikä englantia kuin auttavasti. Tulkkia tuntuu olevan vaikea löytää ja silloin, kun kiusaajatyttöjen vanhempiin otettiin yhteyttä, kesti iäisyyden saada joku ***-kielen tulkki soittamaan pissisprinsessan kotiin.
Siksi mun on vaikea ottaa tyttöjen vanhempiinkaan yhteyttä, kun kuitenkin tärkeintä olisi puhua sen vahvemman kiusaajan kanssa...
Näyttöä kyllä on ja todistajia. Opettajatkin alkoi kysellä mun tyttäreltä, että tapahtuuko tuollaista useinkin, kun sattuivat näkemään ja kuulemaan, miten tyttö-kultaani kiusattiin! Sikäli rikosilmoitus ei olis ongelma. Tavallaan tekis mieli pistää ne tytöt niin pahaan liriin kuin mahdollista!!! Siksi ajatus poliisin mukaanvetämisestä houkuttaa. Tiikeriäiti herää rinnassa tällaisessa tilanteessa...
on siinä, ettei ikinä tiedä miten hyvää pataa eri viranomaiset ovat keskenään.
Ajatellaan, että kiusatun vanhemmat palkkaa yksityisetsivän, joka hankkii todisteet koulukiusaamisesta.
Todisteet hyväksytään ja haasteet tehdään.
Mutta, haastemies onkin hyvää pataa koulun rehtorin kanssa, jolloin voi tapahtua siten, että syytetyllä on kaksi puolustajaa.
Puolustusasianajaja, sekä syyttäjä.
Sitten kun tuomari ja syyttäjä monasti käyvät samoilla kutsuilla, ei hylkäävä tuomio olisi yllätys.
Vastaavasti, mikäli kiusattu alkaa puolustamaan itseään vihdoin ja viimein, voi hän yllätyksekseen saada syytteen kusaajansa pahoinpitelystä.
kaikki ei ole ihan niin yksinkertaista.
Ja oma lapsi erehtyy myöhemmin tekemään jonkun virheen, sekin todennäköisesti kostuu takaisin.
Mutta millaiset lapset sitten kiusaavat?
Onko niin, että nämä kiusaajilla itsellään ei ole rajoja ja rakkautta perheessä? Ei voida itse hyvin ja kiusataan toista? Ja miten kiusaajien vanhemmat puuttuvat kiusaamiseen?
sellainen juttu, että kiusaajat voitaisiin laittaa jonkinlaisiin sanktiohommiin tyyliin koulun jälkeen jäisi siivoamaan koulun käytäviä ja luokkia. Ei siis mitään jälkkärissa istumista, vaan jotain konkreettista. Tai jos ei koulussa olisi hommia, niin sitten jotain kunnan sisäisiä nakkihommia kumminkin.
... mut jos miun ipanoista kumpikaan alkais kiusaamaan jotakuta ja siitä miulle ilmoitettas. Niin saisivat siitä jonkinnäköisen rangaistuksen. Joko sitten jäis jotakin ostamatta, jonnekin menemättä ja joutuis kotonakin jotaan tekemään tms.
Siinä vaiheessa, jos on kiusaajaksi alettu, niin en ainakaan usko siihen, että vanhempien valistus siitä, että ketään ei saa kiusata, enää tehoaisi.
Ja kyllä miun puolesta koulukin voisi jotenkin rangaista, vaikka jotenkin noin kuten mainitsit.
homma lienee yhä enenevässä määrin menossa siihen, että eletään aika pitkälle yksilön ehdoilla sen sijaan, että yksilöt oppisivat elämään "meidän muidenkin ehdoilla". Jos/kun näin on, ja kun esim. koulut (ja vanhemmat myös) lienevät aika kädettömiä "kunnollisen kurin" suhteen, niin mitäpä siinä voi kukaan tehdä kun kiusaajat lienevät kuin herran kukkarossa... Minusta saattaisi olla jollain tapaa toimivakin keino joku sellainen, missä tekijä saisi kärvistellä seuraamusten kanssa, vaikkapa sitten siivoojan apuna koulua siivoamassa ja hammasharjalla lattiaa jynssäämässä.
Niin että ei mun mielestäni kukaan ole kauhea vanhempi jos pennuilleen pitää edes jonkinlaista kuria. Tai yrittää pitää, voihan pentu olla niin kovapäinen ettei siihen tepsi mikään.
Tämä on varmaan aika jyrkkä mielipide, mutta mä uskon että ihminen (myös kasvava nuori), jolle on kotonaan tarpeeksi opetettu muiden ihmisten kunnioittamista, ei syyllisty koulukiusaamiseen, eikä sellaisesta nauti. Toki kai joskus voi olla joitakin tilanteita, joissa lapsi/nuori kärsii tilapäisesti kodin epävakaasta ilmapiiristä tms. muuten turvattomuudentunteista ja purkaa sitä sitten muiden kiusaamiseen koulussa, mutta sellainen nuori, joka systemaattisesti kiusaa muita, on kyllä useimmiten kasvatuksensa tulos mielestäni. ( Poislukien ehkä korkeintaan keskittymishäiriöistä kärsivät jne. muutoin selkeästi erityisluokille kuuluvat nuoret.)
Hyvä esimerkki on jo vaikka siinä, että jos nuori joutuu kotonaan kuuntelemaan esim. ulkomaalaisvastaista läppää jne. tms. erityistä vihamielisyyttä joidenkin yksittäisten ammattien harjoittajia kohtaan etc., niin kyllä sellainen niitä mielipiteitä suoltaa sitten eteenpäin usein muuallakin...Jos vanhemmat eivät piittaa ihmiskunnioituksesta ja opeta erilaisten ihmisten ja kulttuurien ymmärtämistä jälkikasvulleen, oppii lapsikin helposti samanlaisen piittaamattomuuden tavakseen käsitellä asioita jne., jne. Huolimatta siitäkin, että itse kukin on yksilö viime kädessä ja sikäli omana itsenään kasvattajistaan riippumaton.
Ensisijainen vastuu lasten ja nuorten kasvatustyössä on vanhemmilla, mutta mitä koulussa käymisen turvallisuuteen tulee, on siinä vastuu ehdottomasti opetushenkilöstöllä ja yleisesti koulun johdolla. Mun mielestäni on aivan edesvastuutonta(!) koulun rehtorilta sanoa kiusatulle oppilaalle, että "ryhdistäydy", mitä kuvasit esimerkissäsi. Toiv. esimerkkitapauksesi mukaista käytöstä ei tapahdu usein.
Mitä "suojelurahoihin" muille lapsille maksamiseen sitten tulee, ollaan siinä kyllä aivan metsässä musta siinäkin...Varmasti on toisenlaisiakin tapoja toimia. Jos jollekulle on oikein "maksettava suojelurahaakin" (aika uskomaton ajatus tuo suojelurahajuttukin, voisko edes olla totta?!!), niin maksakoot sitten enemmin vaikka ylimääräisen & laillisen turvallisuusfirman vartijan ( däh...) kiusatulle lapselleen, kuin toisille lapsille siitä, että nämä käyttäytyisivät normaalisti ja puuttuisivat vapaaehtoisesti koulukiusaamistapauksiin. Ihmiskunnioitustahan ei voida ostaa rahalla, vaan ihmiskunnoitusta opitaan sitä, kun aikuiset ts. auktoriteetit toimillaan välittävät käsitystä siitä, että mille mittareille sen oikeasti tulee rakentua.
Ikävää (hyvin ikävää) kyllä se, että joistakin vanhemmista ei ole ohjaamaan häirikkö-lapsiaan terveellä tavalla elämässä oikeaan suuntaan ja se myös, jos muut joutuvat siitä sitten kärsimään.
Tietysti lapsissa ja nuorissa on eroja. Se minkä joku toinen mieltää ihan tavalliseksi kiusoitteluksi, voi jostakin toisesta olla syvää kiusaamista. Yleensä selkeimmät kiusaamistapaukset on kuitenkin tunnistettavissa kouluissa ja syy siihen, jos niihin ei puututa, on valitettavasti kai useimmiten välinpitämättömyydessä. Viime kädessä aikuisten välinpitämättömyydessä.