sanon mä.
Eikä se muutenkaan suju meikäläiseltä.
Parempi pysyä kiinni vain rintapenkissä(:
Toisaalta jos on huono jossakin niin ei se niin häpeäkään oo, mutta pitää olla aina myös kiinnostus mukana missä tahansa mihin rupiaa.
Toisaalta penkkipunnerrukseni on heikkoa tasoa että voin melko rehellisesti sanoa että parempi pysyä muilla telineillä "naurua"
Eikä se muutenkaan suju meikäläiseltä.
Parempi pysyä kiinni vain rintapenkissä(:
Toisaalta jos on huono jossakin niin ei se niin häpeäkään oo, mutta pitää olla aina myös kiinnostus mukana missä tahansa mihin rupiaa.
Toisaalta penkkipunnerrukseni on heikkoa tasoa että voin melko rehellisesti sanoa että parempi pysyä muilla telineillä "naurua"
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vastaavasti sinulla on erinomaiset mahikset treenata vaikkapa vetoa tai kyykkyä, koska kys.suorituspaikat ovat lähes 100-prosenttisen varmasti vapaana, kun menet salille...
"kys.suorituspaikat ovat lähes 100-prosenttisen varmasti vapaana, kun menet salille... "
Ei se kyykyn suorituspaikka ole vapaana, koska siinä sijaitsee iso peili.
Ei sen puoleen, että siinä kyykkyä tehtäisiin, vaan siinä on yleensä joku tekemässä haukkaa hihaton paita päällä ja ylisuurilla painoilla, niin, että joutuu ottamaan vauhtia koko kropan heilunnalla.
Kuka arvostaa mitäkin.
Pieni porukkamme ei treenannut penkkiä lainkaan koska emme nähneet siinä mitään hyötyä olympianostoihin.
Päin vastoin.
Alkeellinen anatomian tajumme vietitti siitä mahdollisesti olevan haittaa tempaukselle.
Vuosia aktiiviaikani jälkeen, käyttäessäni junioria painiharjoituksissa, leikimme joutessamme toisen isukin kanssa penkillä lutkuttamalla 100:lla kympin sarjoja, työntöotteen leveydellä.
tosin jonkinlaisella pompulla.
Emmehän me siitä tiedetty mitään.
Tämän olemattoman kokemuksen perusteella minulle jäi pankistä hyvin vaatimaton kuva.
Räjähtävyyttä, liikkuvuutta, motoriikkaa?????
Varmasti kun mennään riittävän kovalle tasolle on penkkikin vaativa laji mutta harrastelijatasolla se on minusta helppo, yksinkertainen ja niukasti rasittava.
Penkkifanaatikoilta nyt tulta ja tulikiveä.
Sen jälkeen kokeilkaa tempausta ja työntöä!
Siinä missä leuanveto lisäpainoilla on hyvä mittari yläkehon voiman mittaamiseen, on penkkipunnerrus toinen tapa mitata sitä.
Ensin mainittu suosii kevytrakenteisia, jälkimmäinen(valitettavasti) myös...ööh..pyöreämpi-rakenteisia...sanotaanko näin...
Kyllä nuo esim.Riku Kirin, ja Jari Sjömanin 300 kilon raakapenkit on sellasta kauraa, että vastaavaa suoritusta painonnoston puolelta on hyvin hankala löytää Suomesta.
Vai tempaamaan pitäs vielä lähteä...en muuten enää osaa, työntöäkin treenasin viimeksi 15 vuotta sitten..taitaa tulla sairaslomaa, jos kokeilen..:)
Taisin mainita tuon "tasotarkastelun".
Kova taso on luku sinänsä.
Havaintoni koskevat tusinaharrastelijoita.
Penkki on helppoa, hauskaa ja yleisemmin ymmärrettävää.
Vielä leuanvedosta.
Vielä silavana ikärinäkin, 176cm/90kg, pystyn vetämään muutaman leuan saman painoisen kaverin riippuessa minussa lisäpainona.
Sormien pito on rajoittavana. Remmit auttavat.
vetäkää ja siirtykää työntöön eli painot maasta pään päälle vielä parempi jos jauhosäkki tms paras yleisliike. tai kantakaa selässäne portaita ylös-
ei yksi liike voi olla yliarvostettu varsinkaan jos puhutaan yhdestä parhaimmista yläkehon liikkeistä.
treenaaminen itsessään on yliarvostettua. joku ehkä luulee että hänestä tulee jotain erikoista treenin avulla mutta todellisuudessa luonnollisin keinoin hankittu voima on prosenttuaalisesti melko pientä verrattuna esimerkiksi treenaamattomaan ja luonnostaan vahvaan henkilöön.
muistakaa syödä paljon sieniä!
Itekin olen ollut murrosiästä saakka jaloiltani ja keskikropaltani erittäin vahva ja jäntevä, ja esimerkiksi painiessa ovat monta vuotta treenanneet ikätoverit saaneet aina kovan vastuksen, useimmiten liian kovan. Toisaalta olen aika lyhyt, joka on hyödyksi mm. siltä kannalta että painopiste on automaattisesti matalalla -> tukevuus.
Jotkut vaan ovat sellaisia veteliä ja kömpelöitä vaikka he kuinka treenaisivat ja omistaisivat isonkin näköiset lihakset. Jossain liikkeessä jossa koko kroppa on tuettuna ja voidaan kuormittaa lihasta ilman suurempaa koordinaatiokyvyn tarvetta, voi liikkua isotkin raudat, mutta sellaisissa jutuissa jossa vaaditaan keholta räjähtävyyttä ja nopean tilanteen koordinaatiota, sitä ei vain näiltä kömpelöiltä tyypeiltä löydy vaikka kuinka treenaisivat.
Mihin tästä päädytään? Siihen että treenaamalla voi saada kovia tuloksia aikaiseksi ja kovan näköisen kropan, mutta se todellinen voimakkuus piilee niissä geeneissä. Ne joille geenit ovat suoneet tämän lahjan, ovat aina olleet ns. riskejä tyyppejä ja tulevat olemaan.
ihmiselämässä ei oo mitään merkitystä paljonko sitä rautaa saa penkistä.
yliarvostettua tai ei niin eiks se oo sama loppujen lopuksi onko vai ei.
normaali elämämässä ei paljo merkkaa penkkitulokset vaikka ,salilla niitä painoja kolistelenkin...
saahan niitä tavotteita olla vaikkapa se 100kg penkistä esim tai sit vaikka se 1000000e tulot.taikka oma asunto.....
ottasin kyll ton keskinmäisen mieluiten:)
itse kun panostin maksimituloksiin niin huomasin
että yhtenäkään päivänä ei oo terve..
joten turhaa mielestäni itseä rääkätä johonki tiettyyn tavotteeseen koska vähemmälläkin selviää....
1,5-vuotta sitten, kun mave nousi 180:n tasoon, ajattelin että olisi tyylikästä vetää 65:na 200kg.
Tartti kuitenkin panna arvot toiseen järjestykseen.
Ikääntyä voi, ja pysyä terveenä, muutenkin.