Julkisuuteen alkaa pikkuhiljaa putkahtelemaan

eroissa, että sossu yleensä asettuu toisen tai toisen vanhemman puolelle erossa ja silloin lapsi erotetaan hinnalla millä hyvänsä toisesta vanhemmasta. Ei ole lapsen edun mukaista touhua missään mielessä.

Sossun siunauksen saa yleensä se vanhempi, joka ehtii ensin puhua sossut puolelleen. Turhan usein se on vanhempi, joka on vain sujuvasanaisempi ja verbaalisesti lahjakkaampi kuin puolisonsa.

suomalaisparienkin kirjoitti:

eroissa, että sossu yleensä asettuu toisen tai toisen vanhemman puolelle erossa ja silloin lapsi erotetaan hinnalla millä hyvänsä toisesta vanhemmasta. Ei ole lapsen edun mukaista touhua missään mielessä.

Sossun siunauksen saa yleensä se vanhempi, joka ehtii ensin puhua sossut puolelleen. Turhan usein se on vanhempi, joka on vain sujuvasanaisempi ja verbaalisesti lahjakkaampi kuin puolisonsa.

Lue lisää

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Syrjinnän sävyttämä huoltajuuskiista/1135240840095

Syrjinnän sävyttämä huoltajuuskiista

Julkaistu: 6.11.2008 05:00
Antti Tiainen
helsingin sanomat

Niin sanottu belgialaisisän tapaus alkoi jo vuonna 2002, kun poikien äiti pakeni lasten kanssa Espoon turvakotiin ja syytti silloista miestään väkivallasta. Hovioikeus on myöhemmin todennut väitteet isän väkivaltaisuudesta perättömiksi.
Kiistan alussa pojat otettiin neljästi huostaan ja sijoitettiin äitinsä luokse. Hallinto-oikeus on kumonnut jokaisen niistä.
Syrjintälautakunta kielsi vuonna 2005 Espoon sosiaalitoimea syrjimästä isää. Syrjintälautakunnan mukaan sosiaalitoimi on esimerkiksi käyttänyt isän etnisestä taustasta johtuvia kasvatustapoja häntä vastaan perustellessaan näkemyksiään miehen harjoittamasta väkivallasta ja manipuloinnista.
Belgialaisisän tapausta on seurattu julkisuudessa kymmenien artikkelien verran ja tapaamisoikeuksista ja huoltajuudesta on käyty noin kolmekymmentä erilaista viranomais- ja oikeuskäsittelyä.
Espoon käräjäoikeus määräsi veljekset äidin yksinhuoltoon helmikuussa 2004. Hovioikeus vahvisti päätöksen kesäkuussa 2005. Vuodesta 2007 pojat ovat asuneet pysyvästi isänsä luona.

---

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Espoolaisveljekset joutuivat erikoisen huoltajuusriidan aiheeksi/1135240840089


_______________________


Sossuhan se on yleisesti myös
huoltajuusasioita "sovittelemassa ja selvittelemässä"!
Ja monesti vielä niin
etteivät avioparit edes välttämättä
sossuja haluaisi mukaan huoltajuus- ja erokuvioon, jos sopuisa ero on aikaansaatu!

Mutta mikäs se osa-alue tai aihe nykyään enää olisikaan lapsiperheissä Suomessa,
mihin sossupossu, ei vaikka väkisin,
haluaisi lusikkaansa laittaa hämmentämään .......
Sossuiltahan se tämä ihmisten mustamaalaus ja negatiivisten asioiden esille tuonti onnistuu ja tietenkin ilman mitään todellisuus pohjaa tai muutakaan mustaa valkoisella asiaa.
Sehän tässä maassa riittää
kun tämä sossu kirjaa omat vaikka keksityt juttunsa papereihinsa ja hups
asia muuttuukin samassa
todeksi (vrt. lastensuojeluasiat).



---

http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=272403&search=huoltajuus riidat
Otsikko    Huoltajuusriitojen päätökset muuttuvat usein hovissa    
Julkaisuaika    16.01.2008 13:53    
Palvelu    Uutiset    
       
Käräjäoikeuksien lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvät päätökset muuttuvat usein hovioikeuksissa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan hovioikeus oli muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua 40 prosentissa kaikista tehdyistä valituksista.
Käräjäoikeuden päätökseen hakivat useimmin muutoksia ne vanhemmat, jotka eivät asuneet lapsen kanssa.
Muutosta haettiin lähes yhtä usein lapsen huoltomuotoon, asumiseen sekä tapaamisoikeuteen. Suurin osa tehdyistä muutoksista koski lapsen tapaamisoikeutta, sitä vastoin lapsen asumisratkaisuun hovioikeus puuttui vain harvoin.

Asiaa on tutkittu oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisemassa
Elisa Valkaman ja Marjukka Lasolan tutkimuksessa
"Lasten riidat hovioikeuksissa".

Joka kuudenteen päätökseen haetaan muutosta
Suomen käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain noin 2 000 lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvää riitaa.
Hovioikeudesta muutosta haetaan noin joka kuudenteen käräjäoikeuden päätöksen.
Muutoksenhakijat kokevat usein,
että lapsen mielipidettä ei ole kuunneltu käräjäoikeudessa tarpeeksi
tai se on jätetty lopullisessa päätöksessä huomioimatta.

Osa puolestaan katsoo,
että perusteettomat väitteet
esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmista heikentävät heidän mahdollisuuksia päästä huoltajaksi.

Kolmas tärkeä muutoksenhakusyy on
sosiaalitoimen tekemä olosuhdeselvitys,
jolle hakijoiden mielestä on annettu joko liikaa tai liian vähän painoarvoa.

Hovioikeuksiin etenevät riidat usein kroonisia
Hovioikeuden käsittelyyn edenneet lasten huoltoriidat ovat vaikeampia ja monimutkaisempia kuin käräjäoikeuksien riidat.
Hovioikeuden riidoista peräti kolmasosa on niin sanottuja kroonisia huoltoriitoja, joissa saman lapsen asioita on käsitelty oikeudessa kerta toisensa jälkeen.
Lapsiasioiden hovioikeuskäsittely kestää tutkimuksen mukaan keskimäärin kuusi kuukautta ja käräjäoikeuskäsittely noin kahdeksan kuukautta. Oikeudenkäynnin kokonaiskesto on näin ollen keskimäärin puolitoista vuotta, mutta vaikeissa tapauksissa kesto voi olla huomattavasti pidempi.

YLE Uutiset

____________________

http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=297428&search=huoltoriita
YLE24:n arkistohaku
Otsikko Lapset kärsivät huoltajuusriidoissa    
Julkaisuaika    09.10.2008 14:30    
Palvelu    Uutiset    
       
Lapsi kärsii huoltajuusriidan keskellä.
Jyväskylän Yliopiston julkaiseman lisensiaatin tutkimuksen mukaan oikeustaistelu herättää lapsessa yksinäisyyden, pelon ja ahdistuksen tunteita.
Huoltoriita on lapsen ja nuoren mielenterveyden kannalta riski, kun hän yrittää selviytyä vanhempiensa eron jälkeen.
Tutkimus kertoo, että lapsi saattaa kokea olevansa vain pelinappula voittoa tavoittelevien vanhempiensa taistelussa.

Tutkimus kertoo, että lapsen selviytymistä auttaa, jos hänen ei tarvitse ottaa kantaa huoltajuusjärjestelyihin.
Lapsen on hyvä kuulla, että huoltoriita on aikuisten asia eikä lapsen syytä.
Lasta saattaa myös auttaa, jos hänelle selvitetään selkokielellä huoltajuuskiistan kulkua.

Kehitys- ja kasvatuspsykologian lisensiaatintutkimus tarkasteli lapsen ääntä vanhempien huoltoriidan aikana.
Tutkimus pohjautuu neljän nuoren aikuisen haastatteluaineistoon.

YLE Uutiset

_________________


http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=220050&search=huoltajuusriidat
Otsikko Huoltajuusriidat yleistyneet ja koventuneet    
Julkaisuaika    30.04.2006 15:50    
Palvelu    Uutiset    
       
Tuomioistuimissa käsiteltävät lasten huoltajuusriidat ovat yleistyneet ja koventuneet, sanotaan tänään Turussa tarkastettavassa väitöskirjassa.
Pahimmillaan ero on vanhempien välistä sotaa, kertoo käräjätuomari Maija Auvinen.
Tuomioistuimissa käsiteltävät lastenhuoltoriidat ovat lisääntyneet ja koventuneet.
Tänään oikeustieteen tohtoriksi väittelevä käräjätuomari Maija Auvinen sanoo,
että pahasti tulehtuneita parisuhteita purettaessa lapset jäävät liian usein kiistelyn välikappaleeksi.

Vaikeimpia lastenhuoltoriitoja Auvinen kutsuu patologisiksi taisteluiksi.

- Silloin vanhempien asenteet ja mielipiteet ovat jyrkästi asemoituneet - suorastaan kivettyneet.
Ja heidän päällimmäinen toivomuksensa on voittaa. He eivät osaa kysyä sitä, mitä lapsi tässä ja juuri nyt tarvitsisi.
- Näitä patologisia riitoja kuvaa se, että niiden seurauksena lapsi hyvin usein joutuu lastenpsykiatriseen hoitoon, terapiaan, ja viime kädessä jopa huostaan otetuksi, Auvinen kertoo.


Kärjistyneissä kiistoissa
tuomarit pyytävät sosiaalivirastolta selvityksen riitelevien puolisoiden ja etenkin lapsen elämän-olosuhteista.

Auvisen eteen tuli väitöskirjaa tehdessä
liki kelvottomiakin selvityksiä.

- Jokunen selvitys oli melko lailla kansanomainen - lähinnä tämmöistä etsivää journalismia siirrettynä huoltoselvitystyöhön.

Selvityksen tekemiseen hupenee tavallisesti puoli vuotta.
Se on Auvisen mielestä liikaa.

- Puoli vuotta on pitkä aika sille riitelevälle perheelle ja erityisesti lapselle.
- Riidan jatkuessa ja kestäessä vanhemmat koventavat vaatimuksiansa, ja kiistasta tulee yhä pinttyneempi ja katkerampi.
Kaiken keskellä lasten huollosta ja asumisesta päättävät tuomarit eivät aina saa riittävästi apua edes sosiaaliviranomaisilta.

Auvisen mukaan on havaittavissa, että erillään asuvien vanhempien kotikuntien sosiaaliviranomaiset suosivat oman kuntansa asukasta.

- Usein heidät ollaan valmiita määräämään lapsen huoltajaksi.

Tuomari kaipaakin avukseen psykososiaalista asiantuntemusta.
Oikeuskäsittelyssä tulisi tuomarin apuna olla
joko psykologi tai sosiaalityön raskaan sarjan ammattilainen,
joka on perehtynyt huoltoriitojen käsittelyyn ja sopimuksentekoon, Maija Auvinen esittää väitöskirjassaan.

YLE24, Radiouutiset

______________________


http://www.vantaansanomat.fi/Uutiset/Arkisto/2008/11/12/Huoltajuusriidat-ovat-entista-vaikeampia
Huoltajuusriidat ovat entistä vaikeampia

12.11.2008 12:55

Tuuli Vattulainen
(Kuvaaja: Päivi Tuovinen)
(Kuvaaja: Päivi Tuovinen)
Vanhempien huoltajuusriidat aiheuttavat lapselle turvattomuuden tunnetta. (Kuvaaja: Päivi Tuovinen)

Lapset Avioerojen yhteydessä leimahtavat riidat lasten huoltajuudesta ja tapaamisoikeuksista ovat muuttuneet pääkaupunkiseudulla entistä mutkikkaammiksi.
Oikeudessa puitaviin kiistoihin liittyy yhä useammin perheiden muita ongelmia, kuten väkivaltaa, mielenterveysongelmia ja päihteiden käyttöä.

–Huoltajuusasioihin liittyviä riidat ovat vaikeutuneet. Yllättävän moni riidan keskellä oleva lapsi olisi mielenterveyshoidon tarpeessa, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Raija Panttila Helsingin sosiaaliviraston perheoikeudellisten asioiden yksiköstä.

–Huoltajuusriitojen taustalla on monenlaista huonovointisuutta, arvioi puolestaan Vantaan tilannetta Tikkurilan sosiaaliaseman esimies Eeva Koskenlinna.

Tavallista on , että Vantaalla ja Helsingissä oikeusistuin odottaa pyytämäänsä sosiaalityöntekijöiden selvitystä oikeudenkäyntiä varten puoli vuotta. Koskenlinnan mukaan kiistan osapuolten kanssa pelkkä tapaamisaikojen varaaminen voi joskus olla vaikeaa.
Selvityksen laatiminen kestää pitkään myös vähäisten resurssien vuoksi.

Helsingin perheoikeudellisten asioiden yksikössä pitkään työskennellyt sosiaalityöntekijä Liisa Karjalainen on todennut, että huoltajuusriita vaikuttaa lapsen mahdollisuuksiin saada apua mielenterveysongelmiin.

–Hoitavat tahot eivät välttämättä halua ottaa asiakkaaksi lasta, kun tämän vanhemmilla on oikeusprosessi kesken.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan käräjäoikeuksissa ratkottavien huoltajuusriitojen määrä on kolminkertaistunut 1990-luvun alkuvuosiin verrattuna.
Kiistat ovat yleistyneet samaa tahtia avioerojen kanssa.

Aivan viime vuosina riitojen määrissä ei kuitenkaan ole huomattu pääkaupunkiseudulla kasvua. Vantaan käräjäoikeus käsittelee vuosittain yli 200 eroon liittyvää lasten huoltajuuskiistaa. Tilastossa ei näy, kuinka monessa tapauksessa oikeutta on käyty jo aikaisemminkin.

Eron yhteydessä vanhemmat sopivat tavallisimmin lapsen huoltajuuteen liittyvistä asioista keskenään. Tarvittaessa ratkaisua hierotaan sovittelijan avustuksella sekä lastenvalvojalla. Mikäli sopimukseen ei päästä, voidaan kiista viedä käräjäoikeuteen.

Kaikkine vaiheineen oikeuden päätöksen saamiseen voi mennä helposti vuosi.

–Riitaa voi olla lasten huoltomuodosta, asuinpaikasta tai tapaamisista. Usein riidellään kaikista kolmesta asiasta yhtä aikaa, Panttila kuvaa.

Lapselle elämä huoltajuuskiistan keskellä on raskasta. Esimerkiksi vuoroviikkoihin jaettu asuminen kummankin vanhemman luona voi olla näiden eripuran vuoksi mahdotonta. Myös tapaamisajat pitää kirjata sopimuksiin kellontarkasti, kun vanhemmat eivät pysty yhteistyöhön.

–Lasten suurin toive yleensä on, että vanhemmat lopettaisivat riitelyn, Panttila toteaa.

Erokoulutusta vanhemmille. Pääkaupunkiseudulla eroaville vanhemmille tarkoitetut palvelut ovat olleet vähäisiä. Erovanhempien tukikeskus Neuvo järjestää kuitenkin eroaville vanhemmille tarkoitettuja ryhmiä ja seminaareja.

–Usein vanhemmilla on vaikeaa erottaa parisuhteen hoitaminen vanhemmuuden hoitamisesta, selittää vaikeutuneita huoltajuusriitoja Neuvon eropalveluiden kehittäjä Riikka Koskela.

Koskelan mukaan vanhemmuuden ja parisuhteen toisistaan erottaminen olisi ensiarvoista lasten hyvinvoinnin kannalta. Huoltajuusriita vahingoittaa eniten lasta.

Koulutukset ovat osa Neuvo-projektia.
Neuvo on Lastensuojelun keskusliiton hanke, jossa etsitään eroaville vanhemmille vanhemmuutta tukevia palveluja ja edistetään heidän yhteistoimintaansa.

_________________


http://www.stm.fi/Resource.phx/socius/socius-12006/sivu1.htx

Helsingin sossujen törttäilyjä. Omalla kohdallani niitä ainakin riittää, mitä ne ovat tehneet.
- Paperit eivät ole paperia vaan puuta ja heinää
- Puuta ja heinääkään ei kirjoitettu neljään vuoteen
- Väärin syytöksin tehtyjä tapaamisoikeuden rajoituksia
- Väärin syytöksin tehty huostaaotto

Lyhykäisesti kerrottuna.

Muissa kunnissa on varmaan samanlaista.

Meillä sossut kieltäytyvät korjaamasta virheitään, pitäsi laittaa asia vireille lääninhallitukseen, että ne korjattaisiin. Näillä virheillä on ollut suuret vaikutukset jopa lapsen saamaan hoitoon, joka ei ole vieläkään kohdallaan.