Onkos täällä kukaan vielä kuullut Johanna Rusanen-Kartanon uutuuslevyä "Yö meren rannalla"? Luin levystä Apu-lehdestä.
Aika rohkea veto laulaa Valse triste sanoitettuna. Muistaakseni Ilpo Tiihonen oli tehnyt siihen sanat. Miten mahtaa toimia? Onko kukaan kuullut tätä levyä?
Aika rohkea veto laulaa Valse triste sanoitettuna. Muistaakseni Ilpo Tiihonen oli tehnyt siihen sanat. Miten mahtaa toimia? Onko kukaan kuullut tätä levyä?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Keskustelimme tästä uudesta erilaisesta levystä opettajanhuoneessamme, kun yksi työkavereistamme oli käynyt lokakuussa Savonlinnassa Johanna Rusasen konsertissa. Yleisö oli ollut aivan haltioissaan. Hankimme levyn koulullemme ja se on ollut kovassa käytössä, Kannattaa ehdottomasti kuunnella. Erilainen ja tasokas levy.
Aika hyvä levy,siinä oli sanoituksia aika monelta kirjailijalta.Sain levyn isänpäivälahjaksi,joten en ole ehtinyt sitä vielä kovin montaa kertaa kuunnella,mutta kyllä suosittelen, jos pitää klassisesta musiikista. Eihän siinä sellaista draivia tietenkään ole kuin monissa poptähtien levyissä, mutta tämähän onkin eri tyylistä musiikkia. Itse olen kyllä kaikkiruokainen,joten tämä oli minulle mieluinen lahja.
No jos tykkää ns. kevyestä klassisesta (mitä se nyt sitten oikeastaan onkaan) niin tuo levy on varmasti paikallaan. Henkilökohtaisesti en pidä siitä, että lähdetään sorkkimaan instrumentaalikappaleita ja sanoitetaan niitä. Tulee myös vähän rahastuksen maku, otetaan kaikki suosikit ja isketään niihin sanat vaikka väkipakolla. Vähän sama fiilis tulee kuin Marion Rungin lauluversiosta Oskar Merikannon Valse lentesta.
Ja tämä mielipide pätee myös jokavuotisiin joululevymarkkinoihin! Jokaisen itseään jonakin pitävän artistin on pakko suoltaa joulun alla kauppoihin ns. joululevy, jolla sitten veivataan niitä samoja iänikuisia joululauluja, ei koskaan mitään todella uutta tai erilaista. Instrumentaalimusiikin sanoittamisesta en myöskään pidä, olkoonkin vaikka ammattilaiset asialla. Mutta eihän kuuntelijalle sitten enää jää mitään mielikuvittelun varaan! Ihan puistattaa ajatellakin, että niin hieno sävellys kuin Kasken Yö meren rannalla on sanoitettu. Toivottavasti en ikinä kuule sitä! Voi kyllä olla vaarana nykyään, jos kuuntelee Classic Radiota...
Kyllähän esim. Finlandia-hymniinkin laitettiin sanat vasta myöhemmin ja hyvä lopputulos syntyi siitäkin.
Kyllähän jokaisen artistin pitää miettiä aina jotakin uutta. Syteen tai saveen. Ainakin Johanna Rusasella tuntuu olevan kunnianhimoa. Pisteet siitä.
Joo, niinpä laitettiin Finlandia-hymniin sanat ja Sibelius itse ei siitä kuulemma tykännyt. Kommentoi jotain sen kaltaista kuin "no laulakoot jos välttämättä haluavat". Eikä siis mitenkään positiiviseen sävyyn.
En todellakaan ole sitä mieltä, että mitään uutta ei saisi kokeilla, mutta mielestäni tällainen "kansansuosikkien" sanoittaminen nyt ei välttämättä ole maailman paras asia. Mutta, mielipideasiahan se juuri onkin.
Ja Rusanenhan voi edelleen keskittyä antamaan haastatteluja naistenlehtiin sen jakeluautonkuljettajansa kanssa.
En tunne naistenlehtiä enkä miestään. Eikä naistenlehtiä pidä lukeakaan, jos ne saavat verenpaineen koholle. Mutta ei se silti ole Rusasen vika jos hän on kiinnostava henkilö ja jos hänen miehensä on rehellinen duunari.
Minun mielestäni Finlandian sanoitus on onnistunut. Mutta kaikki eivät voi tykätä. Sehän on saanut englanninkielisen käännöksenkin, muistaakseni nimellä Be Still My Soul. Suosittu hymni ainakin amerikanmaalla. Osaltaan tehnyt Sibeliusta tunnetuksi sielläkin.
Suurin kiinnostuksen kohteeni on, miten Ilpo Tiihonen on onnistunut Valse tristen sanoittamisessa. Runoilijalle melkoinen haaste. Joskus runoilijoiden laulutekstit vaikuttavat kuin vasemmalla kädellä huitaistuilta. Tässä nimenomaisessa tapauksessa voisin kuvitella, että runoilijakin on yrittänyt parastaan.
Niin... Minun mielestäni instrumentaalibiiseiksi tarkoitetut kappaleet vain eivät sovi sanoitettaviksi. Niitä pitäisi mielestäni kunnioittaa sellaisinaan. Itse en edes halua kuulla Valse Tristeä sanoitettuna. Kyse ei ollutkaan siitä, onko Finlandian sanoitus onnistunut vai ei, vaan siitä, että itse kappaleen säveltäjä ei pitänyt ideaa hyvänä. Silloin mielestäni tulisi kunnioittaa säveltäjän mielipidettä. Voisin kuvitella, että Sibelius ei myöskään olisi halunnut Valse Tristeä sanoitettavaksi.
Ymmärrän. Tietty eettinen ongelmahan siinä voi olla. Mutta toisaalta säveltäjän tappio koitui kokonaisen kansakunnan voitoksi. Ja ehkä kiitollinen Suomen kansa aikanaan kantaa Ilpo Tiihosta riemusaatossa kiitoksena tekemästään hyvästä työstä.
Instrumentaalikappaleet on jätettävä rauhaan.
Joo,Johannalle pisteet kotiin,hyvä idea,mutta tartteeko sitä lasta ja perhettä viedä joka kuviin ja lehtiin,se ei ole mielestäni kovin fiksua.Kovinkaan moni todella suuri nimi ei todellakaan halua perhettään julkisuuteen!
Mistä sä tiedät mitä Sibelius olisi halunnut tai ei..
Sibelius oli aika avarakatseinen ja avoin mies ja omana aikanaan aika rohkeakin,sen huomasi hänen omasta elämäntyylistään ja rahankäytöstään...kyllä musta täytyy olla rohkea ja ottaa riskejä ja kokeilla uusia juttuja,eikä aina vain pitäytyä samassa vanhassa.Sellainen elämä tappaa.
Ei se ollutkaan tieto, vaan olettamus. Finlandiasta Sibelius on itse sanonut, ettei halunnut sitä sanoitettavaksi ja jos olisi halunnut, että Valse Tristessä olisi sanat, niin eiköhän olisi pyytänyt jotakuta kirjailijakaveriaan sellaiset kirjoittamaan? Ja miten hänen rahankäyttönsä ja elämäntyylinsä nyt tähän liittyy? Ei se nyt ainakaan todista mitään sen puolesta, että hän olisi halunnut Valse Tristeen sanat. Taiteilijat nyt ovat eläneet boheemisti kautta aikain...
En tiedä perheestään tai lapsistaan, eivät ainakaan minua ole häitinneet. Kukapas meistä täällä eläisi fiksua elämää... Haavikko sopinee tähänkin tilanteeseen: Olen elänyt hirveän, hyvän elämän. Niin, olen elänyt sen.
Mistäpä sitä voi tietää mitä Sibelius olisi sanonut Valse tristen sanoittamisesta? Hän sävelsi sen näytelmämusiikiksi.
Sävelsihän Sibeliuskin mm. Runebergin runoja, miksei nykyrunoilija voisi sanoittaa sävellyksiä? Kyllähän taiteessa inspiroidutaan niin sanoista kuin sävelistä, puolin ja toisin. Eikä sitä varmaan kukaan Runebergiltakaan kysynyt, saako näitä sun runoja säveltää. Niitä vaan sävellettiin, kun ne inspiroivat säveltäjää. Minusta idea on mainio - siis se että tämän päivän kirjailijaa inspiroi mm. Sibeliuksen musiikki tekemään sanoituksia. Hatun nosto myös Sibeliuksen perikunnalle, joka on antanut tällaiseen luvan. Eikös se ollut niin, että Suomessa pitää kysyä perikunnalta lupaa kaikkeen tällaiseen 70 vuotta säveltäjän kuoleman jälkeen?
Perikunta vastaa siitä, millaisiin kappaleisiin he antavat luvat ja hyvin monenlaisia kyselyjä he varmaan saavatkin.Uskoisin,että siellä perikunnassa on edustajat, jotka ymmärtävät musiikin päälle ja he valikoivat sitten mihin projekteihin sitä lähdetään mukaan.
En ole kuullut mainittua levyä mutta jos sen sovitukset ovat kevennettyjä versioita alkuperäisistä teoksista, tyrmään sen heti kättelyssä! Onko kyseessä siis alkuperäisille teoksille uskolliset sovitukset (rytmin, soinnutuksen ja instrumentaation suhteen) vain pyppypuolelle ominaiset laimennetut tsaika-daika-duu-säestykset? Jos mukana on esim. sähkökitara, annan koko hankkeelle armottoman kuolematuomion.
EI mun käsittääkseni Johanna laula tossa levyllä "kevyttä klassista"...mä tykkään kyllä sen äänestä,en tiedä vaan miten se lapsen tulo on muuttanut sen ääntä?joku sanoo,että ääni vaan paranee lapsen myötä ja toiset on toista mieltä,en tiedä.Olis kiva kuulla se levy,olen viimeksi nähnyt Johannan siinä Tanssii tähtien kanssa-kisassa telkkarissa ja hänellä oli ihan hyviä kommentteja siellä,siksi kiinnostuin myös tästä uudesta levystä.Ostan heti kun näen levyn kaupassa.
Tsekkasin tuon levyn. Kyllä sovitukset ovat säveltäjän alkuperäiselle idealle hyvin uskollisia. Hienot sovitukset kertakaikkiaan, ovat Matti Makkosen käsialaa.
Muutenkin instrumentalistit tekevät vaikutuksen, mutta eipä ihme, siellä on mukana joukko nuoria, kansainvälistä uraa tekeviä muusikoita: viulisti Anna-Liisa Bezrodny, huilisti Sami Junnonen, sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Rait Karm. Kerrassaan nautittavaa musisointia!
Enpä usko, että klassisella musiikilla kukaan levyjä tekemällä rikastu tai pääsee kunnolla rahastamaan. Tämäkin projekti on varmasti niellyt niin paljon rahaa, että mahtavatko tekijät saada koskaan omiaan pois? Eivät nuo runot ole varmasti levyn tekijöille ilmaisia, puhumattakaan levyn tuotannosta. Näyttää tällä levyllä olevan Suomen parhaat/ kalleimmat tuottajat ja ääniteknikot asialla. Kunnioitan suuresti, että levyn tekijät ovat halunneet tehdä siitä mahdollisimman hyvän, siitä kertoo myös muusikoitten taso.
" Jos mukana on esim. sähkökitara, annan koko hankkeelle armottoman kuolematuomion. "
Tässä taas ilmenee joidenkin aivokapasiteetti :)
Tässäpä tämä Ilpo Tiihosen runo Valse triste Sibeliuksen säveliin. On uusimmassa Parnassossa.
Valse triste (Ilpo Tiihonen)
Tummuuteen yö painaa maan,
murheen mustan luokseni saan.
Menneen hunnut, himmee kuu.
Sieluun tunnut, jään peittämä puu.
Mutta sen mustimman, kolkon ja kolean
syliini syvälle haluan sen,
jos tyhjä on taivas, jos tähdet vain tähteitä,
olkoon se tyhjyys nyt lohdullinen.
Jos tyhjä on taivas, sen autius minulle
olkoon nyt lohdullinen.
Kuulas kesäilta silloin meidät tanssiin sai,
pilviin kohosi se suudelmamme sunnuntai,
niin kunnes aika sen taian vei temmaten tuulten tuonelaan.
Kuolemaa hän koskettaa.
Ja vaikka aika sen toisen vei temmaten tuulten tuonelaan,
sittenkin silmien vimmalla näen tyhjimpään,
sittenkin sinusta sydämen teen,
teen uudelleen.
Tuuleni vien ulapalleen ja sen kirkkauteen saan
linnun uhmakkaan kirkaisemaan,
syöksyisi voimallaan se siivekkäin
auringon tulta ja myrskyjen maata päin.
Ja taivas on taas sees.
Ja sinun silmiesi tähden...taivas on niin sees!
Eipä järin ihmeellistä lyriikkaa tuo. Tiihonen pystyy parempaankin, tuo "puu" ja "kuu" tuo mieleen Suomisen Ollin riimittelyn, kun oli pihkassa eri kivaan friiduun eli hoilamaikkaansa. Hohhoijaapa...
Hieno runo, mutta katsoin huvikseen ne muut runot levyltä,joka oli hankittu juuri työpaikkani kirjastoon, siinä oli mielestäni paljon parempiakin runoja. esim. Anna-Mari Kaskisen sanoittama Kevätyö(Säv.Palmgren).Mutta makuasioista ei kannata kiistellä turhaan.Tämä oli mielestäni paras. Ajattelin viikonloppuna hankkia levyn itselleni,kun en kehdannut sitä työpaikalta heti lainata.
Jep. Runon muotoa rajoittaa tietty se, että nyt ollaan sanoittamassa vanhaa klassikkoa. Aika perinteistä juttuahan tässä ollaan haettu. Modernimpaa kielikuvaa tarjoillaan parissa kohtaa ("tähdet tähteitä", "silmien vimma"). Onkohan tuossa himmeessä kuussa tapahtunut painovirhe, pitäisiköhän olla himmeä? Vai onko sekin tarkoituksellinen irtiotto vanhasta?
Jostakin syystä tuli Kaarlo Sarkia tästä tunnelmoinnista mieleen, varsinkin Erottua (Veet syvät päilyvät ikävää) ja Unen kaivo. Katselin niitä eilisiltana, mutta ei niistä samanlaisia riimipareja ainakaan löydy.
Mutta kovat tekijät on löydetty tähän projektiin, ei voi muuta sanoa.
Hienoja kommentteja sinulla,olen monista asioista samaa mieltä.Levylle on löydetty kovatasoista porukkaa. Vaikuttaa laadukkaalta tuotteelta. Ostin levyn ihan mielenkiinnosta eilen,kun olen lukenut useilta eri keskustelupalstoilta tästä elvystä niin paljon hyvää.Ja kannatti ostaa.Ei mennyt raha hukkaan. Aion ostaa vielä pari levyä ystävilleni joululahjaksi.
Kiitos kehuista. Rohkaisee kommentoimaan lisää, kun olen vain tämmöinen "tavis" klassisen musiikin osalta. Eli kiinnostaa vietävästi, vaikka ei teoriaa tunnekaan eikä erota duuria mollista.
Pitäisi varmaan itsekin ostaa tuo levy. Kiehtoo...
Olen lukenut monista eri lehdistä juttua siitä levystä.Siitähän on nyt kirjoitettu aika paljon ainakin Ohossa,Me naisissa ja Ilonassa.Ja varmaan muissakin mutta ei tule muita lehtiä itselleni.Siellä oli kuvia sieltä levynjulkkaristakin.Itse en ollut paikalla, mutta kiinnostukseni heräsi,kun aloin nähdä täälläkin näin paljon juttua aiheesta.Oikein yllätyin,että klassinen levy on sytyttänyt näin monia ihmisiä keskustelemaan.Johannan persoonahan on aika valovoimainen ja suuri osa tavallisista kaduntallaajista tuntee hänen nimensä.Monia muita klassisen puolen ihmisiä ei tavallinen kadunmies tunne. ketä ne muut muusikot siinä levyllä sitten on?onko siinä pelkkä pianosäestys vai onko jotain muitakin instrumentteja?
Kuuntelin tänään HUOMENTA SUOMI-ohjelmaa ja siellä oli Johanna Rusanen ja pari runoilijaa.Pieniä pätkiä kuulin laulua.Upeaa.Menen heti ahnkkimaan levyn itselleni.Kiinnostuin kun kuulin.
Itse en olisi. Sanoista en ainakaan saanut selvää. Artikulaatio aika tärkeää mutta en tiedä kun en ole kuullut sitä.
tätä lauletun musiikin yliarvostusta. Esim.Heino Kaski on säveltänyt kymmeniä lauluja,miksi siis mennä ymppäämään sanoja instrumentaalikappaleeseen. Jos Kaski sen (kauniin) melodian olisi halunnut lauluksi olisi hän varmaan sen tehnyt. Ajatus Sibeliuksen Valse Tristestä sanoitettuna ei innosta. Antaa musiikin puhua,ilman sanoja.Ja kuten sanottu:jos haluaa laulaa Sibeliusta,löytyy häneltä kymmeniä yksinlauluja.